Livetoiminta ›

Hei nyt tarttis saada selville, et miten voin mitata vahvistimen ulospäin tuuttaaman tehon? Ja tarkotan vieläpä ihan keikkaolosuhteissa. Tarkotuksena ois vähän mittailla mm. putkikitaranuppien antamaa tehoa. Ku ollaan nyt keikoilla poikien kanssa pohdittu et millasellakohan löylyllä vaikka esim. Triple Rectifier oikeesti käy keikkaolosuhteissa. Ja ois se mielenkiintosta, ihan vaan huvikseen, mittailla esim. PA-päätteiden ulosantia tehon osalta.

Hei nyt tarttis saada selville, et miten voin mitata vahvistimen ulospäin tuuttaaman tehon? Ja tarkotan vieläpä ihan keikkaolosuhteissa. Tarkotuksena ois vähän mittailla mm. putkikitaranuppien antamaa tehoa. Ku ollaan nyt keikoilla poikien kanssa pohdittu et millasellakohan löylyllä vaikka esim. Triple Rectifier oikeesti käy keikkaolosuhteissa. Ja ois se mielenkiintosta, ihan vaan huvikseen, mittailla esim. PA-päätteiden ulosantia tehon osalta.
 
Haluatko helpon vai oikean tavan?
 
Helppo: mittaat todellista jatkuvaa tehollisarvoa vastaavaa jännitettä kalliilla mittarilla plus- ja miinusnapojen välistä sekä lasket siitä jännite kertaa jännite jaettuna nimelliskuormalla (ja kuorma kiinni mitattaessa).
 
Oikea: mittaat edelleen sitä jännitteen tehollisarvoa ja otat huomioon kuorman taajuusriippuvaisen vaihekulman.

Oooolllrrait... Nyt menee niin TKK:n puolelle et tarvii viel vähän rautalangasta näemmä mulle tätä vääntää ennenkuin tajuan:
 
Eli otetaan nyt sit tilanne, et päättäri on Mesan Triple Rectifier, 150W putkitehoa, ja kaappina on 8 ohminen mylly. Tällöin ton helpon tavan mukaan, mittaan siitä päättärin ja kaapin välistä arvoa jännite. Tämän saadun luvun sitten kerron itsellään ja jaan tuolla kahdeksalla ohmilla? Jännite X Jännite / 8ohm = Todelliset watit?
 
Oikea: mittaat edelleen sitä jännitteen tehollisarvoa ja otat huomioon kuorman taajuusriippuvaisen vaihekulman.
 
Tota nyt en sit tajunnut alkuunkaan. :D Taajuusriippuvainen vaihekulma on... ? Kitaristin etukeno?
 
EDIT: Tämmöinen löyty netistä: http://www.aqdi.com/powermeter.htm. Lieneekö ihan pätevä vehje? Sivu ja sen sisältämät puheet näyttää vähän mainosmiesten touhulta..

Hei nyt tarttis saada selville,
 
Kuule, mitä ihmettä te moisella tiedolla oikein teette? Lisää soppaa ja rokkänroll. :D

Kuule, mitä ihmettä te moisella tiedolla oikein teette? Lisää soppaa ja rokkänroll. :D
 
Joo siis eihän tällä tiedolla varsinaisesti mitään TEE. Kuhan vaan kiinnostaa. :) Nojaa, voihan toi joskus olla jopa ihan hyödyllinen tieto..

Oooolllrrait... Nyt menee niin TKK:n puolelle et tarvii viel vähän rautalangasta näemmä mulle tätä vääntää ennenkuin tajuan
 
Niin mullekin :D
 
Mistäs helkatista tossa mittaamisessa tietää paljonko tulee säröä?
 
Mä taisin keksiä hyvän mittaustavan keikkaolosuhteisiin: Kytkee vahvariin sopivan lampun, niin sen kirkkaus näyttää paljonko tulee tehoa....

Eli otetaan nyt sit tilanne, et päättäri on Mesan Triple Rectifier, 150W putkitehoa, ja kaappina on 8 ohminen mylly. Tällöin ton helpon tavan mukaan, mittaan siitä päättärin ja kaapin välistä arvoa jännite. Tämän saadun luvun sitten kerron itsellään ja jaan tuolla kahdeksalla ohmilla? Jännite X Jännite / 8ohm = Todelliset watit?
 
Jooh, tietyin erittäin suurin oletuksin tuo pitää paikkaansa. Niistä lisää vähän myöhemmin.
 
Tota nyt en sit tajunnut alkuunkaan. :D Taajuusriippuvainen vaihekulma on... ? Kitaristin etukeno?
 
Edellä mainittu kaava pitää paikkaansa ainoastaan silloin kun kyseessä on resistiivinen kuorma. Esimerkiksi vastukset ovat resistiivisiä riittävällä tarkkuudella tässä yhteydessä. Kaiutin sen sijaan... No, joo. Jos yrittää mallintaa kaiutina puhtaasti resistiivisenä kuormana, niin virhettä tulee. Lisäksi täytyy muistaa, että nimelliskuormaltaa 8 ohminen kaappi/kaiutin/elementti ei ole 8 ohminen kuin joillain yksittäisillä taajuuksilla. Toivoa sopii, että se 8 ohm on impedanssi minimissään, koska muuten kaappeja rinnan kytkiessä saattaa tulla onkelmia. Se voi kyllä olla jotain ihan muutakin.
 
Ai niin, ja entäs se vaihekulma sitten? Jos kuorma on jotain muuta kuin puhdasta resistanssia, niin virta ja jännite eivät kulje täysin käsikkäin. Resistiivisellä kuormalla molempien huiput osuvat "päällekkäin" eli tulevat samaan aikaan. Reaktiivisella (eli siis ei-resistiivisellä) kuormalla ne taas eivät tule samaan aikaan. Tuo vaihe-ero otetaan teholaskuissa huomioon vaihe-termillä fii. Eli P = U*I muuttuukin muotoon P = U*I*cos(fii). Sopivalla kulmalla (eli vaihe-erolla) tuosta tulee tulokseksi nolla.
 
Niin, ja tämä nyt taas oli varsin yksinkertaistettu esitys asiasta. Nyt ei oikein ehdi sen tarkemmin paneutua aiheeseen kun pitäisi yrittää saada työhuone siivottua työpaikan vaihdoksen takia. Mutta, nyt menee jo vähän taas ehkä ohi aiheen...
 
Ps. Teho ylipäätään on väärä termi kuvaamaan kaiuttimien tilannetta. Ja se saattaa antaa vääränkin kuvan tilanteesta. Oikeasti meitä kiinnostava asia on jännite. Mutta...

Kokeilin juuri vahvistinta jonka tehoksi olen mitannut 1kHz siniaallolla resistiiviseen kuormaan 12.5W juuri ennen kuin vahvistin alkaa klippaamaan. Niin nyt kokeilin, että kuinka lähelle totuutta päästään kun mitatataan halvalla yleismittarilla jännitettä kaiuttimen yli kun kaveri rämpyttää kitaralla signaalia vahvistimelle ja teho lasketaan sen mukaan että kuorma olisi ollut resistiivinen.
 
Volume säädettin vahvistimesta siihen tapaan, että kuulon mukaan vahvistin ei vielä särkenyt ja kaverin soittaessa jännite kaiuttimen yli heilui siinä 10V tienoilla +- voltti tai kaksi. 10V volttiahan 8ohmin ylihän tarkoittaa juurikin 12.5W, joten yllättävän lähelle totuutta päästiin.
 
Samasta vahvistimesta on myös mitattu rankasti klipatessa tehoksi noin 20W ja yleismittarilla sain nyt mitattua kaiuttimen yli, että se olisi ollut 25W paikkeilla. Joten tässä tapauksessa ainakin molemmista tapauksissa päästiin riittävän lähelle totuutta.
 
En väitä että yleismittarilla jännitettä kaiuttimen yli mittamaalla saisi aina tuloksia jotka olisi sinne päinkään, mutta tässä tapauksessa se tuntui toimivan erittäin hyvin.

Mä taisin keksiä hyvän mittaustavan keikkaolosuhteisiin: Kytkee vahvariin sopivan lampun, niin sen kirkkaus näyttää paljonko tulee tehoa....
 
No mutta putkivahvistin keksittiin jo aikaa sitten :-o

mitatataan halvalla yleismittarilla jännitettä kaiuttimen yli
 
Mitenkös se jännitteen mittaaminen vaihtosähkölle menikään, taisi olla niin että nuo halvat (ja vähän kalliimmatkin) eivät näytä jännitettä oikein jos taajuus on jotain muuta kuin 50 Hz jota niillä yleensä mittaillaan.

Muistakaa, että kaikki yleismittarit ovat perin turhia välineitä kun mennään yli parinsadan herzin taajuudessa. Ei pysy mukana, arpoo...
 
Kun manuaalissa ja/tai esitteessä lukee "True RMS" ollaan melko lähellä käyttökelpoista laitetta. Muistaakseni jossain 600-700 euron kantturoissa oli halvin, kun muutama vuosi sitten sellaista etsin. Jätin kyl ostamatta.

Kun manuaalissa ja/tai esitteessä lukee "True RMS" ollaan melko lähellä käyttökelpoista laitetta. Muistaakseni jossain 600-700 euron kantturoissa oli halvin, kun muutama vuosi sitten sellaista etsin. Jätin kyl ostamatta.
 
Älkääs nyt, jos tarkkuus ei tarvi olla promilleluokkaa. 50 markan kiinalaisella analogisella, siis neulallisella mittarilla olen mitannut tehoja vallan mukavasti. Testisignaalikaan ei ole ollut Sladen levyä kummempi.
 
Tulokset olivat kumminkin jokseenkin samoja kuin oskilloskooppia, signaaligeneraattoria ja pöytämallin tehomittaria käyttäen. Uskoisin tarkkuuden riittävän keskimääräisten keikkatehojen arviointiin.
 
Selvennystä: kyseessä siis oli vaihtojännitealueelle kytketty yleismittari. Sama systeemi kuin Heikillä tuossa ylempänä.

Älkääs nyt, jos tarkkuus ei tarvi olla promilleluokkaa. 50 markan kiinalaisella analogisella, siis neulallisella mittarilla olen mitannut tehoja vallan mukavasti.
 
Mun mittari maksoi muistaakseni 12,95 markkaa vuonna 2000. Näyttää normaalin verkkovirran TARJOAMAN JÄNNITTEEN parin voltin tarkkuudella, piippaa jatkuvuustesterissä ja toimii alkuperäisillä pattereillaan vieläkin. Riittää mulle aivan hyvin.
 
e: niin makaa kuin petaa

Näyttää normaalin verkkovirran parin voltin tarkkuudella
 
Johan on mittari, kun näyttääpi virran voltteina.
 
(haen takkini)