Tanssimusiikki ›

Niin, sellaiset tienaavat, joista kansa pitää ja rakastaa. Mattilan tytön paketti toimii kaikin tavoin, estetiikkaa ja muutenkin raikasta olemusta myöten.
 
Oletpa oikeassa taasen. Torstaina aion todistaa asiaa.

Ei jumalauta......
 
Kyllähän sitä nyt kerran vuoteen voi tehä keikan joka ei mee kaikkien perussääntöjen mukaan, eli et pitää saaha 300/jantteri ja ruoat ja majotus ja ja..Itellä ainaki on semmonen periaate et jos oon jonkun kaverin häissä soitamassa niin soitan aina talkoilla (tarkoittaa et häät ovat omalla paikkakunnalla). Saahan siellä hyvät ruoat, boolikin tahtoo maistua hyvältä kesällä eikä muutenkaan oo niin justiinsa onko tauko 15min vai 30min. Viime kesänä oli kolmet tollaset häät ja hauskaa oli!

Joo, olis pitäny viime kesänä käyä yhet häät soittamassa. Ensin päivälä kirkossa pari laulua ja sitte ehtoolla tanssimussiikkia. Duona oltais tehty se ja pyyettiin 200 - liian kallis meille sanottiin. Toivottavasti päättyy eroon sekin liitto.... se niistä liksoista!
 
Juuri yksi muusikko, jonka kanssa meillä on pieni veto perjantaina, sanoi aamulla , että heilläpäin (länsi-suomi) on niin paljon noita 300 euron kvartetteja, että häneltäkin on peruuntunut tuollaisten vuoksi muutama keikka tässä kevättalvella.
 
Ne, jotka ei ymmärrä musan päälle, ottavat noita ja saavat ehkä sitä, mitä tilaavat :o/

Juuri yksi muusikko, jonka kanssa meillä on pieni veto perjantaina, sanoi aamulla , että heilläpäin (länsi-suomi) on niin paljon noita 300 euron kvartetteja, että häneltäkin on peruuntunut tuollaisten vuoksi muutama keikka tässä kevättalvella.
 
Ne, jotka ei ymmärrä musan päälle, ottavat noita ja saavat ehkä sitä, mitä tilaavat :o/
 
Just niin! Olen kanssa muutaman keikkajärjestäjän suusta kuullut, että bändiä olisi tullut paljon enempi lisää tarjolle halvemmalla hinnalla (myös täällä turun seudulla). Ja vaikeammaksi tuon keikan myyminen on kyllä mielestäni tullutkin ihan viimeaikoina.

Kuukausipalkka on kova juttu.
Voi polkee sitten vapaaajalla keikkahintoja.
vitsi vitsi... got ya?
120+matkat on kyllä minimiliksa, jos ei ole kaljaa, tai todella mieleinen proggis. Kavereitten opiskelukeikatkin ja muut sellaset on asia erikseen. Tietysti.
 
Puhaltajia ei oikein taho tarvita kovin, joten kun keikalle kysytään, niin yleensä liksakin on kohillaan. Ei tosin aina ole miljoonasopimuksia, eikä tartte ollakkaan.
 
Ymmärrän kyllä, kun kaverit myy itseään duunikseen, niin silloin koetaan nämä raha-asiat aika henkilökohtaiseksi, koska jokainen määrää oman vapaa-ajan hinnan sen mukaan millä pärjää, ja saa varmasti keikkaa.
Hattua pitää nostaa kyllä kiertäjille. On se meillä helppoa plärätä mappeja, kun tietää, että ens kuussakin saa leipää ja voeta.
 
edit. Typoloillii

Näin viikonloppumuusikkona ja kuukausipalkkalaisena, olen kuitenkin sitä mieltä, että torkeintä mitä harrastelijamuusikot voi tehdä, on polkea hintoja.
 
Mitä se on sellainen, että elävän musiikin arvostus on sillä tasolla, että jossain naimisiinmenopalstalla, jengi on oikeesti siinä käsityksessä, että viiden hengen bändin markkinahinta on 300-400. Ja kuinka järkyttävää se on, kun jotkut kehtaa pyytää tonnia, kun nehän saa olla itsekin sielä juhlissa, syömässä ja juomassa.
 
Löytyy tosiaan niitä, jotka ei näe muuta, kuin että bändi istuu ja syö, sitten ne soittaa iloisesti ja taas istuu ja nyt juo. Soittelee vielä pari riemukasta settiä ja nauttii samalla lisää illasta. Onneksi omalle kohdalle ei ole juuri sattunut, sen sijaan useinkin niitä, jotka keikan jälkeen tulee lavalle kiittelemään, kun kamoja puretaan. Ihmettelee oikein, kun pitkän päivän päätteeksi lähdemme vielä, yötä myöten, kamoja roudaamaan. Välillä huomaa, miten ne hahmottaa, mistä se hinta muodostuu. Siitä se tulee hyvä mieli molemmin puolin; tilaajaa tietää saaneensa rahoille vastinetta ja bändi tietää tilaajansa olevan tyytyväinen ostamaansa palveluun.
 
Se, että mistä ne sellaiset väärät kuvitelmat syntyy, on ihan vaan kiinni meistä soittajista. Tai ei varmaan monestakaan meistä täällä TM-palstalla, mutta aina niitä löytyy, jotka hintoja polkien, kylvää väärää käsitystä, elävän musiikin käyvästä hinnasta. Jos vaan jokainen pystyis sitoutumaan jonkinlaiseen ammattinsa/harrastuksensa arvostuksen yllä pitämiseen, kumpa vain...

Näin viikonloppumuusikkona ja kuukausipalkkalaisena, olen kuitenkin sitä mieltä, että torkeintä mitä harrastelijamuusikot voi tehdä, on polkea hintoja.
 
Mitä se on sellainen, että elävän musiikin arvostus on sillä tasolla, että jossain naimisiinmenopalstalla, jengi on oikeesti siinä käsityksessä, että viiden hengen bändin markkinahinta on 300-400. Ja kuinka järkyttävää se on, kun jotkut kehtaa pyytää tonnia, kun nehän saa olla itsekin sielä juhlissa, syömässä ja juomassa.
 
Löytyy tosiaan niitä, jotka ei näe muuta, kuin että bändi istuu ja syö, sitten ne soittaa iloisesti ja taas istuu ja nyt juo. Soittelee vielä pari riemukasta settiä ja nauttii samalla lisää illasta. Onneksi omalle kohdalle ei ole juuri sattunut, sen sijaan useinkin niitä, jotka keikan jälkeen tulee lavalle kiittelemään, kun kamoja puretaan. Ihmettelee oikein, kun pitkän päivän päätteeksi lähdemme vielä, yötä myöten, kamoja roudaamaan. Välillä huomaa, miten ne hahmottaa, mistä se hinta muodostuu. Siitä se tulee hyvä mieli molemmin puolin; tilaajaa tietää saaneensa rahoille vastinetta ja bändi tietää tilaajansa olevan tyytyväinen ostamaansa palveluun.
 
Se, että mistä ne sellaiset väärät kuvitelmat syntyy, on ihan vaan kiinni meistä soittajista. Tai ei varmaan monestakaan meistä täällä TM-palstalla, mutta aina niitä löytyy, jotka hintoja polkien, kylvää väärää käsitystä, elävän musiikin käyvästä hinnasta. Jos vaan jokainen pystyis sitoutumaan jonkinlaiseen ammattinsa/harrastuksensa arvostuksen yllä pitämiseen, kumpa vain...
 
Asiaa! Mutta luulen ja tiedän, että noin on aina ollut ja tulee olemaan valitettavasti.
Ei auta itku, ei parku.

Täytyy myöntää, että tanssimusiikkikulttuuri ei ole itselle hirvittävän tuttua, paitsi tämän äärettömän mielenkiintoisen palstan kautta, mutta jotenkin itselle on tullut sellainen kuva, että piirinmestaruussarjan keikoista halutaan Eliittikisojen liksa. Otetaanpa vertaus:
 
Tero Pitkämäki ja Suomen keihäskärki haluaisi osallistua Lempäälän Kisan paikallisiin keihäskarnevaaleihin, jossa muut osallistujat ja muutamat katsojat ovat paikallisia. Puitteet ovat vaatimattomat, mutta kisoihin halutaan välttämättä osallistua, ja vaaditaan vielä "normaali liksa". Kaikkihan meistä ymmärtävät, että väärät miehet ovat väärissä kisoissa?
 
Eli teitä ammattilaisia on joko liikaa, tai sitten teidän tasonne ei ole merkittävästi parempi kuin harrastelijoiden. Samoja biisejä vedetään samoilla sovituksilla vuosikausia, eikä asiakkaille tule mitään wau-efektiä (surullinen ilmaus, tiedän). He eivät tunne/tiedä saavansa rahoilleen enemmän vastinetta. Sehän ei ole mielestäni pelkästään turakaisten vika?
 
Olen mielelläni väärässä, joten opastakaa vain. Tarkoitus ei ole millään tavalla loukata, tämä on ihan puhdasta ihmettelyä...

Hyvä on edellinenkin kirjoitus, kuitenkin tuntuu oudolta että T.P. ei kuitenkaan enempää porukkaa vedä, kuin muutaman paikallisen katsojan. Onko näin että Suomi on ns. " puhkiheitetty", keihäskisoja on ollut liikaa ja jopa televisiossa on keihäskisoja näytetty joka päivä. Olisiko Teron keksittävä jotain "ulkokeihäänheitollisia" juttuja , että saataisi yleisö taas kiinnostumaan, esim. housut pois , muutama tanssiaskel vauhdinotossa. Kuitenkin jotain uutta pitää keihäänheittoon kehittää.

Hyvä on edellinenkin kirjoitus, kuitenkin tuntuu oudolta että T.P. ei kuitenkaan enempää porukkaa vedä, kuin muutaman paikallisen katsojan. Onko näin että Suomi on ns. " puhkiheitetty", keihäskisoja on ollut liikaa ja jopa televisiossa on keihäskisoja näytetty joka päivä. Olisiko Teron keksittävä jotain "ulkokeihäänheitollisia" juttuja , että saataisi yleisö taas kiinnostumaan, esim. housut pois , muutama tanssiaskel vauhdinotossa. Kuitenkin jotain uutta pitää keihäänheittoon kehittää.
 
No joo, ehkä vertaus ei ollut täydellinen, tai voi olla, ettei LeKin markkinointiosastolla ole resursseja ilmoitella :)

Kyllä veroilmoituksen täydentäminen on tuottavampaa tuntiliksana mitattuna kuin keikkailu. Puoli tuntia kirjanpito töitä ja n. 500 euroa lisää palautuksiin. Tekis n. 1000 euroa nettona tunti ja 7500 euroa päiväliksana. Kuukaisiliksana olis 161.250 euroa. Ei paha :)

Kävinpä juuri parturissa. vajaan 15 min. täti saksiaan heilutti, peri kuiten täyden tariffin eli 18 erkkiä. Jos laskee tuntihinnan siitä tulee vähintään 72 erkkiä / tunti. Jos käymme liiton taksoilla illan soittamasa ja samme sen 120 + matkakulut, keikka kestää 4- 5 h + ajomatka keikkapaikalle ja takaisin, kamojen roudaus ym, pyöreästi 8 tuntia. Tuleehan siitä huima 15 erkkiä / tunti. Olis varmaan kannattanu alkaa parturiksi, sillä varttitunnissa tienaa sen minkä muusikko liiton tariffeilla tunnissa...
 
No täällä parturi nosti hinnan 20 eur... On kyllä tosi nätti, mutta alkaakohan olla aika vaihtaa...

Jos laskee tuntihinnan siitä tulee vähintään 72 erkkiä / tunti...
- ALV ja sitten miinustetaan tilavuokrat. Kulunkinsa se on karvaamoillakin.
 
sillä varttitunnissa tienaa sen minkä muusikko liiton tariffeilla tunnissa...
...tai sitten ei. Just noin se parturikin laskee. Kolme miestä... 3x45 min...ja tonni, sehän on sata erkkiä/nuppi/tunti... olis vissiin tarttenut opetella soittamaan.

No täällä parturi nosti hinnan 20 eur... On kyllä tosi nätti, mutta alkaakohan olla aika vaihtaa...
 
Eukko vetää meikäläisen kuulan kerran vuodessa kaljuks, ni ei maksa mitään. Tai no joo ... mutta ei se tukanleikkuu maksa mitään.

Kapakassa voi jakaa ruusuja ja soittaa toivekappaleita. Kolme ukkoa, yksi kolmeminuuttinen kappale vaikka parikymppiä. Tunnissa 20 x 30 eli 600 jaettuna kolmella on 200 egeä tunti, musiikista. Vielä tulee lisäksi tuo ruusunmyyntitulo.

Näin viikonloppumuusikkona ja kuukausipalkkalaisena, olen kuitenkin sitä mieltä, että torkeintä mitä harrastelijamuusikot voi tehdä, on polkea hintoja.
 
Mitä se on sellainen, että elävän musiikin arvostus on sillä tasolla, että jossain naimisiinmenopalstalla, jengi on oikeesti siinä käsityksessä, että viiden hengen bändin markkinahinta on 300-400. Ja kuinka järkyttävää se on, kun jotkut kehtaa pyytää tonnia, kun nehän saa olla itsekin sielä juhlissa, syömässä ja juomassa.
 
Löytyy tosiaan niitä, jotka ei näe muuta, kuin että bändi istuu ja syö, sitten ne soittaa iloisesti ja taas istuu ja nyt juo. Soittelee vielä pari riemukasta settiä ja nauttii samalla lisää illasta. Onneksi omalle kohdalle ei ole juuri sattunut, sen sijaan useinkin niitä, jotka keikan jälkeen tulee lavalle kiittelemään, kun kamoja puretaan. Ihmettelee oikein, kun pitkän päivän päätteeksi lähdemme vielä, yötä myöten, kamoja roudaamaan. Välillä huomaa, miten ne hahmottaa, mistä se hinta muodostuu. Siitä se tulee hyvä mieli molemmin puolin; tilaajaa tietää saaneensa rahoille vastinetta ja bändi tietää tilaajansa olevan tyytyväinen ostamaansa palveluun.
 
Se, että mistä ne sellaiset väärät kuvitelmat syntyy, on ihan vaan kiinni meistä soittajista. Tai ei varmaan monestakaan meistä täällä TM-palstalla, mutta aina niitä löytyy, jotka hintoja polkien, kylvää väärää käsitystä, elävän musiikin käyvästä hinnasta. Jos vaan jokainen pystyis sitoutumaan jonkinlaiseen ammattinsa/harrastuksensa arvostuksen yllä pitämiseen, kumpa vain...
 
Kaupassa on lenkkareita paljon. Jotkut maksaa 10€, toiset 279€. Jollekin riittää 10€ lenkkarit ja sen jonkun ei ole mitään järkeä ostaa 279€ lenkkareita. Toinen taas juoksee viikossa 100km ja tarvitsee ehdottomasti ne 279€ asicsin geelivaimennetut jeejeekengät.
Tottakai asicsia harmittaa, ettei kaikki osta heiltä kallista, mutta ois se vaan niin perkeeleen epäreilua, että kaikki joutuis hankkimaan sitä parasta ja kallista, vaikka vähempikin riittäis. Onneksi Suomessa on lähes joka alalla vapaat markkinat ja vapaa kilpailu.
 
Toisena esimerkkinä bassot. Harleybenton tekee 80€ bassoja, rickenbacker ~2500€ bassoja. Asiasta tietämättömät ostavat halvan bentonin kun eivät tiedä paremmasta, mutta luultavasti vielä joskus kuolaavat rikun perään, kun tajuavat bentonin sudeksi. Toiselle riittää benton koko loppuelämäksi. Kolmas ostaa laatutietoisena alun alkaen rikun.
Taas olisi naurettavaa, jos jokainen joutuisi ostamaan 2500€ basson, vaikka 80€llä sais omiin tarpeisiin riittävän. Ja rickenbackereilla on tänäpäivän paljon enemmän kysyntää kuin tehdas ehtii tekemään (vissiin parin kolmen vuoden jono...) eikä oo rikulta yhtään pois vaikka jotkut kiinalaiset tekis kuinka halvalla huonoa. Heillä on kysyntää silti enemmän ku tarjontaa.
 
Miksi musiikkimarkkinat eroaisivat jotenkin noista esimerkeistä?!?

...Miksi musiikkimarkkinat eroaisivat jotenkin noista esimerkeistä?!?
 
Miksi muusikontyö eroaisi muusta työstä siinä, ettei vähintään minimipalkkaa pitäisi maksaa - jos se perkele tarttee maksaa kiinalaisille kivityömiehillekin?

Miksi muusikontyö eroaisi muusta työstä siinä, ettei vähintään minimipalkkaa pitäisi maksaa - jos se perkele tarttee maksaa kiinalaisille kivityömiehillekin?
 
Soittajassa ja kiinalaisessa on just se pienenpieni ero. Kivimies vaatii tariffipalkan, soittaja ei vaadi tariffipalkkaa vaan soittaa alle tariffien, pitsapalkalla, ilmaiseksi, talkoilla jne.
 
Kivimiehethän sai jotain 2 euroa tunti.
 
Kun näin maanantaiaamuna tähän alettiin, niin kivimies kertoo liittoonsa, että työhygieniassa on hieman moitteen sijaa,. Soittaja mutisee itsekseen, eikä varmasti kerro asiasta vaan on tyytyväinen että on edes nämä keikat, ettei rummukaisen bändi vie niitäkin.

Ei kai tota "Urtsi" hyvä kukaan kiistäkään - eri asia on, onko se oikein.
 
Vai onko SUNKIN mielestäs muusikon duuni enemmänkin kulutushyödyke, kuin työsuorite?