Kitarat: kitarakamat ›

ok, no nuo mainitsemani arvot ovat sitten oikeat. Huomenna tarvii sit kolvailla tuo tehovastus kasaan, niin voi mitata jännitteen. Hommaa helpottaa paljon se, että pääteasteen putkien kolmansien pinnien reijät ovat jätetty tyhjiksi ja piuha on kolvattu pinnin juureen; tuosta reiästä kun mahtuu yleismittarin piikki hyvin läpi niin ei tarvitse kättä jännittää samassa asennossa mitatessa...varovaisuutta silti unohtamatta.
Ei sitä 1ohmin mittausvastuksia mun mielestä tarvi laittaa. Kun mittauspisteet on löydetty niin nythän ei tarvita kuin se jännitteiden mittaus (pääteputken 3. pinni ja A väliltä sekä A:n jännite).
Tokihan vastukset helpottaisi laskutoimitusta. Mutta tuohon pääteputken 8. pinniin tulee kaksi piuhaa (vai näinkö kuvasta oikein) ja pitäisi vastuksen toiseen päähän liittää nämä piuhat tai sitten siirtää johonkin läheiseen maadoituspisteeseen.
Jos laitat vastukset niin vastus laitetaan pääteputken 8. pinnin ja maan väliin.

Okei, hivenen hämmentäviä tuloksia sain, mutta katsotaan mitä näistä saadaan aikaiseksi:
 
Anodijännite (putkien kolmansien pinnien ja maan välillä) oli 531V.
 
Mutta mittari antoi negatiivisen tuloksen molemmille putkien jännitteille. Samaan tapaan kun mittasin anodijännitteen, eli +puikko oli putken navassa ja -puikko ensiön keskiulosotossa. Toiste päin jos puikot laittaa niin saadaan tietysti (tasavirtaa mitattaessa) sama tulos positiivisena. Eli:
 
Putki 1=
70,8 ohm
-0,600 V
 
Putki 2=
82,5 ohm
-0,980V
 
Lisäksi hämmästyttää se, että nuo jännitteet ovat noin pieniä, mutta vertailukelpoista kokemusta mulla ei olekaan..
 
edit: tarkennukseksi siis vielä, että vastukset mitattu virran ollessa pois päältä ja jännitteet tietenkin vahvistimen ollessa päällä ja standby "soittoasennossa".

Pieniltähän noi lepovirrat vaikuttaa mutta en tiedä mikä olisi oikea kun kysymyksessä on ns. ultralineaarinen kytkentä.
Mittaa bias jännite, siis D (-55V). eli siinä pääteputkien välissä on kaiketi bias potikka josta lähtee 18Kohmin vastus putken kannalle. Mittaa potikan keskinavan ja sen 18K vastuksen toisen pään (putken kannalla) välinen jännite. Onko lähellä tuota -55 volttia?

Pieniltähän noi lepovirrat vaikuttaa mutta en tiedä mikä olisi oikea kun kysymyksessä on ns. ultralineaarinen kytkentä.
Mittaa bias jännite, siis D (-55V). eli siinä pääteputkien välissä on kaiketi bias potikka josta lähtee 18Kohmin vastus putken kannalle. Mittaa potikan keskinavan ja sen 18K vastuksen toisen pään (putken kannalla) välinen jännite. Onko lähellä tuota -55 volttia?
 
Eipä ollut kovinkaan lähellä. Negatiivinen tulos tuli kun mittasi niin päin, että +puikko oli trimmerin keskimmäisessä navassa ja -puikko putken pinnissä numero 1, johon vastus oli kiinnitetty. -72,6V oli jännite kun standby oli "soittoasennossa". Standby pois päältä, niin tulos muuttui hivenen eli -73,4V... Kummipäin tuo nyt sitten on: meneekö putkille schematicsin ohjearvoon verrattuna liikaa vai liian vähän virtaa? Toisaalta nimimerkki Okabass oli sitä mieltä, että tuo -55V on 'sinnepäin arvo', kun ei tässä ole lähellekkään niitä lamppuja mitkä tehtaalta lähtiessä on joskus ollut; KT88=6550, GZ34=5V3 etc... vai näinkö se menee?
 
Toisaalta jos lasken tuon putkea kohti (korjatkaa jos lasken miten sattuu):
 
putki 1:
anodivirta 0,6V / 70,8ohm = 0,0084745...A
531V x 0,0084745...A = 4,5W
 
putki 2:
anodivirta 0,98V /82,5ohm = 0,0118787...A
531V x 0,0118787...A = 6,31W
 
Am I right?
 
plate dissipation 6550 putkella on 42W (uraltonen mukaan) ja tästä 70% on 29,4W.
 
putki 1:
29,4W / 531V = 0,055367...A
0,055367...A x 70,8ohm = 3,92V
 
putki 2:
29,4W / 531V = 0,055367...A
0,055367...A x 82,5ohm = 4,5678V
 
Eli tämän laskutoimituksen mukaan mun putket kävisi todella kylmänä (0,6V ja saisi olla 3,92V ja toinen putki 0,98 ja saisi olla 4,57V)??? Ei kai tämä voi pitää paikkaansa?
 
edit: vai onko tämä laskutoimitus sovelluskelvoton tuosta ultralineaarisesta kytkennästä johtuen? (mulla ei ole mitään käsitystä mitä tarkoittaa ultralineaarinen kytkentä)

Mutta mittari antoi negatiivisen tuloksen molemmille putkien jännitteille. Samaan tapaan kun mittasin anodijännitteen, eli +puikko oli putken navassa ja -puikko ensiön keskiulosotossa. Toiste päin jos puikot laittaa niin saadaan tietysti (tasavirtaa mitattaessa) sama tulos positiivisena. Eli:
 
Ensiön keskitapin kuuluukin olla positiivisessa jännitteessä putkien anodeihin nähden. Eli virtalähteeltä katsoen B+-jännite tulee OT:n läpi anodille ja siitä putken läpi maahan.
 
E: Minkälainen yleismittari sulla on? Itse yritin ensimmäistä biasointia tehdä jollain halpismittarilla, ja vähintään yhtä hämmentäviä tuloksia tuli.

Ensiön keskitapin kuuluukin olla positiivisessa jännitteessä putkien anodeihin nähden. Eli virtalähteeltä katsoen B+-jännite tulee OT:n läpi anodille ja siitä putken läpi maahan.
 
Ok, näin vähän ajattelinkin. Eli tulos pitikin olla positiivinen. Muistaakseni resistanssia mitattaessa järkevä tulos saatiin kuitenkin toisin päin puikkoja pidettäessä... kuulostaako järkevältä?
 
E: Minkälainen yleismittari sulla on? Itse yritin ensimmäistä biasointia tehdä jollain halpismittarilla, ja vähintään yhtä hämmentäviä tuloksia tuli.
 
Tollanen bilteman "ei halvin, muttei kalliskaan"-mittari. Pitänee varmaan huomenna kiikuttaa se johonkin elektroniikkaliikkeeseen ja testata ammattilaismittarin kanssa vierekkäin, että näyttääkö se ihan mitä sattuu.
 
Mitäs mieltä noista laskuista? Oliko ne suurinpiirtein oikein vaikka jännitteet tolla mittarilla mitattessa eivät olisikaan?
 
edit: kokeilin uudestaan, ei ollut resistanssia mitattessa väliä kuinka päin piti puikkoja

Tollanen bilteman "ei halvin, muttei kalliskaan"-mittari. Pitänee varmaan huomenna kiikuttaa se johonkin elektroniikkaliikkeeseen ja testata ammattilaismittarin kanssa vierekkäin, että näyttääkö se ihan mitä sattuu.
 
Ite onnistuin biasoinnin tekemään halpiksellakin, mutta jos se kerran ottaa osumaa väärillä jännitealueilla jne. niin sitten semmoinen kyllä sanoo sopimuksensa irti ja alkaa näyttää kummia.

Ite onnistuin biasoinnin tekemään halpiksellakin, mutta jos se kerran ottaa osumaa väärillä jännitealueilla jne. niin sitten semmoinen kyllä sanoo sopimuksensa irti ja alkaa näyttää kummia.
 
No tuossa nyt ei ole noita alueita mitenkään kauheesti erikseen sijoiteltu; tasajännite, vaihtojännite, taajuus, toimintasuhde, resistanssi ja kontinuiteetti kaikki omalla kytkinpaikalla. Max 600V (muistaakseni nähnyt sellaisia, että omilla kytkinpaikoilla olisi esim. dcv 0-100V ja dcv 100V-300V jos sitä meinasit väärällä jännitealueella).

No tuossa nyt ei ole noita alueita mitenkään kauheesti erikseen sijoiteltu; tasajännite, vaihtojännite, taajuus, toimintasuhde, resistanssi ja kontinuiteetti kaikki omalla kytkinpaikalla. Max 600V (muistaakseni nähnyt sellaisia, että omilla kytkinpaikoilla olisi esim. dcv 0-100V ja dcv 100V-300V jos sitä meinasit väärällä jännitealueella).
 
Joo siis, semmoisia tarkoitan missä on vaikka kiertokytkin. Yksi toimii millivolttien alueella, yksi 1-10 voltin alueella ja jne. Mut jos se on automaagisella valitsimella, niin en uskoisi että se olisi niin susi että se tässä vaikuttaa. Ei ne bilteman mittarit mitään roskaa ole, samoja halpiksia kuin monet muutkin ja kalliimmat on vähän parempia.
 
Kumma juttu, mutta joka tapauksessa tuon pitäisi näyttää aika tasaisesti oikeaa lukua. Laskelmat meni samalla tavalla kuin minulla, joten samat loogiset virheet on tehty kummatkin.

Laskelmat meni samalla tavalla kuin minulla, joten samat loogiset virheet on tehty kummatkin.
 
Nyt meni ohi... mitä virheitä noissa laskuissa on?
 
Olisikohan ideaa säätää bias ruuvia siten, että biasjännite on ohjeellinen -55v. Sitten mittaisi uudemman kerran nuo jännitteet putkille.

Nyt meni ohi... mitä virheitä noissa laskuissa on?
 
Ei kai mitään, jos niissä olisi niin virheitä niin samat olisi tehnyt kumpikin meistä. Itseilmaisu on tänään aika vaikeeta.

Ei kai mitään, jos niissä olisi niin virheitä niin samat olisi tehnyt kumpikin meistä. Itseilmaisu on tänään aika vaikeeta.
 
Mulla olis tuossa nuo laskelmat MS Excel -taulukkona. Jos kiinnostaa, niin pikaviestiä, voin laittaa mailiin.
 
Vaikka eihän tuo vaikeata ole itsekään tehdä.
 
JuSu

Olisikohan ideaa säätää bias ruuvia siten, että biasjännite on ohjeellinen -55v. Sitten mittaisi uudemman kerran nuo jännitteet putkille.

Erittäin hyvä idea.
Oliskohan joskus tarkoituksella säädetty putket aika kylmäksi. Putkien käyttöikä kasvaa ja jos saundit pysyy kuitenkin hyvänä, niin voi ne putkien lepovirrat olla pienetkin.
Silti olisin sitä mieltä että paras arvo vois olla toii n.70% mitä mm. Uraltonen ohjeissa.
Jos lepovirtaa kasvatetaan niin toden näköisesti anodijännite hiukan putoaa ja pitää toikin mitata sitten uudestaan.
Ultralineaarisessa kytkennässä suojahila on kytketty muuntajan ensiökäämiin kun normaalisti se on kytketty vastuksen kautta anodille tai triodi kytkennässä suoraan anodille.
Ultralineaarista kytkentää käytetään enemmän kun tavoitellaan mahdollisimman pientä säröä esim. Hifi ja basso vahvistimet.

Silti olisin sitä mieltä että paras arvo vois olla toii n.70% mitä mm. Uraltonen ohjeissa.
 
Lainaanpa ketjua vähän, eli miten ylös tuon yleensä uskaltaa ruuvata? Pistin tässä juuri tuoreisiin putkiin sellaiset 80% maksimista. Vielä lienee ihan turvallista? Jännä juttu muuten, että vahvistin tulee 5881-putkilla, joissa yleensä näyttäisi olevan max anodijännite 400V, ja tuo antaa 430V soittoasennossa, standbylla 450V. Näillä tosin tipahti 420 volttiin.

Lainaanpa ketjua vähän, eli miten ylös tuon yleensä uskaltaa ruuvata? Pistin tässä juuri tuoreisiin putkiin sellaiset 80% maksimista. Vielä lienee ihan turvallista?
 
Turvallista on asettaa se valmistajan antamaan maksimiin. Ei ne valmistajat yläkanttiin ilmoita arvoja. Tuo 70% on semmoinen "tarpeeksi kuuma" jotta soundi alkaa pelaamaa eikä putket mene kohtuuttoman nopeasti loppuun, ei mikään yläraja, vaan paremminkin ohje-arvo. "100% maksimista" on yläraja.
 
E: Niinno, putkien iästä voi sitten keskustella, mutta siinä se kompromissi sitten viimeistään on tehtävä. Soundihan paranee kokoajan mitä kuumemmalle biaksen kääntää. =D

E: Niinno, putkien iästä voi sitten keskustella, mutta siinä se kompromissi sitten viimeistään on tehtävä. Soundihan paranee kokoajan mitä kuumemmalle biaksen kääntää. =D
 
Olen huomannut paras soundi (mun mielestä) on pikemminkin lähellä 60% kuin 70%, tämä niillä fixed bias vahvistimilla jotka mulla on (kaksi Marshallia). Jotkut katodi bias vehkeet on ihan eri asia (esim. Vox AC30) ja ne voidaan biasoida jopa 100% silmiä räpäyttämättä. Sitten on mallikohtaisia tehdassuosituksia vahvistimille kuten 60-luvun Vox AC50 ja monille muillekin.

Kommentoikaa pliis jotain.
 
Aika lähelle tuota 70%:a vedin tuon biasin. Plate dissipationista 70%:han oli näillä putkilla 29,4W ja laskennan perusteella toiselle putkelle tuli nyt 28,15W ja toiselle 24,5W. Ihan kiinni 29,4:ään en viitsinyt vetää kun tuttu sähkäri pelotteli, että halpis mittareissa saattaisi jännitteen heitto olla jopa 5%.
 
Se mikä minua ihmetyttää on se, miten tämä vahvistin on voinut kuulostaa niin pirun hyvältä kun ottaa huomioon kuinka kuralla nuo bias-säädöt olivat. Lähtötilanteessa siis "paremmalle" putkelle meni 6,31W ja huonommalle vielä sitäkin vähemmän. Nyt en malta odottaa että pääsen tätä reenikämpälle testaamaan.
 
Sanokaas nyt noitten laskujen pohjalta oonko tehnyt kaiken oikein ja vaikuttaako tulokset yms. mielekkäältä?

Sanokaas nyt noitten laskujen pohjalta oonko tehnyt kaiken oikein ja vaikuttaako tulokset yms. mielekkäältä?
Vaikuttais ihan oikein tehdyltä ja tulokset on mielekkäitä.
Biasoinnin tarkoituksena on saada pääteputkille ne lepovirrat jotka on putken toiminnan ja saundien perusteella paras. Mikäli saundaa paremmalta niin säätö on onnistunut jos saundi ei parantunut voi olla että ei kannatakkaan hakea sitä 70% tasoa vaan voi olla ehkä kannattavampaa pudottaa virtoja.
Noilla lepovirroilla 6550 putkella vaikuttaisi ihan o.k
Kannattaa laittaa mittaustulokset muistiin (negatiivinen biasjännite ja virrat) ja mitata jonkun ajan (vaikka puolen vuoden) päästä niin voi verrata tuloksia, jos ovat paljon muuttuneet voi päätellä samalla putken kunnon.

Vaikuttais ihan oikein tehdyltä ja tulokset on mielekkäitä.
Biasoinnin tarkoituksena on saada pääteputkille ne lepovirrat jotka on putken toiminnan ja saundien perusteella paras. Mikäli saundaa paremmalta niin säätö on onnistunut jos saundi ei parantunut voi olla että ei kannatakkaan hakea sitä 70% tasoa vaan voi olla ehkä kannattavampaa pudottaa virtoja.
Noilla lepovirroilla 6550 putkella vaikuttaisi ihan o.k
Kannattaa laittaa mittaustulokset muistiin (negatiivinen biasjännite ja virrat) ja mitata jonkun ajan (vaikka puolen vuoden) päästä niin voi verrata tuloksia, jos ovat paljon muuttuneet voi päätellä samalla putken kunnon.
 
Jep, muistiin laitoin.
 
Kiitos kaikille ketjuun vastanneille, erityisesti vasu, jlummaa ja okabass. Teidän jeesillä tämänkin homma saatiin onnistuneesti päätökseen skeptikoiden epäilyistä huolimatta.
 
Reenikämpälle en ole vielä kerennyt kun iski muutto tänään päälle.
 
Pistetään vielä tämän kunniaksi kuva tuosta myllystä, juuri biasoituna ja kasattuna.
 
http://kuvablogi.com/nayta/iso/img1032350.jpg