 Wolfie19.04.2008 12:09:23 | |
|---|---|
Ihan näin hätäsesti, ei se ensituntumakaan aina ole se autuaaksi tekevä. Toki vaikuttanee ostopäätökseen jos noita yhden testi perusteella ostelee. Tietty jos on joku tietty maku mitä haluaa vaalia, niin silloin kannattanee pysytellä siihen omaan tassuun heti sopivassa vehkeessä. Voi kuulostaa vähän epäloogiselta jutulta mutta näin minulla. Ihan omasta kokemuksesta vaan voin kertoa, että ne aluksi oudoimmilta tuntuneet soittimet on pitkässä juoksussa itselleni muodostuneet pitovehkeiksi. Ensituntuma ratkaisee minulla aika paljon. Toisaalta sittemmin tulee huomattua välillä, ettei se parhaalta tuntunut soitin olekkaan se paras. Joihinkin asioihin tottuu ajan oloon, toisiin ei. Joskus on laitettava myös hyvät ja käteensopivat yksilöt kierrolle "suuremman hyvän" takia. Ajattelin pitkään, että jo edellämainitun kaltainen Yamahan BB-414 olisi basso minulle pitkäksi aikaa. Sitten satuin törmäämään itselleni vielä paremmin soveltuvaan bassoon ja Yamaha alkoi tuntumaan sopimattomalta. Ei Yamaha huono ollut, se vain joutui muutosvoimien kouriin. Aria tuli Yamahan jälkeen taloon, ja nyt se on vaihtamassa omistajaa jälleen. Erinomainen soitin, mutta ei ihan täysin sitä mitä etsin. Carvin on ja pysyy. Se tuntuu paremmalta ja paremmalta joka kerta, kun otan sen käteen ja alan soittelemaan. Pitovehkeet ovat soittimia, jotka korvienväli sanoo parhaimmaksi juuri itselle. Mikäli soitin käy parhaiten sinun käteesi, on se sinun soittimesi. Jos se ei tunnu tai kuulosta kivalta, ei se ole sinun soittimesi. Kannattaa katsoa se 3 kuukautta ja miettiä sitten. Mikäli ei ole sitten kiire heittää soittimella rauhoitettua vesilintua tai löytää se ainoa oikea ensikokeilulta. Näin ikäänkuin aihetta jatkaakseni... Saaneeko tuosta selvääkään... Mitään allekirjoituksia/sooloja/ajatuksia tarvita... | |
| piivei 19.04.2008 13:11:57 | |
Mulla on sellanen kokemus basson valinnassa, että totuus soittimesta selviää vasta muutaman viikon tai jopa kuukausien päästä ostopäätöksestä. Ensinnäkin soittimen juuri omaan käteen sopivat säädöt löytyvät pikkuhiljaa soittotilanteiden karttuessa erinäisissä olosuhteissa. Mun mielestä juuri hyvät ja itselle sopivat säädöt ovat tärkeimpiä asioita kun haetaan sitä hyvää soundia soittimesta eikä ne kaupan hyllyllä useinkaan ole vielä lähelläkään sitä. Siitä johtuukin, että tulee tälläisiä tilanteita että halpisbasso pesee jenkkifenderin 6-0. Olen huomannu että juuri Fenderit tarvitsevat mielellään hieman potkua vahvistimesta, ennenkuin ne näyttävät parhaat puolensa. Itse olen tykännyt sekä Jatsista, että Presarista rokkikeikoilla. Ne on yksinkertaisia vehkeitä eivätkä jätä pulaan ja melkein voisin sanoa, että jos ne kuulostavat huonolta niin vikaa voi lähteä hakemaan jostain muualta kuin soittimesta. | |
 hollstro19.04.2008 13:16:12 | |
Mieltymys ja saundikäsitys muuttuu koko ajan ja siksi on hyvä omistaa muutama basso, joissa on on erilaisia saundeja ja soittotuntuma. Alla mun lista siitä, mitkä bassot ja missä järjestyksessä itse hankkisin tällä kokemuksella: 1. Presari 2. Jazz Bass 3. Stingray/Sabre (Sabre jos vaan toinen) 4. Riku (en vielä omista, mutta ehkä jonain päivänä) 5. Nauhaton Jazz Bass vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen | |
| piivei 19.04.2008 13:34:15 | |
Hyvä lista, kolme ensimmäistä löytyy(tosin Sterling). Noilla pääsee jo ihan kalkkiviivoille asti ja on enää itsestä kiinni, kuulostaako hyvältä. Kaikilla voi soittaa kaikkea, mutta Precision lähtee mulla rokkihommiin, Jazz yleensä huttukeikoille ja Sterling silloin, jos pitää soittaa paljon erilaista musaa ja pitää olla hyvät säätövarat suoraan bassosta. | |
 Typhus19.04.2008 14:05:00 (muokattu 19.04.2008 14:05:20) | |
1. Presari 2. Jazz Bass 3. Stingray/Sabre (Sabre jos vaan toinen) 4. Riku (en vielä omista, mutta ehkä jonain päivänä) 5. Nauhaton Jazz Bass Miekin menisin näillä linjoilla paitsi että mun mielestä on tärkeempi omistaa nauhaton kuin vaikka riku :) Tosin, riippuen ihan mitä musaa soittelee sitten.. | |
 J.Hollström19.04.2008 16:02:45 (muokattu 19.04.2008 16:03:34) | |
mun mielestä on tärkeempi omistaa nauhaton kuin vaikka riku Täällä taas nauhattomalla ei ole mitään käyttöä. Sitä kun pitäisi osata vielä soittaakin. Riku näyttää edes rokilta vaikkei osasikaan soittaa. Omassa listassa Riku alkaa olla kohta presarin jälkeen kakosena. Jatsi tippuu... Point-to-point ripuliranne | |
 möyssy19.04.2008 16:09:17 (muokattu 19.04.2008 16:09:41) | |
Onkos Rikuista olemassa nauhattomia versioita ollenkaan? Siis jotain ei modattua. ''Vedä käteen.'' - Kondensaattori | |
| J.Hollström 19.04.2008 16:12:36 (muokattu 19.04.2008 16:30:51) | |
Onkos Rikuista olemassa nauhattomia versioita ollenkaan? Siis jotain ei modattua. On. http://www.rickenbacker.com/model.asp?model=4003FL Tossa '73 4001: http://www.gbase.com/files/store_im … z/1654887/photo1_e23b5-Original.jpg Point-to-point ripuliranne | |
| hollstro 19.04.2008 18:20:02 (muokattu 19.04.2008 18:23:21) | |
Täällä taas nauhattomalla ei ole mitään käyttöä. Sitä kun pitäisi osata vielä soittaakin. Riku näyttää edes rokilta vaikkei osasikaan soittaa. Omassa listassa Riku alkaa olla kohta presarin jälkeen kakosena. Jatsi tippuu... Se johtuu Juki siitä ettei sulla ole koskaan ollut ruusupuuotelautaista leppärunkoista perinne-Jatsia. Vaahteraotelautaiset ja saarnibodiset ovat aika kirkasäänisiä. Toiset tykkää, toiset ei. Kuuntele vaikka Pekka Pohjolan vanhempia äänityksiä. Kyl saundaa. vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen | |
| J.Hollström 19.04.2008 18:47:48 | |
Se johtuu Juki siitä ettei sulla ole koskaan ollut ruusupuuotelautaista leppärunkoista perinne-Jatsia. Vaahteraotelautaiset ja saarnibodiset ovat aika kirkasäänisiä. Toiset tykkää, toiset ei. Kuuntele vaikka Pekka Pohjolan vanhempia äänityksiä. Kyl saundaa. On ollut ruusupuuotelautainen amerikkalainen jatsi leppärungolla. Eli ei se ole nyt siitä kiinni, vaan tosta mikkipolitiikasta. Molemmat mikit täysillä middle scoop efekti pilaa tunnelman ja hukkuu bändissä, yksinään tallamikki on liian nasaali ja kaulamikki liian tumma. Sekoitussuhteillakaan ei parane. Paska mikä paska. Ei tee mitään. Juhannuskokkokamaa. Mulla on samoista matskuista oleva presari samalta vuodelta. Toimii 100 x paremmin bändissä. Point-to-point ripuliranne | |
 Hannu A19.04.2008 22:44:49 | |
tämän päivän hesarissa oli muuten aikamoinen tyylivirhe jos joku sattui huomaamaan. honda jazz -mallisen auton mainoksessa olikin presari kaunistamassa kuvaa=) oon katellu samaa mainosta milloin missäkin lehdessä ja kiinnittänyt huomiota samaan seikkaan. Samalla tulee aina mieleen, että onko kuvauksissa käytetty rekvisiittana oikeasti vasenkätistä bassoa, vai onko mainosmies leikkinyt fotosopilla ja laittanut julkaisuversion peilikuvana kun on "näyttänyt paremmalta" Mulla on itellä muuten Hondan Jazz-auto ja Yamahan jazz-basso... Basisti Jumalan armosta | |
| hollstro 19.04.2008 22:45:38 | |
On ollut ruusupuuotelautainen amerikkalainen jatsi leppärungolla. American Standard Jazzari ei ole sama kuin esim -65 tai -70 Jazz Bass:o vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen | |
 jari91020.04.2008 11:29:40 | |
Mulla on sellanen kokemus basson valinnassa, että totuus soittimesta selviää vasta muutaman viikon tai jopa kuukausien päästä ostopäätöksestä. Ensinnäkin soittimen juuri omaan käteen sopivat säädöt löytyvät pikkuhiljaa soittotilanteiden karttuessa erinäisissä olosuhteissa. Mun mielestä juuri hyvät ja itselle sopivat säädöt ovat tärkeimpiä asioita kun haetaan sitä hyvää soundia soittimesta eikä ne kaupan hyllyllä useinkaan ole vielä lähelläkään sitä. Siitä johtuukin, että tulee tälläisiä tilanteita että halpisbasso pesee jenkkifenderin 6-0. Olen huomannu että juuri Fenderit tarvitsevat mielellään hieman potkua vahvistimesta, ennenkuin ne näyttävät parhaat puolensa. Itse olen tykännyt sekä Jatsista, että Presarista rokkikeikoilla. Ne on yksinkertaisia vehkeitä eivätkä jätä pulaan ja melkein voisin sanoa, että jos ne kuulostavat huonolta niin vikaa voi lähteä hakemaan jostain muualta kuin soittimesta. Tosiaan jos Fenkun presari tai jazz kuulostaa huonolta niin vika on todennäköisesti vahvistimessa. Itse kun hommasin mesa boogien kamat Tokain presarin kaveriksi niin johan soundit parani. | |
| hollstro 20.04.2008 22:19:16 | |
On ollut ruusupuuotelautainen amerikkalainen jatsi leppärungolla. Eli ei se ole nyt siitä kiinni, vaan tosta mikkipolitiikasta. Molemmat mikit täysillä middle scoop efekti pilaa tunnelman ja hukkuu bändissä, yksinään tallamikki on liian nasaali ja kaulamikki liian tumma. Sekoitussuhteillakaan ei parane. Paska mikä paska. Ei tee mitään. Juhannuskokkokamaa. Tänään piti ihan tsekkauksen vuoksi vetää treenit Jazz Bassolla. Basso on teurastettu '65 Jazz Bass jossa mikit on Custom Shopin 2000-luvun alun mikit ja kaula vuodelta '62, ehkä. Basso on aikoinaan pöllitty ja yritetty pantata ja kun kanikonttori ei ottanut vastaan veti huumehörhö sen katuun. No enivei hyvä Jazz Bass:o se on. Ja kyl saundas. Bändikaverit on aina kuumana kun tuon basson treeneihin. Niiden mielestä se on paras. Mustakin se on hyvä, toiseksi paras mun bassoista. Mulla on kolme Jazzia ja kolme Presaria, ja niiden paremmuusjärjestys minulle on seuraava: - Presari ('65) - Jazz Bass ('65) - Jazz Bass ('70) - JV Squier Presari, ruusupuuotelauta ('82) - JV Squier Presari, vaahteraotelauta ('82) - Tokain Jazz Bass, nauhaton Fenderin CS mikeillä ('82) Tällä listalla en halua elvistellä kamoilla, vaan kertoa että nää Presari vs. Jazz Bass-keskustelut on turhia jollei ole kunnon vertailupohjaa sekä sen että yleistäminen ei kannata. Mielipiteet on kuin persreikiä, jokaisella on yksi, mutta kunnon otantaan tarvitaan enemmän vertailupohjaa kuin yksi. Ja niin, Jazzin saundi on paras kun kaulamikkiä feidaa ihan hintsusti. Sen kuulee milloin se on just eikä melkein. vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen | |
 J.Nikkanen20.04.2008 22:51:29 | |
Mutta täytyy muistaa että kun käy koesoittelemassa eri bassoja, niin myyjältä täytyy saada selkeä vastaus että onko peli säädetty vai ei. Esim. eräs F liike tuntuu palkkaavan myyjiä jotka eivät tiedä onko peli säädetty vai vain viritetty. (joskus ne ei edes tiedä mitä siellä myyvät päivätöikseen) Tuntuma on ihan toinen kun kielet on oikealla korkeudella ja kaula säädetty niinkuin kuuluu. | |
| hollstro 21.04.2008 00:14:12 (muokattu 21.04.2008 00:16:52) | |
Mutta täytyy muistaa että kun käy koesoittelemassa eri bassoja, niin myyjältä täytyy saada selkeä vastaus että onko peli säädetty vai ei. Esim. eräs F liike tuntuu palkkaavan myyjiä jotka eivät tiedä onko peli säädetty vai vain viritetty. (joskus ne ei edes tiedä mitä siellä myyvät päivätöikseen) Tuntuma on ihan toinen kun kielet on oikealla korkeudella ja kaula säädetty niinkuin kuuluu. Säädetty mihin? Intonaatio ja vire ovat aika absoluuttisia asioita, mutta muut (kielten paksuus, korkeus, kaulan suoruus, paksuus...) mielipidejuttuja. vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen | |
 Seba21.04.2008 00:28:58 | |
Säädetty ja säädetty. Pienillä hienovirejutuila ei mun mielestä testatessa ole mitään väliä, ja kyllähän sitä huomaa ilman myyjältä kysymistäkin onko vehje paskoissa säädöissä, ja aika pitkälti nekin on aina mielipidejuttuja kuten todettu. Eri asia on jos otelaudan ja kielten välissä mahtuu peukkua heiluttelemaan tai muuten vaan rankkaan soitantaan säädelty. Itselle kaikki on aina liian raskaita ja kirkassointisia, siksi soitan tomastikin flateilla ja alavireessä. Välillä myös epävireessä. | |
| J.Nikkanen 21.04.2008 08:40:12 | |
Säädetty mihin? Intonaatio ja vire ovat aika absoluuttisia asioita, mutta muut (kielten paksuus, korkeus, kaulan suoruus, paksuus...) mielipidejuttuja. Eipä intonaatioakaan aina kohdalla ole, tosin ei vaikuta soittotuntumaan. (niinkuin ei virekkään) Mutta kaulan säädöt alkaa jo jonkin verran vaikuttamaan, samoin se kielten korkeus mutta se toki on mielipidejuttu. Kielten korkeutta voi toki myös säätää yläsatulasta, (ja joskus on pakko) ja se vaikuttaa bassossa kyllä soittotuntumaan jo aikalailla. Mutta jos vertaillaan useampaa soitinta keskenään niinkuin on tehty, eikö olisi järkevää että eri soittimet olisi kuitenkin aikalailla samoissa säädöissä, jolloin erot tulisi selvimmin esiin. Harvoin soitinta kuitenkaan mukaansa saa testattavaksi, vaan päätös tulisi tehdä aika lyhyehkön tuntumatestin jälkeen. | |
 Keny21.04.2008 08:51:44 | |
Tän vuoden tutkiskellu noita ja onhan toi presari aika ykkönen rokkihommissa( ei peukuttelua) mutta toimii jazzbassokin niissä.Jazzi taas toimii perkussiivisemmassa musassa paremmin eli tiukat funk ynnä muut jutut. Pitkän kokeilun ja pohdinnan jälkeen en hanki presaria kakkos bassoks vaan pitäydyn jazzbassoissa oli musatyyli mikä hyvänsä ja joku kutonen tai nauhaton voi olla telineessä myös.Presaria pidän silti yhtenä parhaana rockbassona. Blow wind blow, where ever you may go... - Tom Waits | |
| J.Hollström 21.04.2008 09:03:29 (muokattu 21.04.2008 09:29:39) | |
Bändikaverit on aina kuumana kun tuon basson treeneihin. Niiden mielestä se on paras. Mun bändikaverit kävi kuumimpana siihen vihreeseen Maijaan jossa oli mätsäävä lapa. Mustakin se on hyvä, toiseksi paras mun bassoista. Mulla on kolme Jazzia ja kolme Presaria, ja niiden paremmuusjärjestys minulle on seuraava: - Presari ('65) - Jazz Bass ('65) - Jazz Bass ('70) - JV Squier Presari, ruusupuuotelauta ('82) - JV Squier Presari, vaahteraotelauta ('82) - Tokain Jazz Bass, nauhaton Fenderin CS mikeillä ('82) Tolla vuosilukulogiikalla mun kuuskakonen kipsani pesee noi kaikki. Tällä listalla en halua elvistellä kamoilla, vaan kertoa että nää Presari vs. Jazz Bass-keskustelut on turhia jollei ole kunnon vertailupohjaa sekä sen että yleistäminen ei kannata. 4 kpl jatseja on ollut. Jatsi on jatsi oli siinä minkä vuoden leima tahansa, perussoundi joka muodostuu siitä basson konfiguraatiosta ei hirveesti muutu. Henk. koht. tällähetkellä noi kaikki muut omat bassot toimii mun vehkeillä ja meidän musassa vaan paremmin. Mielipiteet on kuin persreikiä, jokaisella on yksi, mutta kunnon otantaan tarvitaan enemmän vertailupohjaa kuin yksi. Mä en tartte. Point-to-point ripuliranne | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)