Kitarat: soittaminen ›

Slash Velvetin kanssa ja Mick Marsh, kiva olisi kyllä nähä Paul Gilbert livenä, kuulemma tulee Kööpenhaminaan, mut taitaapi olla liian kallista. Tulispa Suomeen, ROCK!

- Mark Knopfler. Äijän soolokeikka pari vuotta sitten oli ihan helvetin hyvää settiä. Leppoisa ukko ja tyylihän on kaikkien tiedossa. Tämän kuun keikalle liput hankittu ja odotan kovasti!
Samalle keikalle liput, luvassa varmasti taattua tavaraa. :)
 
Itse aiheeseen vastaten, en ole ollut tähän asti yhdelläkään isommalla keikalla, tuntuu orvolta tässä topicissa. :(

Suomalaiset jotka jääneet mieleen
Ben Granfelt: nähty useasti niin oman pumpun kanssa, Bryn Jonesin kanssa, Daltonsien vieraana kuin myös Guitar Slingers aikoina. Aina hyvää soittoa vaikkei välttämättä mitään maailmaa mullistavaa
Ykä Putkinen: Kova bluesmies, joskus Fat Boy & The Lucky Losers aikoina tuli seurattua. Ei hajuakaan tekeekö kyseinen pumppu enään mitään.
Antsu Haahtela: Daltons aikoina tuli seurattua paljon, nykyään noita soolo, duo ja trio keikkoja vähemmälti.
Crazy Heiskanen: Neljä Havana Black keikkaa nähty nyt tällä 2007 alkaneella kokoonpanolla ja vaikka keikkojen taso onkin vaihdellut paljonkin, Crazy vakuuttaa aina.
Rocka Merilahti: Zookin keikkoja tullut nähtyä liuta, kertaalleen myös soul-pumppu Miss Saana & The Missionariesin kanssa. Aina vakuuttavaa ja tyylikästä soittoa.
 
Muut:
Billy Gibbons: Jäähallissa joskus 90-luvulla tuli nähtyä, His Infernal Majesty eli nykyisin HIM oli lämppärinä lähinnä surkuhupaisa mutta itse ZZ Toppi vakuutti vaikkei setti ihan mieluinen ollutkaan
Buddy Guy: Puistobluesissa tuli nähtyä juuri kun oma blues innostus oli vasta alkamassa kunnolla. Teki kyllä lähtemättömän vaikutuksen.
Gary Moore: Ensimmäinen keikka jonka ikinä näin oli Mooren hevi ajan keikka joskus 80-luvun puolivälissä jäähallissa. Varmaankin aika kullannut muistot, mutta edelleen tätä tulee muisteltua "parhaana keikkana ikinä". Blues ajoilta pari tullut myös nähtyä ja aina vakuuttaa, vaikka nykyisin ehkä turhan minimalistista touhua siellä lavalla, varsinkin parin vuoden takainen jäähalli keikka jossa aivan liian pitkät tauot biisien välillä kun rukkasi vahvariaan.
Buddy Whittington: '97 Tavastialla John Mayalin keikalla. Miehestä (siis Buddystä) aikaisemmin ollut kuullutkaan mutta keikka vakuutti.
George Thorogood: Nähty kertaalleen jäähallissa, juuri ennen yllämainittua Mooren blues keikkaa, kevyesti illan paras vaikkei setti kovin kummoinen ollutkaan.
Jimmie Vaughan: Puistobluesissa tuli nähtyä, silloin ei vakuuttanut kovin paljoa kun tuli ihannoitua noita perinteisiä kitarasankareita turhan paljon. Nykyään sille yksinkertaisemmalle soitannalle osaa antaa enemmän arvoa.
Kenny Wayne Shepherd: Puistobluesissa tuli nähtyä, hyvää soittoa.
Jeff Healey: Puistobluesissa myöskin, ellei siinä lavan ja yleisön välissä olisi ollut sitä aitaa, olisi leuka ollut maassa, nyt oli tuki aidasta... tai jotain. Keikkaa tosin latisti itse bändin välinen kitka, eli Jeff tuppasi mollaamaan kiertuekitaristi Phillip Saycea vähän joka välissä.
Carlos Santana: Puistobluesissa nähty, pääsinpä jopa lavalle mukaan.
Steve Vai: Tylsää tuulikoneen edessä kikkailua G3:n kanssa.
Robert Fripp: Vielä tylsempää "soundscape" pelleilyä jossa ei tuntunut olevan päätä eikä häntää
Steve Lukather: Tavastialla näin joskus 97 paikkeilla Luke kiertueella. Todella kova keikka. Itse Luke tosin iski nais immeisen bäkkärille jota itse olin vikitellyt...
Steve Morse: Purplen kanssa tullut nähtyä muutamankin kerran... Aina ihan ok soittoa mutta vähän tylsemmän puoleista.
Richie Blackmore: Huononakin iltana loistava, tarvitseeko sitä muuta sanoakaan?
Joe Satriani: G3:n kanssa nähty, ihan jees setti. Toimii livenä huomattavasti paremmin kuin oppipoikansa kikkailu.
Tony Iommi: riffien kunkku on maineensa veroinen, ei kai sitä muuta voi sanoa.
Kirk Hammet / James Hetfield: Oulunkylässä 1993 nähty tylsä keikka jonka myötä kuoli viimeinenkin innostus kyseistä bändiä kohtaan. Load tosin palautti sen hetkeksi.
Doug Aldrich / Reb Beach: Whitesnaken kanssa nähty. Perus kitarasankari meininkiä heikoin eväin. Ei vakuuttanut millään tavoin. Sitä bluesimpaa Snakea kaipaillessa...
Daniel Gildenlöw: Pain Of Salvation nosturilla viime vuonna. Liian steriiliä varman päälle vetämistä, joka tosin oli odotettavissakin.
John Petrucci: Dream Theaterin kanssa pari kertaa, ensimmäinen eli 2005 keikka oli mahtava, tämä viime vuotinen taas iso pettymys.
Joe Perry / Brad Whitford: '97 ja '07 keikat tullut nähtyä ja molemmat rokkaa edelleen. Ei aina niin hyvää soittoa mutta "coolimpaa" kaksikkoa en ole vielä millään keikalla nähnyt.
Crispian Mills (tai jotain sinnepäin): Eli Kula Shaker Aerosmithin lämppärinä. Surkuhupaisa on ainoa mahdollinen sana joka kuvaa tätä "esiintymistä".
Tom Morello: Audioslaven kanssa tuli nähtyä, hemmetin kova keikka vaikken miehen kikkailumeiningistä niin välitäkään.
Steven Wilson & John Wesley: Vaikka vetävätkin biisit lähes yksi yhteen levyversioiden kanssa, minkä yleensä lasken todella isoksi miinukseksi, nämä herrat vakuuttavat aina.
John Sykes & Scott Gorham: '07 Purplen lämppärinä. Todella positiivinen yllätys kaiken kaikkiaan, tosin kitaroinnista saanut paljoakaan selvää todella suttuisten soundien takia. Sykes ei kyllä koskaan kuulunut suosikkeihini, ei soitannollisesti eikä soundinsa ansiosta.
KK Downing & Glenn Tipton: '05 jaffa areenalla. Todella mitäänsanomaton keikka hallin huonoimmilta mahdollisilta paikoilta (ylin rivi suoraan lavasta vasemmalle). Kentällä seuraavan kerran, jos sitten olisi se fiiliskin mukana...
 
Tossa jonkunverran... ei noita kaikkia muista kun alkaa listaamaan.

Ihan ensimmäisenä täytyy mainita Tommy Emmanuel Turussa 2008: Ihan uskomattoman hyvää, hienoa ja puhdasta soittoa.
Samalla keikalla oli myös Josco Stephan joka soitti melkein paremmin kuin itse päätähti. Tosin eihän Tommya voi voittaa :)
 
Mick Marsin näin Mötley Crüen kanssa Turussa 2005. Ei oikein jaksanut innostaa, soitto oli sellaista huonon kuuloista floikan kanssa pelleilyä.
 
Guns N´Rosesin Helsingin keikalta 2006 jäi mieleen "Bumblefootin" soolobiisi, hienoa soittoa.
 
Viikon päästä menen minäkin katsomaan Knopflerin soolokeikkaa Helsinkiin, ainakin odotukset on korkealla!

Voi että tulin nyt kateelliseksi:) Itse en ole ketään suuruuksia nähnyt, mutta haaveissa olisi Youngit ja Jimmy Page nähdä.
Näiden herrojen syytä kitaran soiton aloittaminen.

Nämä muistui ainakin mieleen:
 
Scott Ian & Dan Spitz - 1987
 
Jiri Jalkanen & Roope Latvala - 1988
 
Kirk Hammett & James Hetfield - 1988
(Newsted:in bassosoolo oli vähän tylsä / unettava, eräs mukana ollut jopa nukahti siihen.)

Suomalaisista:
 
Marzi Nyman - Tämän herran keikalla volyymi liikkui kuiskaustasosta täyteen rokkimeininkiin ja olin koko keikan suu auki. Suosikkikitaristini suomalaisista, Kämäräisen Timon ohella.
Ben Granfelt - uskomattoman mukaansatempaava keikka, viimeistään Claptonin ja Calen Cocaine veti ihan hiljaiseksi. Loistava muusikko.
Heikki Silvennoinen - Mikko Kuustosen keikalla näin, oli kaverina kaksi muutakin hyvää kitaristia, joiden nimet eivät valitettavasti jääneet päähän. Loistavaa settiä, ja silvennoisen suomi-blues on ehkä Suomen parasta.
Dave Lindholm - Soolokeikalla näin. tunnelma aivan uskomaton, vaikka soitannollisia ihmeitä ei keikalla sinänsä esiintynytkään.
Pepe Ahlqvist - näin yhteiskeikalla Granfeltin kanssa, oli erinomaista soitantaa ja helvetin kalliin näköinen vintage-lespa kaulassa.
Timo Kämäräinen - Ismo alanko säätiön keikalla näin, ei ehkä paras paikka äijän soittotaitoihin nähden, mutta helvetin kova kitaristi ja yksi suosikkibändeistäni, uskomatonta settiä siis.
Joel Melasniemi - Scandinavian music groupin riveissä kaksi kertaa nähty kaveri, jonka paras työ on kuitenkin mielestäni tullut tehtyä ultra Bran riveissä. Älyttömän tiukkaa settiä vetelee.
von Hertzenit - Ehdottomasti suomen kiinnostavin bändi tällä hetkellä, tämä von hertzen brothers. Keikka oli aivan mahtava, kitarointi erittäin tyylikästä, ja ainoa harmin asia oli se että en saanut hajotettua kitaraa kiinni kun se viskattiin lopuksi yleisöön.
 
Lisäksi olen erittäin paljon innostunut mm. Maija vilkkumaan kitaristista, Hidria Spacefolkin äijistä ja parista muustakin, joiden nimet eivät nyt satu mieleeni iskeytymään. Suomalaisista kiinnostaisi nähdä eniten Raoul Björkenheim ja Peter Lerche.
 
ulkomaiset:
Devin Townsend - Uskomaton show'n vetäjä ja käsittämättömän taitava kitaristi. Leuka festarialueen maaperässä kiinni SYLli-tädin keikkaa katselin ja pidättelin itkua, meinaan oli niin mahtava keikka. Oikeasti.
Steve Vai - Taidot aivan uskomattomat, ei vaan jaksa kantaa koko keikkaa läpi tuollainen "mieletön" shreddaus. Hienoa soittoa niin itse herra Vailta kuin kahdelta muultakin hänen kitaristiltaan.
Eric Sardinas - Loistavaa loistavaa soittoa. Iski kuin miljoona volttia tähän herraan.
Iron Maidenin äijät - Maidenin kävin katsomassa lähinnä sen takia, kun bändillä on hyviä biisejä, soitto on minulle aika perustasoista hevimeininkiä. Samoin lämppäri Trivium oli ihan hyvä.
Albert Lee - Kova meininki, kovaa soittoa. Keikka itsessään jätti vähän kylmäksi. Ei minun tyylistä musiikkia.
Clas Yngström - Pohjoismaiden ehdottomasti kovin Hendrix-tulkitsija. Loistavaa soittoa, ja massiivinen lavakarisma.
John Cale - Vaikkei aivan varsinaisesti pelkkä kitaristi olekaan niin keikka oli aika loistava ja soittokin oli hyvin asiallista.
 
Nyt juuri ei tule enempää sellaisia kitaristeja mieleen, jotka olisivat oikein kunnon vaikutuksen tehneet, mutta varmasti niitä on vielä lisää. Halua olisi nähdä Adrian Belew livenä, mielellään King Crimsonin kanssa, ja Zappa plays Zappa voisi olla ihan dweezilin kitaransoiton myötä jo mielenkiintoista nähdä, ja Al Di Meola ja John McLaughlin kanssa olisivat perhanan mielenkiintoisia nähdä livenä. Reeves Gabrels kanssa.

John Petrucci 26.9.2007 Helsingin Jäähallissa, hieno mies.
 
Ylempänä mainitulla keikalla oli lämppärinä Symphony X, joten siellä tuli nähtyä Michael Romeo kitaran varressa.
 
Onhan niitä muitakin mut noi nyt on ne kovat.
 
E: virheitä kirjoitusasussa, juum...

Keith Richards & Ronnie Wood - kahdesti Stadionilla (2005 ja 2007)
Billy Gibbons - Stadionilla 2003
Steve Morse - 2006 ja 2007
John Sykes / Scott Gorham - 2007
Dave Hill - 2004 tai 2005
Michael Weikath & Sascha Gerstner - 2005
Mick Green - 2007
 
Siinä nyt ne mitkä tulivat äkki-istumalta mieleen. Suurimman vaikutuksen ovat tehneet kaksikko Sykes-Gorham, jotka puistivat Thin Lizzy-klassikoita melkein samalla intensiteetillä kuin vuosia aiemmin.

Mitä ei vielä mainittu (nopealla silmäyksellä)
 
Neil Young
Slash
Billy Duffy
Fast Eddie Clarke
Jerry Cantrell
Daron Malakian
Robert DeLeo
Wes Borland
John5
Justin & Dan Hawkins
 
Timo Nikki
Dave Lindholm
Mika Mantere (Manchuria)

Satriani/Vai 3G: Uskomatonta rockkitarointia ja jammailua. Muutenkin kaksi lempikitaristia samalla lavalla muutaman metrin päästä oli aivan uskomaton kokemus.
 
Steve Vai: Vakuutti jälleen omalla keikallaan Nosturissa. Aivan uskomaton kitaristi ja niin hienoa musaa, ja hyvä show. Yksi parhaista keikoista ikinä.
 
Aleksi Laiho: Nuorempana oli älyttömän kova juttu, ekoilla keikoilla. Onhan mies toki vieläkin pätevä.
 
Mikko Salovaara: Ekaa kertaa kun näki ne tapit, jotka vielä taisivat tulla ihan lennosta, kun vaihtuivat joka keikka, ei voinut kuin nauraa miten joku voi olla noin hyvä.
 
Elias Viljanen: Viime Ruisrockissa Sonatan keikalla lunasti kyllä paikkansa bändissä.
 
Eric Sardinez: Steve Vain lämppärinä, uskomatonta slide-kitarointia.
 
Petteri Sariola: Miehen klinikka muutama vuosi pisti kyllä ymmälleen. Enpä ollut koskaan tajunnut, että kitaraa voi noinkin soittaa. Mieletöntä!
 
E: Vielä voi kai lisätä John Petrruccin, ammattimaisuudestaan ja tinkimättömästä tarkkuudesta.

Michael Angelo!!! maailman hauskin mies. kitaraklinikalla joskus 2002???
 
muita en jaksa sit listaa. :D

Tim Skold Marilyn Manson (ent.)
Dez Cadena Misfits
 
En jaksa luetella muita koska nuo on ne tärkeimmät

Nämä muistui ainakin mieleen:
 
Scott Ian & Dan Spitz - 1987
 
Jiri Jalkanen & Roope Latvala - 1988
 
Kirk Hammett & James Hetfield - 1988
(Newsted:in bassosoolo oli vähän tylsä / unettava, eräs mukana ollut jopa nukahti siihen.)
 
Nammm.. maistuis mulle. Tymää olla ysäriluvun tuotos.
 
Fogerty ja Knopfler.
Kesällä Nirri ja Latvala
Aalto ja Saikkonen
Laiho ja Latvala

Olipas hauska muistella nämä. Tässä tulee aikajärjestyksessä, ensin ulkomaalaisia:
Slash - GNR '91 Jäähallissa ja VR '07 Provinssissa. Tyylistä tykkään mutta poseeraus oli lisääntynyt vähän liikaa näiden keikkojen välillä.
Hetfield & Hammett - '92 Jäähallissa ja '93 Oulunkylässä. Jäähallikeikka oli parempi.
Perry & Whitford - '95 (?) Jäähallissa. Mahtavaahan se oli. Whitford muistaakseni sooloili hienommin, Perryllä enemmän poseerausta.
Paul Gilbert - Aeron lämppärinä Mr. Bigin kanssa. Kitaraa taisi tulla porattua...
Nuno Bettencourt - Ruisrockissa Extremen kanssa, 90-luvun alussa. Ilmeikästä komppia ja tilua, toivottavasti pääsisi joskus uudelleen.
Steve Vai - Kulttuuritalolla joskus 90-luvulla ja Tavastialla vähän myöhemmin 90-luvulla. Kultsan keikasta eniten jäi mieleen hirveä volyymi, Tavastiasta ledit sormissa soitetut tilut. No musakin oli ihan ok. Tavastian lämppäri Eric Sardinas oli myös hulvaton.
Bill Frisell - Tamperejazzissa muutama vuosi sitten. Tonaalinen musiikki kuullosti aika taivaalliselta sen jälkeen kun oli kuunnellut freetä koko päivän...
King & Hannemann - Tattoo the Planetissa, ehkä '02? Illan muut bändit ei säväyttänyt yhtään mutta H&K osoitti miten metallia soitetaan oikein kaoottisesti. Mahtavaa...
Mike Stern - '03 Roomassa jonkun palatsin pihalla. Jopa oli hieno keikka, livenä toimi tyylinsä kiinnostavammin kuin levyllä.
Larry Carlton - Keitelejazzissa taisi olla, '05? Aika perusfuusiokitarointia, hyvä taimi.
Erkan Ögûr - Istanbul '06. Turkkilainen kitaristi joka pisti yhteen paikallisia sävyjä ja fuusiojazzia... Uskomaton tiluttaja nauhattomalla kitaralla. Telvin-bändin levyjä tuli ostettua.
David Gilmour - Lontoo '04 ja Gdansk '07. Ekalla keikalla hieman kesäterässä mutta toisella aivan mahtava. Ainoastaan Live 8:n missaaminen jäi harmittamaan...
Smith & Murray - '05 Maidenin oldies-kiertueella Jäähallissa. Kiva oli nähdä livenä yli 15 vuoden diggailun jälkeen.
2004 Strat Packissa oli Gilmourin lisäksi muutaman biisin vetämässä myös ainakin Hank Marvin, Gary Moore, Joe Walsh, Phil Manzanera, Brian May, Ronnie Wood, Albert Lee, Mike Rutherford, joten nähty on, muttei koko keikkaa. Gary Mooren ilmehtiminen ei unohdu koskaan. Eikä Marvinin silmälasit.
 
Suomalaisetkin on kovia:
Marzi Nyman - eka kerta oli JKL:n Jazz Barissa jossa soitti pianoa jameissa. Sittemmin on tullut tutustuttua myös kitarointiin.
Teemu Viinikainen - useita keikkoja siellä täällä, toimii aina.
Ben Granfelt - tulee aina käytyä katsomassa jos paikalle osuu.
Tuomo Dahlblom - tosi hieno soittaja, harmi että muutti pois kaupungista.
Timo Nikki - räyhää niin hyvin!
Hyrde - Stam1nan komppipuoli on rautaa.

Jaa, mitähän niitä olisi.
 
B. B. King
Stevie Ray Vaughan
Johnny Thunders
Tom Verlaine
Richard Lloyd
Ron Asheton
Lenny Kaye
Bo Diddley
Neil Young
Paul B. Cutler
Thurston Moore

Ketään m.nettiläisiä mainittu?
Kupiainen ois ihan hauska nähä livenä, tyypin esitys guitar heroes livessä oli vähintäänkin shown omalaatuisin.

hmmmm..
 
Phil Campbell
Euroboy
Zakk Wylde
Timo Nikki
PK Keränen
Andy McCoy
Esa Holopainen
Ville Malja
Tuomari Nurmio
Kari Peitsamo
Timo Käsmä
 
Nuo on niinku positiivisesti jääny mieleen, sen verran ainaki et nimen muistaa. Timo Nikki on kyl se paras, on se äijä ja hieno keikka oli 04 Qstock. Suuremman vaikutuksen soitannollaan sai aikaan kans PK Keränen.

Ketä oikeasti kiinnostaa, keitä kukakin on nähnyt? Ihan tosi, melkein ku kysyis että "Mitä bändejä oot nähnyt?". Eikö listaukset ole sitäpaitsi bannattujen listalla tällä foorumilla?