Bänditoiminta ›

Miten merkkaatte omat biisit muistiin mihin ja millä lailla.

Miten merkkaatte omat biisit muistiin mihin ja millä lailla.
 
Yleensä en mihinkään, ihan pään sisään siis...

Miten merkkaatte omat biisit muistiin mihin ja millä lailla.
 
Sanoitus aluksi muistivihkoon, myöhemmin puhtaaksikirjoitus läppäriin. Musiiki joko läppärille tai kasiraituriin. Yleensä menee niin, että akustiset demot tulee tehtyä tuolle raiturille ja sähköiset riffittelyt läppärille paremman/näppärämmän ideainpyörittelymahdollisuuden vuoksi. Molemmissa tapauksissa lopputulos päätyy Mp3-muodossa ulkoisen kovon demoille varattuun holviin.

Riffit joko paperille tabeina tabulatuuripohjalle ja/tai sitten äänitellään Gearboxin kanssa koneelle ne.
Lyriikat tietokoneella.

Nauhoitan riffit koneelle ja sitten järjestelen niitä kunnes biisin runko on kasassa. Siihen lisään rummut ja perussyntikat.

Pään sisälle kyllä mahtuu. Liian vaikeat/huonot riffit kyllä pyyhkiytyy pois, hyvä niin.

Guitar Prolle tuli ennen värkättyä kaikki, viimeisin biisi tuli tehtyä niin että soittelin ja jammailin sitä yksin niin kauan että se oli valmis, sitten äänitys, biisin purku osiin, tabitus koneelle, konerumpudemo rumpalille, basistille guitar pro versio, johon basisti värkkäs omat kuvionsa. Häntä odotellessa kirjottelin lyriikat joita olin visioinut koko prosessin ajan, näitä ulostaessani tietokoneelle nautin keskiolutta ja sekoilin kännissä.
 
Tuli muuten helvetin hyvä biisi.

Bändin poikain kera sovitetaan sekä jammataan niin kauan että menee riittävän hyvin ja nauhoitetaan kun jaksetaan.

Aluksi keksin jotain mistä laulaa, ja kirjoitan sen biisiksi. Sitten sovitan kitaran.

Kirjoitan vain ne riffit ylös, joita ei ehkä muista, ja rakenteen. tyyliin
 
mättöriffi
sahaus
 
-------------
-------------
---------------2-3
e-0-2-3-0-2-3-----
 
mättöriffi
kertsiriffi
hidastelu
etc
 
Kätevä tapa merkitä nopeasti biisit ylös. Guitar prolle kirjoittaminen tai tietokoneelle nuotinnus on aina pirun ärsyttävää, kirjoitan mieluummin nopeat tabit ja tarvittaessa rytmitykset.

Yleensä en mihinkään, ihan pään sisään siis...
 
Sama, rakennetta voi joskus kirjottaakkin, ihan vaan selventääkseen muille,
mutta ei mitää riffejä/sointukulkuja/ym. ole koskaan tullut sen kummemmin muistiin kirjoteltua. Joskus jotain vaikeampia juttuja opetellessa jäsennellyt paperille ehkä.

Guitar Pro:lla näpyttelen yleensä kaikki muistiin. Sopivimmat on sitten helppo liimailla samaan biisiin, tai jos puolivaliista biisistä puuttuu osa niin eikun riffiarkiston uumenia kaivelemaan.

Soinnut paperille, sanoitukset sitten koneella, jos päässä pyörii joku merkittävä lause, niin sen voi varmuudeksi kirjoittaa paperille jos lähellä ei ole läppäriä.
 
Epätyypillinen ei ole myöskään "D:stä menevä jutska" -tyyppinen merkintätapa. Yleensä ympärillä olevat soinnut muistuttavat, miten melodian pitikään mennä.

Kirjoitan kaiken paperille, ja aika usein "lennosta" sitä mukaa kuin biisi syntyy. Yleensä riittää ihan vain sointumerkinnät tekstin yläpuolelle, joskus joku graafinen merkki melodialinjan kohdalle.
 
Koneella tehtävä "cut and paste" tai biisien tekeminen esim komppipohjaan ei ainakaan mun kokemukseni mukaan johda parempiin biiseihin.

Riffejä pinoon ja jonkinlainen komppilappu tyyliin "A-osa, pre-chorus, chorus, bridge" jne. Sanoja johonkin Les Paulin kuvalla varustettuun vihkoon ja lopulliset versiot koneella ulos.

Notepadii, courier new fontilla, tabeina + rakenne ja muuta oleleellista. Kun ei jaksa enää niitä mystisiä vasemmalla kädellä vetästyjä lappuja mistä ei seuraavana päivänä saa mitään selvää saatikka löydä. Biisi statuksen saatuaan siitä roiskastaan cubasella demo joka lähtee jälkituotantoon muualle, tai jos oma proggis niin lopuun asti.

Metodit tuntuvat mulla vaihtelevan bändin/projektin mukaan:
 
Sooloprojektibiisit päähän - jos ei pysy siellä nauhoitukseen asti, oli liian kakka.
 
Saksahevibändin biisit päähän treenikämpällä ja sieltä treenin jälkeen tabiksi; yleensä vain soinnut + rytmikitara, leadriffien optimointi jätetään lead-osuuden soittajan tehtäväksi.
 
Riivaajassa suoraan sävellettäessä tabiksi pikakirjoituksella, jossa kierommat fillit/riffit tabitetaan kokonaan, muuten käytetään sointuja. Myöhemmin nämä työversiot päätyvät yleensä muuttamattomina kotisivulle :)

Pään sisälle kyllä mahtuu. Liian vaikeat/huonot riffit kyllä pyyhkiytyy pois, hyvä niin.
 
Näin juuri. Tosin joskus on unohtunut vähän parempiakin riffejä, tai sellainen kutina on. Varma en niiden hyvyydestä voi olla, kun ne kerta ovat unohtuneet :)

Näin juuri. Tosin joskus on unohtunut vähän parempiakin riffejä, tai sellainen kutina on. Varma en niiden hyvyydestä voi olla, kun ne kerta ovat unohtuneet :)
 
Mistä tulikin mieleen myös yksi riffientallennuskonsti: hyräilemällä puhelimen äänitykseen.
 
Ja vaikkei riffi ihan samantien olisikaan hyvä, se voi olla mainio aihio joka vaatii vain hiukan hiomista että siitä tulisi killeribiisi.