Bassot ›

Mahtaa olla aika vaikeaa soittaa sellaista, mitä KUKAAN ei ole KOSKAAN MISSÄÄN soittanut. Väistämättä kaikki se musiikki ja äänet, mitä kuulee, vaikuttaa siihen mitä soittaa. Olipa nuo sävelkulut sitten varta vasten opetellut tai ei. Ei sellaista luovuutta ole olemassakaan, missä jotain täysin uutta syntyy. Eiköhän kaikki intervallit ole jo useampaan kertaan peräkkäin soitettu jossain muodossa ja järjestyksessä. Saattaa olla, että yhdistelet niitä hiukan eri järjestyksessä, mutta et sinä mitään muista maailman soittajista täysin ulkopuolista ole luonut. Jo se, että käytät länsimaista sävelasteikkoa on jotain, mikä on muilta jollain tapaa kopsattua.
 
Ja kyllä luovuutta voi opetella. Minusta luovuus on taitoa yhdistellä näkemäänsä, kokemaansa ja kuulemaansa jollain aikaisemmasta poikkeavalla tavalla. Ja sitä voi opetella ja opettaa ilman, että tuloksena on ihmiskopiokoneita.
 
Marko

Totta, totta. Mutta että siitä kuulemasta ei opetella tekemään musaa, vaan antaa sen itestään vaikuttaa siihen mitä soittaa. Tuskin joku jakopastorius on tyyliään jostain basso-opuksesta lukenut.

Ei varmaan ole lukenut, mutta ihan varmaa on, että Jaco niinkuin monet, monet muutkin virtuoosit ovat uransa alkutaipaleella opetelleet toisten soittamia juttuja ja niitä yhdistelemällä ja jotain omaa mukaan tuomalla luoneet oman tyylinsä. Siitä huolimatta eivät he ole lainkaan oppimansa kahlitsemia, päinvastoin.
Marko

Totta, totta. Mutta että siitä kuulemasta ei opetella tekemään musaa, vaan antaa sen itestään vaikuttaa siihen mitä soittaa. Tuskin joku jakopastorius on tyyliään jostain basso-opuksesta lukenut.
 
Jaco väitti soittaneensa KAikki -60 ja 70-lukujen soul ja rhythm'n'blues biisit. Se oli kopsannu tarkasti Tommy Gogbillia, Chuck Raineya, Jamersonia, Jerry Jemmottia. Jazzbasisteja myös. Lisäksi olihan se bebopit muiden soitinten osalta kuunnellu, eiköhän se Donna Lee sooloineen sen jo todista. Ja niinhän se tais vaikuttaa ja tuottaa yhden maailman vaikutusvaltaisimmista ja mun mielestä kovimman basistin.
 
Tää jääköön mun osalta tähän.

Tää jääköön mun osalta tähän.
 
Samma här.
 
Jossain aiemmassa ketjussa ehdotin jo viestien säästämistä ja omien ajatusten pariin palaamista muutaman vuoden päästä, teen sen nytkin ;)

Tähän sopii hyvin lontoonkielellä:
 
Standing on the shoulders of giants

Päätin aloittaa tämän jalon soittimen soittoharrastuksen. Kertokaa nyt te viisaat, että mikä soitto-opas olisi hyvä tällaiselle vasta-alkajalle ja myöhemmässä vaiheessa vähän kehittyneemmälle pelimannille, että pääsisin kunnolla sisään bassoilun kiehtovaan maailmaan. Kiitos ja kumarrus etukäteen.:)
 
ps. peukutus olis mukava klaarata
 
Aloittelijalle sopii miusta hyvin Edi Jauhiaisen "Aiotko rock-basistiksi". http://www.geocities.com/Nashville/5662/kitar_ru.htm
 
Kirjaa pystyy tilaamaan tekijältä itseltään.

Luoko sitä muka itestään samoja asioita kuin muut? Mä väitän, että koska ihmiset on erilaisia, tule siitä väkisinkin erilaista kuin muilla.
 
niinhän sitä luulis, mutta karu fakta on että sitä tulee tahtomattaankin kopioitua paljon juttuja joiden olemassa olosta ei ole välttämättä luomisen hetkellä vielä tietoakaan. jokainen joka tekee aktiivisesti musiikkia on varmaan törmännyt ilmiöön että se itse nauhalle soitettu hirmuhieno melodia tai riffi tai mikä vaan onkin kävellyt vastaan myöhemmin jo kymmenen vuotta sitten tehdyllä levyllä.

Tota oppimisjuttua ei musta voi soveltaa taiteeseen, koska taidetta ei silleen voi "osata". Se tulee ulos jos on tullakseen.
 
Vaan on se vähän niinkin, että ennenkuin voi maalata mestariteoksen täytyy haltsata pensselillä maalaus, maalien sekoittelu ym teknistä ja taiteellista aspektia. Se opetteleeko perusasiat itse, kirjasta vai opettajan johdolla on lähinnä makuasia.
 
Harrastuspohjalta nyt voi mennä vaikka millä pohjatiedoilla kunhan on jotain tyylisuuntaa sen verran kuunnellut että tietää miten siihen kuuluu vetää. Lähinnä tuo opiskelemalla opiskelu tulee kyseeseen siinä vaiheessa kun meinaa soittohommista tehdä itselleen ammatin, eikä se silloinkaan välttämättömän pakollista ole.

Luoko sitä muka itestään samoja asioita kuin muut? Mä väitän, että koska ihmiset on erilaisia, tule siitä väkisinkin erilaista kuin muilla.
 
Ihmiset ovat "erilaisia" joo, tiettyyn rajaan asti. Ihmiset ovat myös hämmentävän samanlaisia, varsinkin jos katsotaan yhtään suuremmallla mittakaavalla. Ajatukset kulkevat samoja latuja, ihmisten elämäntarinat toistavat samoja tuhatvuotisia tapahtumasarjoja kerta toisensa jälkeen. Aika vähän on viime vuosina tapahtunut sellaista mikä oikeastaan on uutta. Varsinkaan musiikissa.
 
Sulla on aika idealistinen lähestyminen nyt, ja ainoa mitä mä voin siihen sanoa on että pidä toi. Se on ihan jees.
 
Palataan asiaan 10vuoden kuluttua. Uskallan väittää että näkemyksesi aiheesta on muuttunut täydellisesti.

Ihmiset ovat "erilaisia" joo, tiettyyn rajaan asti. Ihmiset ovat myös hämmentävän samanlaisia, varsinkin jos katsotaan yhtään suuremmallla mittakaavalla. Ajatukset kulkevat samoja latuja, ihmisten elämäntarinat toistavat samoja tuhatvuotisia tapahtumasarjoja kerta toisensa jälkeen. Aika vähän on viime vuosina tapahtunut sellaista mikä oikeastaan on uutta. Varsinkaan musiikissa.
 
Olis mielenkiintöstä nähdä jos tuhat tynnyrissä kasvatettua ihmistä laitettais autiolle saarelle kitaroitten, puhaltimien ja rytmisoitinten kans... vois olla että sieltä tulis jotain uutta kun ei ole mistään aikaisempia vaikutteita. Tai sitten ne keksii samat asteikot ja tekniikat kun mitä nyt on olemassa :) Keksittiinhän jousipyssykin kahdessa paikkaa eri puolilla maailmaa, vaikka näillä paikoilla ei ollut mitään yhteyttä.

Tungen tämän nyt vaikka tänne: onko se basso miten vaikee soitin loppujen lopuks? ku aina sanotaan: no bassohan on nii helppo... mulla ei tuo kitaran soitto meinaa luistaa, mietin pitäsköhän siirtyy bassoon...

Mikä nyt on helppoa ja mikä vaikeaa. Niinkuin varmaankin monessa muussakin soittimessa, jonkinlaista soittoa pystyy saamaan aikaiseksi vähälläkin harjoittelulla ja vaivalla. Siitä tosin on vielä matkaa bassonsoittajaksi.
Marko

Tungen tämän nyt vaikka tänne: onko se basso miten vaikee soitin loppujen lopuks? ku aina sanotaan: no bassohan on nii helppo... mulla ei tuo kitaran soitto meinaa luistaa, mietin pitäsköhän siirtyy bassoon...
 
Onhan se asiaa tajuamattoman kitaristinnuljakkeen näkökulmasta helppoa. Ja muutenkin suojatyökitaristimeiningillä. Täälläki palstalla on aika monesti hoettu "bassoa on helppo soittaa kuin kitaraa". Basso on kuitenkin yleensä osana rytmikoneistoa, mut sekin on vain yksi näkökulma. Soita sitä instrumenttia mikä on sulle omin niin riittää sitä motivaatiota treenata ja taivas on sitten enää rajana. Eikä sitä kitaraa kannata dumpata. Monipuolisuus on valttia ja auttaa bänditouhuissa toooodella paljon.

bassossahan on juuri se että se on todella helppo soitin (no ei aina) mut kannattaa opetella lukee nuotteja

Ihmiset ovat "erilaisia" joo, tiettyyn rajaan asti. Ihmiset ovat myös hämmentävän samanlaisia, varsinkin jos katsotaan yhtään suuremmallla mittakaavalla. Ajatukset kulkevat samoja latuja, ihmisten elämäntarinat toistavat samoja tuhatvuotisia tapahtumasarjoja kerta toisensa jälkeen. Aika vähän on viime vuosina tapahtunut sellaista mikä oikeastaan on uutta. Varsinkaan musiikissa.
 
No erilaisuushan ja inhimillisyys on kaikessa taiteessa, myös musiikissa se josta uutta kumpuaa. Jos ei ole erilainen (miksi on mahdoton ruveta) on musta ihan sama soittaako vai ei. Uutta on tullut vähän, mutta kyllä sitä on kuitenkin tullut. Tämä tarkoittaa sitä, että löytyy erilaisiakin soittajia.
 
Yritänpä vielä esitää asian paremmin: Oppiminen pitää tapahtua tunteella ja fiiliksellä silleion, että asia oikeasti menee päähän. Tajuaminen on tässä huono sana, kyse ei ole mistään älyllisestä suorituksesta. Tuohon tunteella oppimiseen ei kykene, mikäli hommaan ei ole semmosta paloa. Mun mielestä se ei ole opiskelua jos oppiminen tapahtuu fiilistelemällä, ilman koulumaista meininkiä (esim. jotkut reeniaikataulut). Sitten, jos hommia opettelee pakottamalla, menee ne aivoon sinne älyosioon ja soitosta tulee matemaattista.
 
Havainnot perustuvat kokemukseen itsestäni. Ehkä olen vain erilainen kuin te.

Sulla on aika idealistinen lähestyminen nyt, ja ainoa mitä mä voin siihen sanoa on että pidä toi. Se on ihan jees.
 
Palataan asiaan 10vuoden kuluttua. Uskallan väittää että näkemyksesi aiheesta on muuttunut täydellisesti.
 
Ehkä, mutta se ei tarkoita, että olisin 10 vuoden päästä jotenkin enemmän oikeassa.

Vaan on se vähän niinkin, että ennenkuin voi maalata mestariteoksen täytyy haltsata pensselillä maalaus, maalien sekoittelu ym teknistä ja taiteellista aspektia. Se opetteleeko perusasiat itse, kirjasta vai opettajan johdolla on lähinnä makuasia.
 
No eihän tolla ole mitään tekemistä sen ite taiteen kanssa. Se on sama miten noi tekniset hommat oppii.

Mun mielestä musiikissa ei voi käyttää sanaa "vaikea". Se on ennemminkin joidenkin suoritustyyppisteen juttujen mittari, esim. rubiikkin kuution ratkaiseminen. Musiikissa jokainen vetää omana itsenään, eikä sitä voi mitata vaikeudella. No on tietenkin jotain ulkomusiikillisia asioita kuten tekniikka mutta ne onkin toissijaisia juttuja ja ton tekniikankin oppii nopiasti tarpeeksi hyväksi.

No on tietenkin jotain ulkomusiikillisia asioita kuten tekniikka mutta ne onkin toissijaisia juttuja ja ton tekniikankin oppii nopiasti tarpeeksi hyväksi.
 
Nyt putosin rattailta..??