No erilaisuushan ja inhimillisyys on kaikessa taiteessa, myös musiikissa se josta uutta kumpuaa. Jos ei ole erilainen (miksi on mahdoton ruveta) on musta ihan sama soittaako vai ei. Uutta on tullut vähän, mutta kyllä sitä on kuitenkin tullut. Tämä tarkoittaa sitä, että löytyy erilaisiakin soittajia.
Tuossa ajatuksessa on kyllä jotain perää, mutta sitä ei mielestäni kannata funtsia maailman tappiin asti. Voi muuten jäädä moni elämys musiikin ja soiton parissa kokematta. Kaikki kun loppupeleissä erilaisia, sävyjä löytyy. Basso sanoo pum pum ja pitää suunsa kiinni. |
Kyllähän sitä voi ihan itsekseenkin opiskella ja pärjätä ihan hyvin. Itsekään en koskaan ole mitään juttuja sen kummemmin treenaillut, vetänyt vaan fiilispohjalta, eikä vielä ainakaan ole haukuttu, ainakaan suoraan päin naama :)
Ei ole mitään hajua mistään skaaloista saatika sitten niiden nimistä ym ylimääräisestä "turhasta" tiedosta. Uskon kuitenkin aika hiton monta osaavani, vaikka en sitä tiedäkkään mistä puhutaan kun kaikkia hienoja nimiä käytetään...
Silti olen kyllä eri mieltä siitä etteikö kannattaisi treenata paljon ja opiskella teoriaakin jos haluaa kehittyä hyväksi. Toisto on opintojen äiti, ja kun tarpeeksi sotain tiettyjä skaaloja junnaa menemään niin että vituttaa, niin yhtäkkiä huomaakin osaavansa soveltaa niitä kun vaikka bändin kanssa jammailee jotain improjuttuja.
Itse olen ollut aina laiska treenaaman itsekseni, ja se kyllä vähän ottaa päähän. |
Heikki L.
Hirsimäki
Seba
