Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Vaikea vastata kun mainitsemaani tilannetta ei ole tuossa sointukierrossa.
 
Mä oon luullut että se Bb13b5 on sijaisvälidominantti viidennelle asteelle?
 
Ilmeisesti täytyy mennä muskariin takaisin.
 
Edit: Lähden kohta keikalle ja piruuttanikin pistän b5:n dominanttisointuihin. Katsotaan huomaako vappuaattoillan tanssiyleisö mitään:-)

Mä oon luullut että se Bb13b5 on sijaisvälidominantti viidennelle asteelle?
 
Ilmeisesti täytyy mennä muskariin takaisin.
 
Edit: Lähden kohta keikalle ja piruuttanikin pistän b5:n dominanttisointuihin. Katsotaan huomaako vappuaattoillan tanssiyleisö mitään:-)
 
Hohahh. Avustajat kehästä, B5 alkaa soittaa. Vappuyleisö kaatuu.

Hohahh. Avustajat kehästä, B5 alkaa soittaa. Vappuyleisö kaatuu.
 
1. Mä soitin eilisillan keikalla b5 säveliä domsointuihin. Ei yleisö eikä kanssasoittajat olleet moksiskaan
2. Mutta tää on teoriapalsta: Miksi #5 on hyväksyttävä domsointuihin mutta b5 ei?
Tää on mulle edelleen arvoitus. Jos alt sointuun kelpaa #9 ja b9 ja #5 ja b5 niin miksi vain joku alt sointu kelpaa dom soinnuksi ja miksi joku ei????

Kukaan ei kiellä mitään lisäämästä tai vähentämästä mistään soinnusta. Laita vaan kaikki ne sävelet mukaan mitkä kuulostaa sun korvaan hyvältä.
 
Pointti tuossa 1-3-b5-b7 soinnun vertaamisessa 1-3-5-b7 sointuun on siinä, että b5 tekee soinnusta symmetrisen, jolloin vaihtoehdot loogisiin harmoniaketjuihin kaksinkertaistuvat.

Kukaan ei kiellä mitään lisäämästä tai vähentämästä mistään soinnusta. Laita vaan kaikki ne sävelet mukaan mitkä kuulostaa sun korvaan hyvältä.
 
Pointti tuossa 1-3-b5-b7 soinnun vertaamisessa 1-3-5-b7 sointuun on siinä, että b5 tekee soinnusta symmetrisen, jolloin vaihtoehdot loogisiin harmoniaketjuihin kaksinkertaistuvat.
 
Mut jos haetaan kokosävelasteikkoa, mikä vika siinä sitten on?
 
Monk käyttää sitä toistuvasti piisissä "Ba-lue Bolivar Ba-lues-are"

Kun kappale menee alla brevenä silloin periaatteessa rytmit tulee puolet nopeampaa kuin 4/4 tahtilajissa,
Niin, se on outo käytäntö.
 
6/8 tahtilajissa taas puolet hitaanpaa 3/4 nähden?
3/4-tahtilajissa tahti jaetaan kolmeen iskuun, joista kukin on neljäsosanuotin mittainen. 6/8-tahtilajissa tahti jaetaan kahteen yhtä pitkään iskuun, joista kumpikin on kolmen kahdeksasosanuotin mittainen. Kysymyksesi tilanne on hankala, jos tempo määritellään ihan oikeasti iskuina minuutissa (BPM). Jos tahtilaji on 3/4, BPM kertoo, kuinka monta neljäsosanuotin mittaista iskua soitetaan minuutissa. Mutta jos tahtilaji on 6/8, BPM:n pitäisi kertoa, kuinka monta pisteellisen neljäsosanuotin (eli kolmen kahdeksasosanuotin) mittaista iskua soitetaan minuutissa!
 
Eli jos biisi A on 3/4-tahtilajissa ja biisi B on 6/8-tahtilajissa ja kumpaakin biisiä soitetaan tempolla 100 BPM:
- biisissä A minuuttiin mahtuu 100 neljäsosanuottia eli 200 kahdeksasosanuottia (eli reilut 33 tahtia)
- biisissä B minuuttiin mahtuu 100 pisteellistä neljäsosanuottia eli 300 kahdeksasosanuottia (eli 50 tahtia)
 
Lisätietoa asiasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Beats_per_minute
 
Bernsteinin West Side Storyn Americassa 6/8- ja 3/4-tahdit vuorottelevat:
http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Alternating_time_signatures2.gif
Tietenkin, jos tällaisen kappaleen tempo olisi vakio ja se ilmaistaisiin BPM-notaatiolla, kerrottaisiin vain, kuinka monta neljäsosanuottia soitetaan minuutissa. Peräkkäiset 6/8- ja 3/4-tahdit ovat ajallisesti saman pituiset.
 
Usein tuntuu, että musiikin teoria on tehty vaikeaksi.

Mietinpä tässä että onko tälläinen sävelkulku jokin olemassa oleva asteikko?
 
Lähdetään Fissästä liikkeelle:
 
F# G# A H C D D# E# F#
 
?

Mietinpä tässä että onko tälläinen sävelkulku jokin olemassa oleva asteikko?
 
Lähdetään Fissästä liikkeelle:
 
F# G# A H C D D# E# F#
 
?
 
Dimiasteikko.

Mietinpä tässä että onko tälläinen sävelkulku jokin olemassa oleva asteikko?
 
Lähdetään Fissästä liikkeelle:
 
F# G# A H C D D# E# F#
 
?
 
Tossa on vuorotellen koko ja puoli ja se on, kuten Jaqqi1991 sanoi, dim-asteikko.
 
Jos tehdään päinvastoin, puoli ja koko:
F# G A A# C C# D# E F# niin se on domdim-asteikko (dominanttidimiasteikko)

No sehän se. Kiitos molemmille.

John Petrcucci - Damage Control. Onko tuo tuttu kappale kenellekkään ?
 
Osaisko kukaan kertoa tyhmälle että tapahtuuko tossa biisissä nyt sitä modulaatiota eli sävellajin vaihdosta ?
 
Esimerkiksi se alun melodia mikä alkaa tosta F#:n kohdalta (Phyrgian Major?) tulee myöhemmin identtisenä mutta alkaen tosta D:stä.
 
Vähän varmaan hölmöjä kyselen mut vastauksia arvostetaan kovasti. Kiitti.

John Petrcucci - Damage Control. Onko tuo tuttu kappale kenellekkään ?
 
Osaisko kukaan kertoa tyhmälle että tapahtuuko tossa biisissä nyt sitä modulaatiota eli sävellajin vaihdosta ?
 
Esimerkiksi se alun melodia mikä alkaa tosta F#:n kohdalta (Phyrgian Major?) tulee myöhemmin identtisenä mutta alkaen tosta D:stä.
 
Vähän varmaan hölmöjä kyselen mut vastauksia arvostetaan kovasti. Kiitti.
 
Tarkoitatko tuota 0:40 alkavaa melodia. Jos tarkoitat toisella kierrolla tuota 0:55 alkava pätkää niin se on vain oktaavia ylempää sama homma
 
Tarkenna vähän jos tarkoitit jotain muuta
 
E: Ja kyllä tuossa sävellaji pysyy kokoajan samana

Tarkoitatko tuota 0:40 alkavaa melodia. Jos tarkoitat toisella kierrolla tuota 0:55 alkava pätkää niin se on vain oktaavia ylempää sama homma
 
Tarkenna vähän jos tarkoitit jotain muuta
 
E: Ja kyllä tuossa sävellaji pysyy kokoajan samana
 
Sanoin heti alkuun vähän väärin. Eli se koko melodia ei tuu identtisenä mut ne ihan ekat nuotit. Eli tosta n.2:16 kohdasta.
 
Mikä tän kappaleen sävellaji sit on ?
 
Kiitos

John Petrucci - Damage Control. Onko tuo tuttu kappale kenellekkään ?
 
Ei minulle.
 
Osaisko kukaan kertoa tyhmälle että tapahtuuko tossa biisissä nyt sitä modulaatiota eli sävellajin vaihdosta ?
 
Kyllä tapahtuu, jos sävellystä tarkastellaan duurimollitonaalisesta näkökulmasta.
 
Eli tosta n.2:16 kohdasta.
 
Aivan oikein, siinä siirrytään D-duuriin.
http://www.youtube.com/watch?v=v8pUqln36po
 
Sävellajit duurimollitonaalisesta näkökulmasta:
0:03 fis-molli
(1:09 h-molli; 1:23 fis-molli; 2:02 h-molli)
2:16 D-duuri
(2:49 h-molli, mutta etumerkintä säilyisi (*); 3:05 D-duuri)
3:33 a-molli
3:47 fis-molli
4:01 es-molli
4:15 c-molli
4:29 a-molli
4:43 fis-molli
4:57 es-molli
5:11 c-molli
5:25 a-molli
5:39 fis-molli
5:53 C-duuri
6:09 e-molli
6:14 G-duuri
6:21 Bb-duuri
6:28 G-duuri
6:36 Bb-duuri
(6:43 useita asteikkoja, mutta etumerkintä voitaisiin jättää ennalleen)
7:01 D-duuri
(Lopussa kuten yllä (*) eli tulkittavissa jonkin aikaa h-molliksi, mutta etumerkintä säilyisi.)
 
Tai sit ei, mutta tämä riittänee herättämään viisaammat korjaamaan.

Alotin kitaran soittamisen vähän aikaa sitten ja on tullut tabuilla jotenkin harjoteltua, mutta tosta teoriasta ei oo kauheesti tietoo joten voisitteko kertoo jotain esim. kirjoja mistä vois opetella teorian alkeita?

Alotin kitaran soittamisen vähän aikaa sitten ja on tullut tabuilla jotenkin harjoteltua, mutta tosta teoriasta ei oo kauheesti tietoo joten voisitteko kertoo jotain esim. kirjoja mistä vois opetella teorian alkeita?
 
No kyllä se Tohtori Toonika on edelleen paras kirja aloittelijalle. Siitä on oma säie tällä palstalla.

No kyllä se Tohtori Toonika on edelleen paras kirja aloittelijalle. Siitä on oma säie tällä palstalla.
 
Tohtori Toonika kuulostaa oikein mielenkiintoiselta; pitää varmaan hankkia se jälkikasvulle musiikkiopintojen tueksi. Mutta omasta lapsuudesta hyviä muistoja on olemassa yhdestä kirjasta: Timo von Creutlain: Säveltapailu ja teoria (tai toisinpäin) 1/3-3/3. Tuo kirja tuli käytyä ala-asteella ja tuntui sopivalta jo silloin; haasteellinen ja runsaasti harjoituksia sisältävä opus.
 
Tämä siis aloittelijalle. (Barney)
 
Pitääkin ensi viikolla poiketa kirjakaupassa katsomassa Dr. Tonicin sisältö. Toivottavasti on täällä hehkutuksen saaneen arvoinen teos.

Pitääkin ensi viikolla poiketa kirjakaupassa katsomassa Dr. Tonicin sisältö. Toivottavasti on täällä hehkutuksen saaneen arvoinen teos.
 
Mä aloitin Backlundilla (Improvisaatio pop/jazzmusiikissa)
En ymmärtänyt siitä mitään.
Tohtori Toonikan jälkeen se oli ihan helppo ja Mark Levininkin opukset (Jazz Theory Book, Jazz Piano Book) alkoi avautua.

Muistan jäsen John Titorin maininneen joskus tuolla kitarat:soittaminen palstalla, että nuotteihin on mahdollista merkitä myös mistä kyseiset äänet pitää ottaa otelaudalta. Miten tämä onnistuu? Ja en puhu tabulatuureista vaan ihan oikeista nuoteista