Media ja viihde ›

No niin, eilen tuli leffa katottua!
 
Ja kyllä, pidin kovasti, tiettyjä piirteitä lukuunottamatta. En kuitenkaan ala erittelemään tuota sen tarkemmin, jotten spoilaisi.
 
Lyhyesti:
 
1)Ulkoasu miellytti. Spielberg on saanut aikaan hyvin samanlaisen väri- ja sävymaailman kuin aikaisemmissa versioissa, mikä osoittautui tunnelman kannalta hyvin tärkeäksi.
 
2)Näyttelijäntyö toimi. Fordissa on kuusikymppisenäkin enemmän cojoneksia kuin monessa nuoremmassa sällissä ja vaikka liikkuminen olikin kankeaa, se vain toi lisärealismia hommaan: Indy on oikeasti vanha. Shia Labeouf oli jälleen viihdyttävä sidekick Indylle, Cate Blanchett veti ylinäytellen, mutta hyvin Indy-leffojen henkeen sopivasti. Muutkin hoitivat hommansa putkeen
 
3)Dialogi oli yllättävän hyvää. Ilmeisesti Lucas ei ole saanut kirjoittaa ainakaan ihan kaikkia gageja, vaikka muutamat lucasismit ärsyttävästi sieltä esiin pomppasivatkin. Huomaatte kyllä leffaa katsoessanne, mitkä. Star Warsin kökköydestä oltiin kuitenkin kaukana ja kyllä ainakin meikäläinen hykerteli ihan tyytyväisenä vuoropuhelua kuunnellessani
 
4)Toimintaa piisasi ja meininki oli mukavan reipasta. Juoni oli hyvin tyypillistä Indyä.
 
...kaiken kaikkiaan leffa oli hyvää viihdettä. Muistojen kultaamien aikaisempien Indyjen tasolle ei (tietenkään) päästy, mutta kyllä tämä ihan komea lopetus saagalle oli. Tyylillisesti liikuttiin selkeästi Viimeisen ristiretken aloittamalla linjalla.
 
...olennaisinta meikäläiselle kuitenkin oli, että leffa sai tällaisenkin kyynisen vanhan paskan tuntemaan olonsa hetkittäin 15 vuotta nuoremmaksi ja innostumaan aarteenmetsästyksestä, seikkailuista ja Etelä-Amerikan viidakoissa rymyämisestä. Minulle se on onnistuneen eskapistisen elokuvakokemuksen merkki.