Kitarat: kitarakamat ›

Onkohan kenelläkään kokemuksia moisesta kepistä?

Onkohan kenelläkään kokemuksia moisesta kepistä?
 
Kummasta? RD Artist 77 vai tästä "vähän uudemmasta" RD Artist 79:sta? Mutta kuitenkin tästä aktiivielektroniikkamallista?

Ilmeisesti tuo 79, aktiivielektroniikka taitaa löytyä ja talla oli merkillisen oloinen, ei perinteinen stop-bar. Body ei ollut mahonkia vaan ilmeisesti leppää.

...siis vaahteraa, ajatuskatkos.

...talla oli siis Gibsonin tp-6, mikkikytkimiä oli kaksi. Tiedä sitten oliko 77 vai 79, ei oikein surffailulla selkene. Erikoinen kitara kuitenkin, ei ole aiemmin tullut vastaan. Aluksi luulin Exploreriksi mutta tarkempi tutustuminen yllätti. Lieneekö harvinainen?

Itsellä on -78 RD Standard, keittiönpöydän värisenä, passiivielektroniikalla, stratoskaalalla, ruusupuu otelaudalla. Makee keppi, josta puuttuu kaikki Firebirdin huonot ominaisuudet.
RD 77 = stratoskaala, myöhemmin gibsonskaala (En muista mistä vuodesta alkaen.) Valmistettiin -77-82. Standard, Custom, Artist...olikohan niitä muita?!
Artist ainakin se aktiivimalli, Customissa lakkakaula ja pari mikkiswitchiä. Kaula leveähkö ja litteä, vaatii hiukka totuttelua. Ne ovat aika raskaita, eivätkä soi akustisesti mitenkään erityisen hyvin, lue HALKO. Ulkonäkö tärkein, eikä oo taviksilla! Kyllä niistä pitäisi tarkemminkin tietoa löytyä, kun jaksaa kahlata netissä.

RD 77 = stratoskaala, myöhemmin gibsonskaala (En muista mistä vuodesta alkaen.) Valmistettiin -77-82. Standard, Custom, Artist...olikohan niitä muita?!
Artist ainakin se aktiivimalli, Customissa lakkakaula ja pari mikkiswitchiä. Kaula leveähkö ja litteä, vaatii hiukka totuttelua. Ne ovat aika raskaita, eivätkä soi akustisesti mitenkään erityisen hyvin, lue HALKO. Ulkonäkö tärkein, eikä oo taviksilla! Kyllä niistä pitäisi tarkemminkin tietoa löytyä, kun jaksaa kahlata netissä.
 
RD 79 on tuolla lyhemmällä skaalalla ja vähä useammalla switchillä. Eli siihen Robert Moogin suunnittelemaan aktiivielektroniikkaan tehtiin "vähän käyttäjäystävällisempi" kytkinpolitiikka. Sama sitte RD Artist-bassoihin, tosin niissä ei skaalaa lyhennetty. Meidän basistilla on RD Artist-basso, ja onpas se "maailman painavin" basso, ja siten sopii hyvin selkävaivaselle basistille...
Muistelisin, että tuolle mallille on ihan omat sivunsakin jossain?? Kannattanee vaikka googlettaa.

Suomessa RD:tä ovat käyttäneet Andy (Standard) ja T. Nikki (Artist), molemmat Hanoin/Peer Gyntin alkuaikoina. Aina cool skeba lavalla ja näyttää hyvältä tv:ssä, samaan tapaan kuin TV yellow.

Kitaraksi melkoinen kytkis kyllä...
 
RD Artist-bassoissa ihan sama.. Se on melko massiivinen piirilevy, käsittää melkein koko alapuolen kitarasta ja bassosta. Ihan samainen kortti oli sitte Firebird II -kitarsaa, ja kahteen osaan jaettuna Les Paul Artist -kitarassa ja yhessä ES-sarjalaisessa. Ihan toimiva, mutta erittäin huonoja puolia tuossa sellanen, että passiivimoodissa ei voi käyttää, elikkästen, jos patteri tyhjenee, niin soitto loppuu. Meidän basistille on kerran käynyt noin, kun huono patsku ei tykänny yhtään pakkasesta..
Säätövaroja sitten tuos aktiivisysteemissä on enemmän, kuin tarpeeksi, ja olis hyvä olla manuaali, että saa kaiken mahdollisen irti kitarasta/bassosta. Yksin sen kompanderin säätely optimaaliseks on hankalahkoa.. (Kompanderi = kompressori-ekspanderi)
Että tälläinen tapaus.