Kitarat: kitarakamat ›

Oon pihalla siitä, mitä tarkottaa digitaalinen ja mitä analoginen efekti. Onko esim. ainoa "aito" särö pelkällä putkivahvistimella tuotettu? Esim. Beatles on tainnut käydä läpi juuri sen ajan kun ensin ei käytetty säröä ja sitten käytettiin. Miten ne löysivät kaikenlaisia soundeja ilman digitaalisia efektejä?
 
Ovatko kaikki nämä efektilaudat digitaalisia efektejä? Kun esimerkiksi seuraavassa linkissä sanotaan Zoom 3030:ssa olevan "8 analogista säröä sekä digitaalisia modulaatioefektejä":
 
http://news.harmony-central.com/Newp/WNAMM96/Other/3030.html
 
Mikä tekee niistä analogisia? Mikä ero on digitaalisella ja analogisella tässä tapauksessa? Käyttääkö ammattilaiset digitaalisia efektejä? Onko kaiken maailman flangerit sun muut aina digitaalisia vai voiko niitä tuottaa analogisesti?
 
Kuulostan tyhmältä, mutta ymmärrän kyllä selostukset, joten vastailkaahan vaan. Kiitoksia!

Miten ne löysivät kaikenlaisia soundeja ilman digitaalisia efektejä?
 
Ne käyttivät luovuttaan myös saatavissa-olevan tekniikan suhteen.

Digitaalisessa efektissä ääni muuttuu jossain välissä muotoon 11010010010011010100100100111101010111011

Digitaalisessa efektissä ääni muuttuu jossain välissä muotoon 11010010010011010100100100111101010111011
 
Ok. Miten sitten esim. tuossa Zoomissa särö tuotetaan?

Ne käyttivät luovuttaan myös saatavissa-olevan tekniikan suhteen.
 
Ja hienosti käyttikin.

Ok. Miten sitten esim. tuossa Zoomissa särö tuotetaan?
 
Analoginen särö yleensä tehdään vahvistamalla signaalia ja leikkaamalla sitä diodeilla. Putkivahvistimessa ei ole diodeja, vaan leikkaus tapahtuu kun putki ei enää pysty vahvistamaan signaalia puhtaasti. Digitaaliset efektit taas tehdään niin että signaali muutetaan ykkösiksi ja nolliksi, ja laitteessa oleva prosessori muuttaa sitten signaalia. Tämän jälkeen se taas muutetaan analogiseksi, jotta se saadaan taas vahvistimelle.
 
E: Kaikkia yleisesti käytettäviä kitaraefektejä pystytään tuottamaan analogisesti.

Ok. Miten sitten esim. tuossa Zoomissa särö tuotetaan?
 
Kitarasta tuleva analoginen signaali muutetaan digitaaliseksi (AD-muunnin), sitten signaali on binäärilukuina (0 ja 1) jolloin siihen tehdään kaikki efektit ja säröt (tai mitä nyt tarvitsee tehdä), jonka jälkeen signaali muunnetaan taas digitaalisesta analogiseen (DA-muunnin) ja jatkaa matkaansa.
 
Edit: jaah, siinähän tuo jo tulikin.

Kitarasta tuleva analoginen signaali muutetaan digitaaliseksi (AD-muunnin), sitten signaali on binäärilukuina (0 ja 1) jolloin siihen tehdään kaikki efektit ja säröt (tai mitä nyt tarvitsee tehdä), jonka jälkeen signaali muunnetaan taas digitaalisesta analogiseen (DA-muunnin) ja jatkaa matkaansa.
 
Edit: jaah, siinähän tuo jo tulikin.
 
Paitsi että tuossa Zoomissa nuo säröt ovat nimeomaan siis analogisia.

Ja analogisesti tuotettu särö on siis yleisesti ottaen paremman kuuloinen kuin digitaalinen?
 
Eli on siis kolmea erilaista säröä: putkivahvistimella tuotettu overdrive, diodeilla leikattu analoginen efekti ja digitaalinen 11100011110101-efekti?
 
Kuinka yleistä on, että tuollaisessa efektipedaalissa käytetään analogisia säröjä eikä digitaalisia? Onko siinä isokin ero?

Oon pihalla siitä, mitä tarkottaa digitaalinen ja mitä analoginen efekti. Onko esim. ainoa "aito" särö pelkällä putkivahvistimella tuotettu? Esim. Beatles on tainnut käydä läpi juuri sen ajan kun ensin ei käytetty säröä ja sitten käytettiin. Miten ne löysivät kaikenlaisia soundeja ilman digitaalisia efektejä?
 
Särö on säröä oli se sitten digitaalista tai analogista. Kitarakäytössä digitaalinen särö yleensä mallintaa analogista säröä, klassisia analogisia efektipedaaleita ja vahvistimia. Oikeaa digitaalista säröä harva tahtoo kuulla, koska se on aika ilkeän kuuloista. Hyvin moni, melkein kaikki digitaalisesti tuotetut efektit juontavat juurensa analogisista vastaavista, koska ne ovat vakiinnuttaneet paikkansa musiikissa. Esim oikea plate-kaiku on 1x2 metrinen teräslevy mihin johdetaan ääntä. Muut kaiut tehtiin oikeissa kaikukammioissa. Delay tehtiin aluksi kelanauhurilla, myöhemmin nauhakaiulla. Muut kuin nauhalla toimivat analogiset delayt toimivat siten, että niissä on piiri joka viivästää ääntä.
 
Onko kaiken maailman flangerit sun muut aina digitaalisia vai voiko niitä tuottaa analogisesti?
 
Flanger efekti tehtiin kahdella kelanauhurilla joissa soi sama matsku, toista kelanauria jarrutettiin kevyesti sormella, ja näiden kahden summasta tulee se efekti. Tsekkaa vaikka Hendrixin Axis Bold As Loven loppu. Leslie-kaiutin on kanssa ikäänkuin akustisesti tehty "flangeri" vaikkakin perustuukin ihan eri asiaan, doppler ilmiöön. Chorus-efekti on eräänlainen delayn johdannainen, siinä (nopeaa) viive-aikaa varioidaan LFO:lla. Mun mielestä parhaat chorukset (kuten esim. rolandin dimension-d) ovat juurikin analogisia.
 
Käyttääkö ammattilaiset digitaalisia efektejä?
 
Kyllä, ja myöskin analogisia.

Ammattilaiset käyttävät sitä, millä haluttu lopputulos saadaan aikaan (yleensä vähimmällä vaivalla). Jos se tarkoittaa, että pöydänjalalla hakataan matkalaukkua, niin sitten tehdään niin. Jos se tarkoittaa digitaalista käsittelyä, niin sitten tehdään niin.
 
Jep. Ammattilaisuus ei riipu työkaluista vaan työn lopputuloksesta.

Jep. Ammattilaisuus ei riipu työkaluista vaan työn lopputuloksesta.
 
Ja ehkä vähän siitäkin, että yleensä tietää mitä tekee, eikä neppaile vaan ja odota, että kyllä se sieltä joskus se oikeakin lopputulos tulee kun vaan jaksaa säätää.

Kiitoksia paljon vastauksista! Auttoi paljon. Vielä kaipaisin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
 
Analogisesti tuotettu särö on siis yleisesti ottaen paremman kuuloinen kuin digitaalinen?

Eli on siis kolmea erilaista säröä: putkivahvistimella tuotettu overdrive, diodeilla leikattu analoginen efekti ja digitaalinen 11100011110101-efekti?

Kuinka yleistä on, että tuollaisessa efektipedaalissa käytetään analogisia säröjä eikä digitaalisia? Onko siinä isokin ero?
 
Ja oliko siis esim. alkuperäinen flanger enemmänkin äänityskikka eikä niinkään soittoefekti? Livenä sitä ei silloin saanut aikaan?
 
Kiitoksia.

Analogisesti tuotettu särö on siis yleisesti ottaen paremman kuuloinen kuin digitaalinen?
 
No monien mielestä näin usein on, mutta ei siitä ole mitään universaalia totuutta olemassa. On olemassa huonon kuuloisia analogiasäröjä ja hyvän kuuloisia digitaalisiin algoritmeihin perustuvia säröjä. Usein aikalailla makuasia mistä sitten tykkää.

Eli on siis kolmea erilaista säröä: putkivahvistimella tuotettu overdrive, diodeilla leikattu analoginen efekti ja digitaalinen 11100011110101-efekti?
 
Analogista säröä voi toteuttaa muutenkin kuin putkilla tai diodeilla. Myös transistörit leikkaavat signaalia yliohjattuina. Samoin särön toteuttamiseen digitaalisesti on olemassa ties miten monia erilaisia algoritmeja, joista toiset ovat tietysti parempia kuin toiset.

Kuinka yleistä on, että tuollaisessa efektipedaalissa käytetään analogisia säröjä eikä digitaalisia? Onko siinä isokin ero?
 
Yleensä nykyajan multiefektilaudat ovat kyllä kokonaan digitaalisia. Ero riippuu yksittäisistä toteutuksista kuten yllä totesin, sekä myös kuulijan korvista.
 
E: Poistettu virheellinen vastaus.

Ja oliko siis esim. alkuperäinen flanger enemmänkin äänityskikka eikä niinkään soittoefekti? Livenä sitä ei silloin saanut aikaan?
 
On ollut ja on myös analogisia flangereita ja muita viivepohjaisia efektejä jotka ovat laitteita sinänsä ja toimivat livenä. Nämä perustuvat signaalin viivästämiseen analogisella viivepiirillä (jossa tyypillisesti on peräkkäin hyvin monta astetta, joissa signaalin taso varastoidaan hetkeksi kondensaattoriin ja tasavälein siirretään seuraavalle asteelle).

Analogisesti tuotettu särö on siis yleisesti ottaen paremman kuuloinen kuin digitaalinen?
 
Riippuu vähän mitä halutaan. Mun mielestä analoginen on aina parempi joku toinen voi olla asiasta eri mieltä.

Eli on siis kolmea erilaista säröä: putkivahvistimella tuotettu overdrive, diodeilla leikattu analoginen efekti ja digitaalinen 11100011110101-efekti?
 
Särö on säröä. Särön tekotapa on vain erinlainen.
 
Kuinka yleistä on, että tuollaisessa efektipedaalissa käytetään analogisia säröjä eikä digitaalisia? Onko siinä isokin ero?
 
Aika yleistä on että analogiset pedaalit on analogisia ja digitaaliset digitaalisia.
 
Ja oliko siis esim. alkuperäinen flanger enemmänkin äänityskikka eikä niinkään soittoefekti? Livenä sitä ei silloin saanut aikaan?
 
No ensimmäisen kerran flangeriä tais käyttää Eddie Kramer Hendrixin Axis Bold As Lovella joten äänityskikka kai se oli ensin sitten joku velmu teki aihetta mallintavan pedaalin.

Säröä on myös tuotettu analogisesti siten, että kaiutinelementin kartioon on tehty jäänaskalilla tai vastaavalla reikiä. Tästä tutuksi tuli sellainen "hevibändi" kuin Blue Cheer.

Säröä on myös tuotettu analogisesti siten, että kaiutinelementin kartioon on tehty jäänaskalilla tai vastaavalla reikiä. Tästä tutuksi tuli sellainen "hevibändi" kuin Blue Cheer.
 
Heh, ajattelin just samaa. Link Wray:n "Rumble" on muun muassa yksi kuuluisa levytys missä tuota tekniikkaa käytettiin. Säröä on saatu aikaan myös esimerkiksi poistamalla toinen vuorovaihepääteasteen putkista (en siis tarkoita sitä tehonpuolitus-kikkaa) tai yksinkertaisesti ajamalla joko nauha tai äänitysmikserin mikkietuaste säröille. Kaksi jälkimmäistä tekniikkaa oli käytössä todella usein ja nauhakompressiotahan taitavat vieläkin ammattilaiset hyödyntää jos kalliisiin nauhureihin vain on varaa. Aika usein vanhojen levytysten säröt on tehty tällaisilla menetelmillä sen kitaravahvistimen luukuttamisen sijaan, se kun ei usein ollut käytännöllistä / mahdollista tuohon aikaan.

Särö on säröä. Särön tekotapa on vain erinlainen.
 
Nylon Beat oli aikanaan Jonna- ja Erinomainen.