| Aihe: Oletko pysynyt samassa kitaramallissa koko soittourasi ajan? | |
|---|
|
Tuli vaan mieleen tälläinen. Itsellä Squierin Tele, ja pikkuhiljaa olen uutta kitaraa hankkimassa, niin en kyllä ole muita katsonut kuin Telejä. Ehkä se sitten on vaan jokin suuntaamuus tiettyä kitaramallia kohtaan :). Ja miksi vaihtaa kitaratyyppiä, jos sen on jo todennut hyväksi.
Mites muilla? |
|
Itsellä on pelkkiä strato-mallisia ollut. Jossain vaiheessa hakailin jonkinlaista V:tä, mutta niin vain aina olen päätynyt aina siihen tuttuun ja turvalliseen bodymuotoon.
Muutoin kyllä kitarat ovat sinäänsä olleet hyvinkin erilaisia; ensin Squierin perus-stratocaster, jonka jälkeen Jacksonin floikallinen Dinky. Sitten kiinteätallainen LTD:n MH ja nykyään sen kaverina myös Charvelin floikallinen h-s-s -superstrato.
Jostain syystä olen kyllä tuohon stratoon tykästynyt, ja olen mietiskellyt että vaikka joskus tilaisi jonkinlaisen custominkin, muodoksi valikoituisi luultavasti strato. King-V noin ulkonäkönsä puolesta kiinnostaisi, mutta niillä en ole juurikaan soitellut, joten soittotuntumasta en osaa sanoa. Suoraan sanoen en usko, että olisi itselle yhtä hyvä kuin stratoissa, etenkään kun on jo ehtinyt tottua.
Mutta tarpeen tullen kyllä soitto soi minkälaisella kitaralla vaan, huono tekosyy osaamattomuudelle se itsellä lähinnä on ollut, että "enmää osaa kun enoo tottunu tämmöseen.."
Menisit sinä kasvamaan ja olemaan jollekulle pienemmälles besserwisser. -ngli |
 arppah8
27.05.2008 16:28:38 (muokattu 27.05.2008 16:31:02) | |
|
Vaikka eka kitarani oli Epiphone by Gibson-flygari ja toka Washburnin PRS-johdannainen, noitten jälkeen hankittu japsi-strato (tai oikeastaan Lead-malli yhdellä tallahumpparilla) viitoitti tien. Eli stratotyyppisiä kitaroita on sen jälkeen tullut soiteltua n. 20 vuotta. Pari telejohdannaista on tosin tullut nyt wanhoilla päivillä rakenneltua, mutta Fender-perheessä pysytellään.
Ja melkoisia erojahan noissa omissa kitaroissani on myös ollut teknisiltä osiltaan. Floikkakausi kesti lähes 20 vuotta, nyt mennään kiinteätallaisilla. On ollut myös seiskaa ja baritonia, mikkiyhdistelmiäkin on ollut jos jonkinnäköisiä. Fenderpohjalta kaikki tyynni.
God's away on business |
|
Melkein kaikkea olen kokeillut ja suosittelen muillekin.
Jos eläimiä ei ole tarkoitettu syötäväksi,
niin miksi ihmeessä ne sitten on tehty ruoasta???
|
|
Kaikki näyttäisivät olleen jonkin sortin stratomallisia Viperia lukuunottamatta. Omistuksessa ollut järjestyksessään Squier affinity strato, Williams superstrato, Ltd Viper 400, Kramer Pacer II Custom, Ibanez RG1527 ja nyt tällä hetkellä Schecterin C-1 Classic, jonka pyrin taas myymään uuden seiskan rahoittamiseksi. Tällä hetkellä tähtäimessä on melko vankasti saman valmistajan Hellraiser, mutta kyllä kait niitä muitakin löytyisi tuossa alle 800e hintaluokassa.
Kyllähän sitä alkuaikoina tuli jonkin verran muitakin malleja mietittyä. Varmaan turha sanoa, että joukossa olivat perus hevivaiheen aikaan kaikki karmeimmatkin kirveet Rändeistä lähtien. Viime vuosina taas melko vakiokaasuja aiheutelleet Lespat, Lento V:t, SG:t, PeRSeet ja Ibanezin Iceman. |
|
Ensimmäinen kitara oli Flygari-kopio. Toisena tuli Deanin Explorer, jonka jo myin pois ja sen jälkeen on tullut pari Charvel super-stratoa.
Kesätyörahoilla ajattelin Gibsonin Exploreria ja loput säästöön 7-kielistä super-stratoa varten.
"Palkkapäivä iskee kuin miljoona GASia" - Kivijalka |
|
On ollut kolme stratomallista, kaksi SG mallista ja kaksi teleä. Stratot ovat meikäläisen suosikkibodymalli.
Accidento bizarro - tutto morto. |
 Swan
27.05.2008 16:45:31 | |
|
En ole, enkä pysy. Vaikka Strato onkin se kaikkein omin, tulen jatkossakin jauhamaan myös LP- ja V-mallisilla torrakoilla. Talmanilla toki myös, korvannee Telen meikäläisen kokoelmissa.
Once Lady Yuna fixes her hair, we leave.
>-)))> #26
S.M.A.K. |
|
Gibsonin Veen hankkimisen jälkeen siihen on jämähtänyt, tosin muutaman kerran olen käynyt "vieraissa", vaihtelua.
Turbo!!! |
|
Stratot ja niiden johdannaiset toimii hyvin mulle. Les Paulillakin tykkään silloin tällöin soitella, mutta enemmän tykkään stratoista.
Wrapped in plastic |
|
Joo olen, joskin niitä malleja on aika monta... Loafers Musiikkia sulle ja mulle
Hello punks! |
 J.C
27.05.2008 17:53:34 | |
|
No melko lyhyt on ollut soittoura, mutta malleja ollut muutama. SG, Les Paul, Superstrato ja Tele.
"NO EI TOSIAAN. MUA KIINNOSTAA V MALLIT!" - tonsa92 |
|
En oo. Eri mallisia kitaroita on kiva kokeilla. Todennäköisesti vaikkapa viiden vuoden päästä kuuluu näpeissä ihan erilaiset kitarat. Nyt pääasialliset kepit on stratokopio ja flaxwood. Toki oma mieltymys esim. nauhojen, kaulan paksuuden ja radiuksen suhteen tuntuu pysyvän jotakuinkin samana, vaikka saundi-ihanne ja kitaran malli vaihtelisikin.
Piis |
|
En ole. Eka oli strato, sitten laskettaisko hevistratoksi (Jackson JS-20). Tämän jälkeen ei hetkeen ollut kitaraa jonka jälkeen päädyin SG:hen (oli tosin Yamahan SG joka on SG:n ja LesPaulin väliltä) ja nyt minulla on Telecaster.
Eihän siinä mitään jos tykkää yhdenlaisesta. Mä olen kyllä huomannut, että olen kaikista pitänyt yhtä paljon ja siksi on hyvä kokeilla eri kitaramalleja. Itselläni kun on taipumus useamman vuoden jälkeen tylsyä aina kyseiseen kitaramalliin.
"Lopuksi kaikki liimaavat nakkisämpylän hiekkatiehen." -Da Make |
|
koko 10v ajan pysyny les pauleissa ja aion pysyä jatkossakin.
Se mikä ei tapa, sattuu aivan saatanasti. |
|
Gibson SG:llä vedetty vuodesta 1992, kolmas menossa.
Tosin kaikki ne on tallella ja soittokunnossa. En vaan ole viitsinyt nauhojenvaihtoja tehdä vaan ostan uuden hyvän sään aikana, kun alkuperäisnauhat ovat vielä jotenkuten soitettavissa.
Pari LP:täkin on mukana pyörinyt, mutta kun SG:n ottaa käteen niin on kuin kotiinsa palaisi.
Shut Up 'n Play Yer Guitar |
|
En ole, ja vähän näyttää siltä, etten asetukaan. Eri kitaroissa on vaan omat hyvät puolensa ja kun tykkää niin monenlaisista soundeista, ei millään ole mahdollista rakentaa kitaraa, josta saisin kaiken haluamani kerralla - ja mitkään kompromissiratkaisut eivät toisaalta kiinnosta myöskään. Tele Telenä, Strato Stratona, Pauli Paulina ja puoliakustiset puoliakustisina. |
|
Gibson SG:llä vedetty vuodesta 1992, kolmas menossa.
Tosin kaikki ne on tallella ja soittokunnossa. En vaan ole viitsinyt nauhojenvaihtoja tehdä vaan ostan uuden hyvän sään aikana, kun alkuperäisnauhat ovat vielä jotenkuten soitettavissa.
Pari LP:täkin on mukana pyörinyt, mutta kun SG:n ottaa käteen niin on kuin kotiinsa palaisi.
Tekisi mieli kyllä hankkia SG. Itse en ole sellaista koskaan kokeillut, mutta kyllä on hieno ulkonäöltään. Jos rahaa löytyisi niin Special Faded olisi varmaan kova juttu. |
|
Les Pauliin olen aina palannut Telen, RG:n ja Straton lomassa.
The kaulamikkisoundi kliinillä on vaan maailman parasta. |
|
Oletko pysynyt samassa kitaramallissa koko soittourasi ajan?
En. Tai no olen ja en ole.
SuperStratot ovat pysyneet alusta alkaen suosikkeina, mutta aikanaan inhosin ylitse kaiken Gibsonin kitaramalleja. Etenkin Les Pauleja... singlecutit tuntuivat niiiiin typeriltä. Nykyään sitten Les Paul-mallit ovat juurikin niitä, joita rakastan eniten. Niin ulkonäöltä kuin soitettavuudelta/soundiltaan.
Tällä hetkellä eniten kolisee nimenomaan LP:t, SuperStratot, Telet, ES:t ja bassopuolelta Jazzarit. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
