| Aihe: soinnutus | |
|---|
 varo
28.05.2008 19:52:05 | |
|
kitarapalstalle jo tästä laitoinkin..
mutta miten siis soinnutetaan yksittäisen tahdeissa esiintyvän melodian perusteella? esimerkiksi jos tahdissa on A H C säveliä niin eihän niistä perhana mitää sointua saa kun ois A:han suhteessa 1 2 ja 3 aste? |
|
Jos noi sävelet esiintyy vaikka a-mollissa, niin mainitut sävelet sopraanoon, heität soinnun terssin tenoriin ja vetäset ensimmäisen asteen, viidennen asteen sekstisoinnun ja sit taas ekan asteen. Oikein nätti laskeva melodia tenorille ja muutenkin klassisen bueno äänenkuljetus. Onko hyvä? Aika hyvä? Melko monta? Ei ollenkaan?
Ei kun oikeesti. Ei me osata sua noilla spekseillä auttaa.
Enemmän on enemmän. |
|
kitarapalstalle jo tästä laitoinkin..
mutta miten siis soinnutetaan yksittäisen tahdeissa esiintyvän melodian perusteella? esimerkiksi jos tahdissa on A H C säveliä niin eihän niistä perhana mitää sointua saa kun ois A:han suhteessa 1 2 ja 3 aste?
Jollei korva kerro, niin on ohjelmia, jotka soinnuttaa sen. |
Sertzo S
29.05.2008 08:28:22 (muokattu 29.05.2008 08:38:03) | |
|
Soinnutus näyttää olevan yksi vaikeimmista/vaikein asia musiikissa omaksua ja vaatii sitä musikaalisuutta, jota ei kaikilla ole tarpeeksi. Toki ahkera opiskeu osin voi auttaa, mutta kyllä sitä lahjakuutta pitää olla innostuksen lisäksi.
Kaikista ei ole kaikkeen -onneksi. |
|
kitarapalstalle jo tästä laitoinkin..
mutta miten siis soinnutetaan yksittäisen tahdeissa esiintyvän melodian perusteella? esimerkiksi jos tahdissa on A H C säveliä niin eihän niistä perhana mitää sointua saa kun ois A:han suhteessa 1 2 ja 3 aste?
Kokeilet eri sointuja, missä esiintyy joku/jotkut noista sävelistä? Am, F, G, D, H7, ... |
|
Useimmiten kappaleissa on joku looginen sointukierto eli edessä ja jäljessä olevat tahdit vaikuttavat yksittäisen tahdin soinnutukseen. |
 Apricot
29.05.2008 19:18:06 (muokattu 29.05.2008 19:19:04) | |
|
Vastailin kitarapalstalle jo kaikenlaista, mutta jatketaanpa nyt yleisemmin teorian vinkkelistä.
Haluaisin mennä ongelmien alkuun ja juureen, eli siihen että kuvitellaan olevan olemassa jonkin erillisen, kaikenkattavan soinnutusteorian. Hommahan ei kuitenkaan mene niin, että otetaan avaruuden tyhjiöstä kolme sattumanvaraista säveltä, ja yritetään muodostaa jollain teorialla niihin soinnut.
Soinnutukseen vaikuttaa erittäin paljon kappaleen tyyli ja tempo. Soinnutus voidaan tehdä, jos tiedetään ainakin biisin
- sävellaji
- tempo
- tyyli
On sanomattakin selvää, että koko melodian pitää olla tiedossa, jotta sitä voitaisiin tarkastella kokonaisuutena. Melodian fraasien rakenne vaikuttaa harmonian taipumuksiin. Soinnut siis haluavat mennä jollain tavalla, ja se miten ne haluavat mennä, ei selviä muuten kuin korvakuulon ja tyylien tuntemisen kautta. Soinnutusteoria kyllä tarjoaa ratkaisuvaihtoehtoja kokonaiseen tonaaliseen melodiaan (esim. iskelmä, kansanlaulu, swing ym.), mutta itse peruslähtökohta ei selviä muuten kuin korvalla.
Eli tästä päästään eteenpäin, jos ketjun aloittaja näyttää meille esim. 4 - 8 tahtia pitkän ehjän melodian joka menee jossain selkeässä sävellajissa. |
|
Eli tästä päästään eteenpäin, jos ketjun aloittaja näyttää meille esim. 4 - 8 tahtia pitkän ehjän melodian joka menee jossain selkeässä sävellajissa.
Vois olla ihan hauska juttu jos joku läiskäsis jonkun melodian ja sitten ihmiset tarjoais siihen erilaisia soinnutuksia. Varmaan myös aika konkreettisesti tois esiin sitä kuinka erilailla soinnutuksia voi tehdä.
Enemmän on enemmän. |
 Darsu
29.05.2008 22:45:23 (muokattu 29.05.2008 22:45:39) | |
|
Kun soitinpalstoilla on sooloskabansa, niin tänne sopisi harmonisointiskaba...
[Instruments are like James Bond. Crazy Karlheinz is after you, the automobile goes "krchh!" Instruments are like that, they get you out of situations which you should not be in.] -Morton Feldman |
|
Vois olla ihan hauska juttu jos joku läiskäsis jonkun melodian ja sitten ihmiset tarjoais siihen erilaisia soinnutuksia. Varmaan myös aika konkreettisesti tois esiin sitä kuinka erilailla soinnutuksia voi tehdä.
Ainakin kun jazz-stankkuja kerää erilaisista lähteistä, huomaa kuinka erilaiset soinnutukset toimii samaan melodiaan ja sama varmaan toimii muissakin genreissä? |
|
Kun soitinpalstoilla on sooloskabansa, niin tänne sopisi harmonisointiskaba...
kannatetaan!
Duo Rehband & Voltaren.
Bustard #1 |
|
Harmi ettei tänne voi laittaa suoraan nuottiesimerkkejä. |
varo
30.05.2008 17:14:13 | |
|
eli kun nyt mainittu tota korvan käyttöä ja eri musatyylien tuntemusta niin oisko kumminkin parempi jos parin vuoden soittokokemuksella jättäs asian "kypsymään"? |
|
eli kun nyt mainittu tota korvan käyttöä ja eri musatyylien tuntemusta niin oisko kumminkin parempi jos parin vuoden soittokokemuksella jättäs asian "kypsymään"?
Älä ihmeessä ainakaan kokonaan jätä taka-alalle. Harjoittelet siinä muun oheella, soinnutus on hyödyllinen taito. Aloitat vaikka opettelemalla käyttämään perusmuotoisia pääsointuja I, IV ja V. Kokeilemalla pääsee jo alkuun ja kun se korva hioutuu niin teoriaa kyllä ehtii tankata.
Enemmän on enemmän. |
|
Ainakin kun jazz-stankkuja kerää erilaisista lähteistä, huomaa kuinka erilaiset soinnutukset toimii samaan melodiaan ja sama varmaan toimii muissakin genreissä?
Riippuu genrestä. |
|
Riippuu genrestä.
No ihan varmasti. En mä kyllä lähtisi klasaripiisejä "uusharmonisoimaan". |
|
eli kun nyt mainittu tota korvan käyttöä ja eri musatyylien tuntemusta niin oisko kumminkin parempi jos parin vuoden soittokokemuksella jättäs asian "kypsymään"?
Muiden teoria- ja analyysitaitojen kehittäminen tukee kyllä tätäkin osa-aluetta, eli jos mahdollista niin ota ihan perusteoriaa haltuun. Mutta voithan esimerkiksi tehdä sellaistakin, että otat jonkun sopivan tutun biisin, ja kokeilet että toimisko se melodia joillain muilla soinnuilla kuin niillä alkuperäisillä, eli kokeilet vaihtaa niitä ihan fiilispohjalta. Se on hyvin yksinkertaista ja käytännönläheistä soinnutuksen harjoittelemista. Tavoite olisi, että korva sanoisi jotain kommenttia eri sointuvaihtoehtoihin. |
|
Soinnutus näyttää olevan yksi vaikeimmista/vaikein asia musiikissa omaksua ja vaatii sitä musikaalisuutta, jota ei kaikilla ole tarpeeksi.
Hmmm... Sanoisin, että
a) opettele Aldwell & Schachter noin puoleenväliin asti, niin että osaat soinnuttaa melodioita klassisen teorian mukaisesti. Tämän jälkeen on kolmisointuharmonia hanskassa.
b) opettele kuinka nelisointusatsi etenee kvinttikiertoa (kaksiääntä liikkuu ja kaksi pysyy paikallaan), ja korvaamaan perusääni ysillä ja kvintti kolmellatoista tai yhdellätoista. Sitten kun vielä opettelet tekemään edellisiin modaalisia muunnoksia, ja hallitsemaan nelisointusatsia käännöksissä niin että bassoon tulee järkeviä bassolinjoja, niin se sitten riittääkin 98 % ajasta.
Soitettiinpa jazzia, Hendrixiä tai klassista.
Onhan sitä tuossakin työtä, en väitä vastaan. Sanoisin silti, että pelkällä tuon työn tekemisellä ja hyvin vähäisellä musikaalisuudella pääsee arvaamattomiinkin tuloksiin ;)
MrS
Try not to become a man of success but rather try to become a man of value. - Albert Einstein |
|
b) opettele kuinka nelisointusatsi etenee kvinttikiertoa (kaksiääntä liikkuu ja kaksi pysyy paikallaan), ja korvaamaan perusääni ysillä ja kvintti kolmellatoista tai yhdellätoista. Sitten kun vielä opettelet tekemään edellisiin modaalisia muunnoksia, ja hallitsemaan nelisointusatsia käännöksissä niin että bassoon tulee järkeviä bassolinjoja, niin se sitten riittääkin 98 % ajasta.
Missäs asiat näin hyvin opetetaan? Voitko suositella jotain kirjallisuutta? |
|
b) opettele kuinka nelisointusatsi etenee kvinttikiertoa (kaksiääntä liikkuu ja kaksi pysyy paikallaan), ja korvaamaan perusääni ysillä ja kvintti kolmellatoista tai yhdellätoista. Sitten kun vielä opettelet tekemään edellisiin modaalisia muunnoksia, ja hallitsemaan nelisointusatsia käännöksissä niin että bassoon tulee järkeviä bassolinjoja, niin se sitten riittääkin 98 % ajasta.
Sanoisinpa, että tuossa kyllä riittää sarkaa piiiiitkäksi aikaa
|
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
