Kitarat: kitarakamat ›

Itselläni on ollut 12 vuotta Jarno Salo Custom 7-kielinen ja olen soitellu sitä välillä normivireessä välillä baritonina. Kitaraa tehdessä tuli idea epäsymmetrisestä kaulaprofiilista esiin, eli matalien(siis vireeltään) kielten puolelta kaula on paksumpi ja korkealta ohuempi. Profiili on siis puolipisaran mallinen, ei tunnu niin paksulta muttei myöskään ole ibanezin reunoilta hiottu lauta. Soittelen ton lisäks pääasiassa custom stratolla. kIIntee talla on mun mielestä' melko ehdoton seiskarissa, ne floikka seiskat joita oon kokeillu on ollu ihan vitun ritsoja( universet ja jacksonit).

... ja E-kieleen tähtääminen kovassa roiskimisessa aiheuttaa väistämättä vahinko-osumia sille paksuimmalle kielelle.
 
No entäs A-kieleen tähtääminen kovassa roiskimisessa joka aiheuttaa väistämättä vahinko-osumia sille paksuimmalle kielelle 6-kielisessä kitarassa? Eikös tämä ole ihan yhtä paha ongelma?

No entäs A-kieleen tähtääminen kovassa roiskimisessa joka aiheuttaa väistämättä vahinko-osumia sille paksuimmalle kielelle 6-kielisessä kitarassa? Eikös tämä ole ihan yhtä paha ongelma?
 
On - jos pitää paiskoa paljon A-kieltä.
 
Siksi asian otinkin puheeksi, että kun muutenkin "reunimmaisiin" kieliin osuu aina helpommin silloin kun "paiskotaan", niin tilanne muuttuu siinä suhteessa, että jos on tottunut paiskomaan kuusikielistä kitaramusiikkia, joka sisältää paljon paksua E-kieltä ja mahan päällä köllöttääkin yhtäkkiä seiska, joutuu sitä paksua E-kieltä tavoittelemaan yhden paksumman kielen alta eikä siihen pääse samalla tavalla "suoraan".
 
Tietynlaisessa kitaramusiikissa on kuitenkin aika paljon tuota paksua E-kielen paukutusta. Ei nyt mitään kovin isoja bändejä tule mieleen, mutta esimerkiks Metallica, Megadeth ja mitä näitä nyt oli.

Tietynlaisessa kitaramusiikissa on kuitenkin aika paljon tuota paksua E-kielen paukutusta. Ei nyt mitään kovin isoja bändejä tule mieleen, mutta esimerkiks Metallica, Megadeth ja mitä näitä nyt oli.
 
Megadethin toinen kitaristi rimputtelee muuten 7-kielisellä :)

Tietynlaisessa kitaramusiikissa on kuitenkin aika paljon tuota paksua E-kielen paukutusta. Ei nyt mitään kovin isoja bändejä tule mieleen, mutta esimerkiks Metallica, Megadeth ja mitä näitä nyt oli.
 
Ja Mokoma tietty, jossa on ainakin toisella jampoista seiska käytössä koko ajan... Sieltä ne drop-d -sahausriffit irtoaa, vaikka ei olekaan matalin kieli kaikissa biiseissä käytössä.

Älkää nyt viitsikö kinata ihan höpöhöpö -asiasta. Kutosille ja seiskoille on kyllä omat käyttönsä. En kuitenkaan itse ottaisi ainoaksi kitaraksi
sillä vaikkei sormeni mitkään töpöt olekaan, niin esim. peukun käyttö ala-E -kielellä ei onnistu. Hendrixit jää tekemättä. Tämä vaan esimerkkinä.
Tämä on vähän sama kuin tapeltaisi kannattaako käyttää droppivireitä vai ei. Sama pätee siihenkin. Hyvä juttu, muttei ainoana vaihtoehtona.
Lisäksi kyllä allekirjoitan myös tuon väitteen, että matala vire ei tee biisistä rankkaa, eli sen takia seiskaa ei kannata ostaa, vaan kannattaa
opetella soittamaan. Toki arvostan esim. Vain Passion & Warfare -levyn seiskakielisellä soitettuja juttuja, mutta sielläkin ne ovat vain (Vain)
mausteena, eikä matala mörinä ole se päätarkoitus. Matalia ääniähän voi soittaa myös muuten kuin että hakusessa on rankkuus.

Lisäksi kyllä allekirjoitan myös tuon väitteen, että matala vire ei tee biisistä rankkaa, eli sen takia seiskaa ei kannata ostaa, vaan kannattaa
opetella soittamaan.
 
Niinpä. Musta pelkän alaviremöyryn takia ei myöskään kannata seiskaa hommata, sillä se sama 25.5-skaala löytyy suuresta osasta kuusikielisiäkin, samalla tavalla ne voi lykkiä alavireisiin... Eli ei kannata ostaa seiskaa jos ei oikesti tartte kaikkia seitsemää kieltä, myös niitä ohuimpia.

Mihin jäi Stam1na(seiskakielisiä):
http://www.youtube.com/watch?v=tGPLxfIt7OM&feature=related
ja Nicole(H-vire)
http://www.youtube.com/watch?v=WqgriLA_i2w
 
Emmä nyt ihan löysäksi noitakaan väittäisi.
 
Ostin ekan seiskan vuonna -99. Hetken sen kanssa sai kyl takuta alkuun, mut kyl se sit siitä. Oli se eka RG-sarjan vehje mikä tuli Universen jälkeen. Vaihdoin vehkeen jossain vaiheessa kiinteätallaiseen versioon, mä kun en floikkaa käytä. Toi on ollu aina studiossa mukana, välillä keikalla. Normaalivirehommissa kuitenkin. Lisämausteeks siihen touhuun hemmetin hyvä. Keikalla sillä on mukava myrkyttää alakertaa johonkin rokkiralleihin. Mörkövirehommiin mulla on muut kepit, ne on sit droppi-h:ssa. Tossa jotain.
http://www.youtube.com/watch?v=927BwfL6jAw

Älkää nyt viitsikö kinata ihan höpöhöpö -asiasta. Kutosille ja seiskoille on kyllä omat käyttönsä. En kuitenkaan itse ottaisi ainoaksi kitaraksi
sillä vaikkei sormeni mitkään töpöt olekaan, niin esim. peukun käyttö ala-E -kielellä ei onnistu. Hendrixit jää tekemättä. Tämä vaan esimerkkinä.
Tämä on vähän sama kuin tapeltaisi kannattaako käyttää droppivireitä vai ei. Sama pätee siihenkin. Hyvä juttu, muttei ainoana vaihtoehtona.
Lisäksi kyllä allekirjoitan myös tuon väitteen, että matala vire ei tee biisistä rankkaa, eli sen takia seiskaa ei kannata ostaa, vaan kannattaa
opetella soittamaan. Toki arvostan esim. Vain Passion & Warfare -levyn seiskakielisellä soitettuja juttuja, mutta sielläkin ne ovat vain (Vain)
mausteena, eikä matala mörinä ole se päätarkoitus. Matalia ääniähän voi soittaa myös muuten kuin että hakusessa on rankkuus.
 
Äläs nyt jaksa. Täällä alkoi juuri jo syntymään jonkin sortin konsensus.
 
Kuten aikaisemmin on todettu niin mikäs pakko se seitsemäs kieli on lisätä alas. Voihan sen laittaa ylöskin, kuten seiskaan alunperin suunniteltiin. Tämän jälkeen voi sitä peukkua käyttää edelleen ala-E:llä. Seiska sopii myös ainoaksi vaihtoehdoksi ihan yhtä hyvin, kuin kutonen jollekin toiselle. Makuasioita ja jne...
 
Matala vire kyllä tekee myös joistain biiseistä rankeimpia, kuin toisista. Tuo Meshuggahin bleed kuullostaisi ainakin erilaiselta perus E:ssä. Mutta matala vire ei itsetarkoituksellisena ole mikään "rankentava" asia. Tästä olen samaa mieltä kanssasi. Toisaalta, joissain kappaleissa tai riffeissä alavire on taas tarpeen.
 
Jos ei osaa soittaa, ei sitä osaa seiskallakaan. Sitä tosiasiaa ei voi kyllä kiertää millään määrällä kieliä tai millään kitaralla.
 
Eikö se lopultakin ole aivan hiivatin sama, kuinka monta kaapelia siinä luutussa on? Jos joku on onnellisempi vain kahdella tai toinen vaikka yhdeksällä kielellä niin se suotakoon hänelle. Ei se kuusi ole välttämättä se universumin luonnonvakio. Sen käsitän, että suurimmalle osalle kutonen on sopiva mutta pitää sitä jättää tilaa vähän epäsovinnaisemmalle porukallekin.

Mutta on se seitsemäs kieli ylhäälläkin tiellä, jos vain kuutta tarvitsee, eli kyllä Mrezzye puhuu asiaa. Kutoselle ja seiskalle on ihan omat tarpeensa ja seiska on huono yleis-/ykköskitara - noin keskivertosoittajan näkökulmasta.
 
Ainakin itse käytän säestyshommissa paljon sointukäännöksiä 3-4 ohuimmalla kielellä ja homma menisi kyllä ihan poskelleen, jos näppien alle ilmestyisi yhtäkkiä yksi kieli lisää: noissa sointuhommissa on vahvasti tottunut tarkastelemaan asioita ohuimmasta kielistä lähtien - ja jos se olisi yhtäkkiä jotain muuta kuin E, oltaisiin taas solmussa ja pahasti.
 
Passion and Warfare on muuten hyvä esimerkki siitä, että seiskaa voi käyttää myös musikaalisesti - vastakohtana pelkän alarekisterin runttaamiselle. Vailla seiska on siinä oikeasti edes hyötykäytössä koko äänialaltaan, sillä matalien sävelten hyödyntäminen ei ole pois ylempien oktaavien käytöstä.

Mutta on se seitsemäs kieli ylhäälläkin tiellä, jos vain kuutta tarvitsee. ;)
 
Ainakin itse käytän säestyshommissa paljon sointukäännöksiä 3-4 ohuimmalla kielellä ja homma menisi kyllä ihan poskelleen, jos näppien alle ilmestyisi yhtäkkiä yksi kieli lisää: noissa sointuhommissa on vahvasti tottunut tarkastelemaan asioita ohuimmasta kielistä lähtien.
 
Passion and Warfare on muuten hyvä esimerkki siitä, että seiskaa voi käyttää myös musikaalisesti - vastakohtana pelkän alarekisterin runttaamiselle. Vailla seiska on siinä oikeasti edes hyötykäytössä koko äänialaltaan, sillä matalien sävelten hyödyntäminen ei ole pois ylempien oktaavien käytöstä.
 
Olet täysin oikeassa.
 
Matala junttaus alkaa maistua puulta pidemmän päälle, oli se E tai H tai mikälieneeruskeanuotti.
 
Jos lähdetään pilkkua viilaamaan niin samalla tavalla tuntuisi oudolta jos siirtyisi vaikka 5 kieliseen soittimeen. Oletan, että jos teoriapuoli on tarpeeksi hyvin hanskassa niin loppu on vain sitten motoriikan ja tuntuman kehittämistä. Sinä vaiheessa taitaa olla ihan sama montako kieltä siellä harpussa on.
 
Olisi mielenkiintoista kuulla asiaa toisin päin. Jos joku vaikka enemmän Jazz painotteinen kaveri selittäisi, kuinka omituiselta tuntuu soittaa 6-kielistä 8-kielisen jälkeen.
http://www.metacafe.com/watch/407387/great_8_string_guitar/
http://www.tomlippincott.com/8FAQ.htm
http://www.youtube.com/watch?v=_Ai_oM1joGw
http://www.lehtelaguitarcraft.com/products/A.htm
 
Myönnän, tuo menee jo ylemmän astraalifysiikan puolelle. No, niin menee tämäkin.
http://www.youtube.com/watch?v=ZLR2dzDExV8

Ei vissiin kuitenkaan mennyt tuo pohja-ajatus kirjoituksestani perille, joten tässä tiivistettynä:
 
6-, 7- ja 8-kieliset on ihan eri soittimia. Ihan varmasti hyviä kaikki, mutta mikään ei korvaa toista. Jos on varaa vain yhteen
kitaraan, niin tilanne on tietysti hankala. Hienointahan olisi, että arsenaalista löytyisi sekä kutosia että seiskoja mielin määrin.
 
Aloittajalle:
Mieti mitä todella tarvitset ja jos tuntuu että seiskalle on käyttöä, niin osta seiska. Saahan sen myöhemmin myytyä ja
ostettua tilalle 6-kielisen, jos kaduttaa. Vain testaamalla voit tosiaan saada selville onko se oikea instrumentti sinun käyttöösi.
 
Ja vinkki vielä: jos ostat seiskan, älä osta huonoa. ;)

Ei vissiin kuitenkaan mennyt tuo pohja-ajatus kirjoituksestani perille, joten tässä tiivistettynä:
 
6-, 7- ja 8-kieliset on ihan eri soittimia. Ihan varmasti hyviä kaikki, mutta mikään ei korvaa toista. Jos on varaa vain yhteen
kitaraan, niin tilanne on tietysti hankala. Hienointahan olisi, että arsenaalista löytyisi sekä kutosia että seiskoja mielin määrin.
 
Aloittajalle:
Mieti mitä todella tarvitset ja jos tuntuu että seiskalle on käyttöä, niin osta seiska. Saahan sen myöhemmin myytyä ja
ostettua tilalle 6-kielisen, jos kaduttaa. Vain testaamalla voit tosiaan saada selville onko se oikea instrumentti sinun käyttöösi.
 
Ja vinkki vielä: jos ostat seiskan, älä osta huonoa. ;)
 
Tästä olen täysin samaa mieltä. Varsinkin tuo viimeinen kohta säästää monelta pahalta.=)

Kun noita "tiukkia" musanäytteitä pyydettiin, tässä vähän bläkkiä: http://www.myspace.com/ihsahnmusic
 
Uusi levy on tosin soitettu Ibanezin Rg2228 8-kielisellä.

Mutta on se seitsemäs kieli ylhäälläkin tiellä, jos vain kuutta tarvitsee, eli kyllä Mrezzye puhuu asiaa. Kutoselle ja seiskalle on ihan omat tarpeensa ja seiska on huono yleis-/ykköskitara - noin keskivertosoittajan näkökulmasta.
 
Ainakin itse käytän säestyshommissa paljon sointukäännöksiä 3-4 ohuimmalla kielellä ja homma menisi kyllä ihan poskelleen, jos näppien alle ilmestyisi yhtäkkiä yksi kieli lisää: noissa sointuhommissa on vahvasti tottunut tarkastelemaan asioita ohuimmasta kielistä lähtien - ja jos se olisi yhtäkkiä jotain muuta kuin E, oltaisiin taas solmussa ja pahasti.
 
Passion and Warfare on muuten hyvä esimerkki siitä, että seiskaa voi käyttää myös musikaalisesti - vastakohtana pelkän alarekisterin runttaamiselle. Vailla seiska on siinä oikeasti edes hyötykäytössä koko äänialaltaan, sillä matalien sävelten hyödyntäminen ei ole pois ylempien oktaavien käytöstä.
 
Ilmeisesti et pidä 7-kielisestä sitten niin vähääkään tai et vain osaa yksinkertaisesti soittaa sillä. Itse en seiskaan tarttumisen jälkeen enää koskaan vaihda 6-kieliseen, sen verran nopeasti ruumis tottui tuohon härveliin ja nykyään soitto kulkee ihan kuten ennenkin. Toki hieman totuttelua vaatii tietenkin,mutta siinä se uutuuden innostuksessa tulee äkkiä. Mukavampi se tuolla on "plöristellä" kuin sairaasti dropatulla kutosella. Mielipiteitä on tietysti yhtä monta kuin P-reikiäkin ja ne kaikki haisevat, mutta suoraan tuomitsemiseen riittää kait yksikin vastaus.....:)
 
Ja tosiaan kaikkein halvinta ei todellakaan kannata hankkia, voin kertoa :) Esim. Schecterit ovat todella hintansa väärtejä joidenkin mielestä jopa hintaluokkansa parhaimmistoa. Ja keskiverto seiskalle aian löytyy ostaja jos ei sitten miellytäkkään.

Kun noita "tiukkia" musanäytteitä pyydettiin, tässä vähän bläkkiä: http://www.myspace.com/ihsahnmusic
 
Uusi levy on tosin soitettu Ibanezin Rg2228 8-kielisellä.
 
Olipahan paskoja biisejä, hyi kamala.....

Olipahan paskoja biisejä, hyi kamala.....
 
Paskoista en tiedä, mutta tiukkoja ei ainakaan...

Paskoista en tiedä, mutta tiukkoja ei ainakaan...
 
No ei tod.... Mies on mennyt sekaisin ja alkanut soittamaan rokkia...

Höh, entäs vaikka nämä?
 
http://www.myspace.com/fellsilent
http://www.myspace.com/tesseract
http://www.myspace.com/textures
 
Eihän pojat vain ole kuunnelleet Static-X:ää :) mukavan kuuloista kylläkin, mutta aika saatanasti Staticin kullosta.