| Aihe: Itse tehdyt keinokuormat | |
|---|
|
Olisi tarvetta keinokuormalle ja jossain määrin olisi innostusta tehdä sellainen itse. Onko porukka värkännyt itse keinokuormia ja jos on, niin minkähänlaisia?
Esim. täällä on ohje parin yksinkertaisen keinokuorman värkkäämiseen:
http://amps.zugster.net/articles/attenuation#Bridged-T
Oisko tuo Bridged-T - tyyppinen keinokuorma vastaavanlainen kuin Uraltonen Hotmama?
Teininä oli aikaa, mutta huonot kamat - vanhempana on hyvät kamat, mutta ei aikaa.. |
|
Minäkin noita olen joskus tehnyt. T ja L padia meinaan. Ihan "ok". T-pad -9dB vaimennus on ihan kiva lisä joskus vaikkapa vahvistimeen integroituna. Ja näppärä tehdä. Mutta en minä niistä "oikeaa" keinokuormaa alkaisi kyhäämään. |
|
katoin kaverin hotmaman sisälle ja eipä sielä ollut muuta kuin tehovastuksia ja tonesäädöille pari muuta komponenttia.
kai se kytkenä on perus ällää ja teetä. |
 dbv
05.04.2008 10:29:06 (muokattu 05.04.2008 10:33:19) | |
|
Eipä noista resistiivisistä komponenteista todellista keinokuormaa tosiaan tehdä. Pitäis se taajuusriippuvuuskin ottaa huomioon (ts. saada jarru näyttämään elementin impedanssikäyrän näköiseltä). Toisaalta tuollaisella resistiivisellä jarrulla saattaa saada aikaan varsin personaalisen soundin. Pitäisköhän kokeilla ;)
e: Oisko tuo Bridged-T - tyyppinen keinokuorma vastaavanlainen kuin Uraltonen Hotmama?
Uskoisin hotmaman olevan kytkennän olevan hieman monimutkaisempi.
ee: Ja höpö höpö. Olihan tuo nykyinen hotmama resistiivinen, my bad. Olen ehkä hieman pettynyt... |
 Grabel
05.04.2008 14:27:01 (muokattu 05.04.2008 14:27:37) | |
|
No ostaa täräytin tuollaisen Hot Mama:n. (odottaa vielä kasausta..)
Mulla kun on erikseen hifi-harrastuksen tiimoilta akustiikanmittaussofta ja mittamikki, niin tuli mieleen, että pystyisiköhän skittasetin (nuppi+kaappi) taajuusvasteita mittaamalla saamaan irti sen, että paljonko tällainen yksinkertainen keinokuorma syö varsinaisesti soundia?
Jos tekis niin, että syöttäisi ns. täyden kaistan kohinaa skittasetin läpi ensin ilman keinokuormaa ja sitten keinokuorman kanssa eri vaimennusasteilla, niin näin saisi esille ainakin taajuusvastemuutokset eri yhdistelmillä. Kommentteja tästä ajatuksesta?
Vanhana hifiharrastajana todettakoon, että taajuusvaste ei kerro kaikkea, mutta ihan mielenkiintoisia tuloksia tuosta vois saada esille. Ja ainakin sen paljon puhutun diskantin vaimentuman sais selville.
Teininä oli aikaa, mutta huonot kamat - vanhempana on hyvät kamat, mutta ei aikaa.. |
|
Jos tekis niin, että syöttäisi ns. täyden kaistan kohinaa skittasetin läpi ensin ilman keinokuormaa ja sitten keinokuorman kanssa eri vaimennusasteilla, niin näin saisi esille ainakin taajuusvastemuutokset eri yhdistelmillä. Kommentteja tästä ajatuksesta?
Anna mennä, eiköhän siitä jotain selviä. Ja ainakin meikäläistä kiinnostaa.
Jonkun verran tuosta keinokuormien "saundin syönnistä" lienee sitä, että korva aistii eri taajuudet eri voimakkuuksilla eri tavalla, tai paremmin sanottuna tietyn taajuuden suhteessa muihin eri voimakkuudella eri tavalla. Ja usein kovempi kuulostaa paremmalta kunhan kipukynnyksen alapuolella pysytään.
Eva jag behöver dig. Mer än vad jag vill ha dig och jag vill ha dig för gamla tiders skull. Du betydde inte allt. Men det blåste aldrig kallt. För du var solskenet. Jag var ensam. |
|
->Itse keinokuormista sen verran, että olisko jollain tietoa tai esimerkkiä sellaisesta kytkennästä, millä saisi vahvistimesta tulevan signaalin jaettua tietyillä suhteilla kahteen eri kuormaan?
Oletetaan tässä siis, että meikäläisellä on kaksi elementtiä, joista toinen on äänetön.
Eva jag behöver dig. Mer än vad jag vill ha dig och jag vill ha dig för gamla tiders skull. Du betydde inte allt. Men det blåste aldrig kallt. För du var solskenet. Jag var ensam. |
|
Jonkun verran tuosta keinokuormien "saundin syönnistä" lienee sitä, että korva aistii eri taajuudet eri voimakkuuksilla eri tavalla, tai paremmin sanottuna tietyn taajuuden suhteessa muihin eri voimakkuudella eri tavalla.
Tämä on täysin totta ja samalla myös todella oleellinen pointti. THD:n Hot Platessahan on jonkinlainen EQ-kikkailu/kompensaatio volan suhteen (joka muuttaa taajuusvastetta vähän niin kuin korva kuulee eri äänitaajuuksia eri voimakkuuksilla). Onko tällainen EQ-kikkailu, joka muuttaa väkisinkin taajuusvasteen toisenlaiseksi eri äänenvoimakkuuksilla, sitten muita parempi ratkaisu... enpä tiedä. Itse ainakin toivoisin keinokuormalta sellaisia ominaisuuksia, että taajuusvaste (=soundi) pysyisi muuttumattomana vaimennusasteista riippumatta.
No joo, kunhan jossain välissä saan järjestettyä sopivaa aikaa, niin teen sen taajuusvastemittauksen.
Teininä oli aikaa, mutta huonot kamat - vanhempana on hyvät kamat, mutta ei aikaa.. |
 ReBeat
05.04.2008 19:35:36 (muokattu 05.04.2008 19:36:33) | |
|
->Itse keinokuormista sen verran, että olisko jollain tietoa tai esimerkkiä sellaisesta kytkennästä, millä saisi vahvistimesta tulevan signaalin jaettua tietyillä suhteilla kahteen eri kuormaan?
Oletetaan tässä siis, että meikäläisellä on kaksi elementtiä, joista toinen on äänetön.
Tämä asetelma taitaa olla verrattavissa Weberin MASS keinokuormiin (niihin malleihin, joissa on speaker motor). Ei tästä toteamuksesta tosin hyötyä taida olla. Webereissä on muutamassa mallissa muuten mielenkiintoisesti erikseen säädettävissä paljonko kaiutinkaapille annetaan alempia taajuuksia ja paljonko ylempiä. Pitäisi joskus vielä päästä testaamaan miltä tuollainen kuulostaa. Voisi olla kuulokesoundien metsästyksessä kätevä ominaisuus, kun nuo säädöt vaikuttavat line outista saatavaan signaaliinkin. |
|
Webereissä on muutamassa mallissa muuten mielenkiintoisesti erikseen säädettävissä paljonko kaiutinkaapille annetaan alempia taajuuksia ja paljonko ylempiä.
Joo, itse olin jo hilkulla laittaa tuollaisen mallin tilaukseen (Weber Mass 150), mutta enpä sitten laittanutkaan. Tuolla tavalla säätyvän mallin kohdalla käsite "soundin muuttumattomuus eri vaimennuksilla" saattaa olla hieman häilyvä, sillä soundiahan on mitä ilmeisimmin tarkoituskin muuttaa omia mieltymyksiä vastaavaksi - eikä niinkään yrittää pitää sitä täysin muuttumattomana.
Tässä on joitain kommentteja tuosta Mass 150 - mallista:
http://www.thegearpage.net/board/archive/index.php/t-279520.html
Teininä oli aikaa, mutta huonot kamat - vanhempana on hyvät kamat, mutta ei aikaa.. |
|
Itsellä on tuo hot mama ollut kovassa käytössä puolisen vuotta. Ainakin minulla toimii loistavasti soundin puolesta(vahvistin marsun 1959x ja 2x12 kaappi).
Ongelma on se että kuorma taitaa olla alimitoitettu 100w nupille... Kuumenee ainakin pirusti, melkein kananmunia voisi päällä paistaa. Koteloa olen pitänyt raollaan tuon kuumenemisen vähentämiseksi, kai siihen joku tuuletin pitäisi väsäillä jos aikaa olisi.
Toivotaan ettei kärähdä kuorma tai vahvistin.
Minulla on kuorman yläkanteen kerääntynyt puhdasta nestettä pieniksi tipoiksi. koostumus on jotain veden ja öljymäisen aineen välimuotoa ja väri on kirkasta.
Mitäköhän voisi olla?
Onko rakas vahvistimeni vaarassa, keinokuorman petäessä? |
|
En usko että induktiivinen keinokuorma on sen parempi kuin resisitiivinen (itse asiassa saattaa olla jopa vahvistimelle vaarallisempi). Periaatteessa kaiutin jonka impedanssi pysyisi vakiona olisi lähellä ideaalista - ainakin DIY-hifisteille (passivisen jakosuotimen suunnittelu olisi helppoa). Keinokuorman kanssa vaan kaiutinelementin tuottama saundi vähenee tai poistuu kokonaan jos kuormana on pelkkä keinokuorma.
Jos kitarasaundi perustuu kaiutinelementin säröön (kartioresonanssit, ripustuksen resonanssit, sähköiset ominaisuudet tms.) niin silloin olisi parempi käyttää keinokuorman sijaan oikeata elementtiä suljetussa, ulospäin äänenvaimennetussa kotelossa. |
|
Ongelma on se että kuorma taitaa olla alimitoitettu 100w nupille... Kuumenee ainakin pirusti, melkein kananmunia voisi päällä paistaa. Koteloa olen pitänyt raollaan tuon kuumenemisen vähentämiseksi, kai siihen joku tuuletin pitäisi väsäillä jos aikaa olisi.
Toivotaan ettei kärähdä kuorma tai vahvistin.
laita komponentit kiinni paksumpaan peltiin tai alumiiniprofiiliin tai vastaavaan niin jäähdytys toimii paremmin.
|
dbv
07.04.2008 17:08:07 | |
|
En usko että induktiivinen keinokuorma on sen parempi kuin resisitiivinen (itse asiassa saattaa olla jopa vahvistimelle vaarallisempi).
Putkivahvistimen ulostuloimpedanssi kasvaa taajuuden mukana (ulostulomuuntaja). Mutta tärkein pointti minun mielestäni on se, että keinokuorman tulisi käyttäytyä samalla tavalla kuin itse "hyötykuormankin", jottei taajuusvaste kärsisi.
Periaatteessa kaiutin jonka impedanssi pysyisi vakiona olisi lähellä ideaalista - ainakin DIY-hifisteille (passivisen jakosuotimen suunnittelu olisi helppoa).
No näinhän se olisi, mutta niin kauan kuin kaiuttimissa on puhekelat tuollaiset asiat voi unohtaa. |
dbv
07.04.2008 17:14:40 | |
|
laita komponentit kiinni paksumpaan peltiin tai alumiiniprofiiliin tai vastaavaan niin jäähdytys toimii paremmin.
Näin juuri. Kannattaa liittää koteloon alumiininen jäähdytysprofiili, missä on mahdollisimman paljon pinta-alaa. Kiinnittäessä profiilia jarrun koteloon kannattaa väliin laittaa lämpöä johtavaa tahnaa. Noita alumiiniprofiileja voi irroitella esim. vanhoista kotistereoista, jos sellaisia sattuu pyörimään komerossa... |
|
Tuskin se saundin syöminen johtuu korvan aistimuksista, koska kyllähän valmista musaakin kuunnellaan aina samoilla asetuksilla.
Sensijaan luulisin sen johtuvan siitä, että oikean kajarin impedanssi ei ole vakio mutta resistiivisen keinokuorman on. |
|
Tuskin se saundin syöminen johtuu korvan aistimuksista, koska kyllähän valmista musaakin kuunnellaan aina samoilla asetuksilla.
Oletan, että tämä on vastaus mun kirjoittamaan viestiin.
Totesin siis, että _jonkin verran_ keinokuormien "saundin syönnistä" johtuu kuuloaistista ja siitä, kuinka korva aistii eri taajuuksien suhteita eri voimakkuuksilla. Kuuloaistia on sen verran tutkittu, että tälläisen väitteen uskaltaa huoletta heittää.
http://www.cs.tut.fi/sgn/arg/akusem/akuintro.pdf
Sivulta 31 alkaa tarina kuulosta.
Sensijaan luulisin sen johtuvan siitä, että oikean kajarin impedanssi ei ole vakio mutta resistiivisen keinokuorman on.
Tämä itsestäänselvyys ei anna vastausta siihen, miksi kaiuttimen impedanssikäyrää jäljittelevä, ts. kaiutinelementin sähköisiä ominaisuuksia simuloiva keinokuorma syö saundia myös. Vähemmän ehkä, mutta kuitenkin.
Kova ääni ei kuulosta samalta hiljaisena.
Eva jag behöver dig. Mer än vad jag vill ha dig och jag vill ha dig för gamla tiders skull. Du betydde inte allt. Men det blåste aldrig kallt. För du var solskenet. Jag var ensam. |
|
Oletan, että tämä on vastaus mun kirjoittamaan viestiin.
Totesin siis, että _jonkin verran_ keinokuormien "saundin syönnistä" johtuu kuuloaistista ja siitä, kuinka korva aistii eri taajuuksien suhteita eri voimakkuuksilla. Kuuloaistia on sen verran tutkittu, että tälläisen väitteen uskaltaa huoletta heittää.
http://www.cs.tut.fi/sgn/arg/akusem/akuintro.pdf
Sivulta 31 alkaa tarina kuulosta.
Sun mielestä varmaan stereoita ei voi kuunnella hiljaa koska saundi on ihan syödyn kuullonen sillon. Vähintään diskanttinamiskuukkelia pitää vääntää isommalle.
Tämä itsestäänselvyys ei anna vastausta siihen, miksi kaiuttimen impedanssikäyrää jäljittelevä, ts. kaiutinelementin sähköisiä ominaisuuksia simuloiva keinokuorma syö saundia myös. Vähemmän ehkä, mutta kuitenkin.
Kova ääni ei kuulosta samalta hiljaisena.
Tuskin mikään nyt täydellisesti kajaria pystyy matkimaan. |
|
Sun mielestä varmaan stereoita ei voi kuunnella hiljaa koska saundi on ihan syödyn kuullonen sillon. Vähintään diskanttinamiskuukkelia pitää vääntää isommalle.
Mitä varten hifilaitteissa on monesti loudness potikka tai namiska? |
|
Mitä varten hifilaitteissa on monesti loudness potikka tai namiska?
Sehän on ihan turha, tekee äänestä luonnottoman kuuloisen. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
