Jazz ›

Nuoriso kuunteli 1970-luvun alussa John Coltranen aseenkantajan Pharoah Sandersin hypnoottista afrojazzia levyltä Thembi jopa discoissa. Nyt Sanders, 68, on siirtynyt väsähtäneiden legendojen joukkoon.
 
Tolkuton 40 minuuttinen My Favorite Things kuului tasapaksuna tuuttaamisena ja luritteluna kuin vuosikymmenten takaa. Ei dynamiikkaa, ei nyansseja, ei balanssia, ei ajatusta. Pianisti mätti jossain paljon, pirteä rumpali liikaa ja liian kovaa ja basisti oli opistotasoa. Olosuhteetkin pettivät jälleen. Tapiolasali on muuten hyvä konserttisali, paitsi akustiikka on huono ja penkit epämukavat. Näihin arkkitehdin virheisiin ei koskaan totu.
 
jos hesarin kriitikko on oikeessa, niin eipä tuo kai haitannu, etten menny

jos hesarin kriitikko on oikeessa, niin eipä tuo kai haitannu, etten menny
 
45minsaa yhtä biisiä. Aika tiukkaa settiä =)
Siinä on jamin poikasta

Kävin keikalla.. meininki oli tosiaan aika kummallista. Se mitä hesarin kirjoituksessa ei lukenut, oli se, että bändillä meni ekasta biisistä 15 minuuttia monitorien säätämiseen. Myöskään se, että Pharoahille ei ollut annettu puhe/laulumikkiä vaikutti varmasti miehen tuuleen, ja huononsi keikkaa.
 
yleisöstä katsellen tuntui siltä, että ta(m)piolasalin henkilökunta oli mokannut täysin, mutta olin ite kyseisessä salissa keikalla pari viikkoa Sandersin jälkeen, ja äänimiehet kertoivat, ettei bändi ollut edes käynyt soundaamassa kunnolla ennen keikkaa.. että sillei..
 
kaikin puolin oli ihan jees nähä "the" jazzfabu(elossa olevista), mutta vähän kylmäksi jätti tuo kyllä.
 
tätä odotettiin: http://www.youtube.com/watch?v=IYVK0OHCD3Q
 
ja tätä saatiin: http://www.youtube.com/watch?v=sY00dnNQgVE
 
tavallaan ihan jees, mutta olisin kaivannut enemmän tulta ja tappuraa.