Kitarat: akustinen ›

Nappasin akkarin telineestä ja rupesin soittelemaan. Ihmettelin matalaa virettä. Ja niinpä tietysti, talla sojottaa 45 asteen kulmassa irti kannesta.
 
Pojan lempipuuhaa on ollut kitaran rämpyttäminen telineessä, välillä kovakouraisestikin, mutta eihän sitä raaski kieltää, kun jo alle 1-vuotiasta alkaa soitto kiinnostaa..
 
Kysessä on halvalla (180€) käytettynä ostettu Walden, jossa on_ihan_sairaan_hyvä soundi (ei siis vaan mun mielestä, vaan useammat ovat hehkuttaneet) ja se sopi mun käteen kuin valettu, vaikka kyse onkin vähän halvemmasta mallista. Kaularaudan säätö tuosta oli jo valmiiksi rikki, mutta .11" kielet pitivät jännityksen juuri oikeana. B-bandinkin olin siihen asentanut. Viitisen keikkaa ehdi sillä soittaa. Vittu ihan rinnasta ottaa.
 
En nyt oikeesti tiedä, mitä tuolle teen. Korjaus tulisi suhteettoman kalliiksi, ja yhtä hyvää soundia en alle tonnin tule saamaan. En viittisi nyt lähteä myöskään mihinkään kalliimpaan soittimeen sijoittamaan, kun laulukamatkin pitäis hommata tässä kuussa.
 
Neuvoja otetaan vastaan.

Tietämättä mitään kitaran korjaamisesta osaan päätellä vaihtoehdot.
1) Viet kitaran korjaajalle. Vaatii X määrän rahaa. Itse olen kerran näin tehnyt ja hinta oli alle satasen.
2) Korjaat kitaran itse. Vaatii minimaalisen summan rahaa ja taipumusta näpertelyyn.
3) Et soita enää.
 
Jos rahaa ei ole suosittelen vaihtoehtoa 3). Jos rahaa on niin suosittelen vaihtoehtoa 1) tai 2). Tarkemmasta toteutuksesta voi joku ehkä infota lisää.

Yön yli nukkuneena ja pahimmasta järkytyksestä toipuneena ajattelin tarkistaa, jos kotivakuutuksen kautta saisi katettua korjauskulut. Mietityttää vaan kestävyys/luotettavuus keikkakitarana jatkossa...
 
Pitää pitää silmät auki, jos sopivan tuntuinen yksilö sattuisi kohtuuhintaisena eteen, niin voisi laittaa sitten tuon eteenpäin.
 
Ja taipumusta näpertelyyn on kyllä, mutta akustisten kanssa tuo homma on pikkasen tarkempaa kuin sähköisten vehkeiden.

Tallan saa kohtuullisen helposti liimattua uudestaan. Tärkeintä on puhdistaa liimattava alue hyvin vanhoista liimajäämistä. Lakkaakaan ei saa missään nimessä olla tallan alla.

Lakkaakaan ei saa missään nimessä olla tallan alla.´
 
Tässä on usein se syy miksi halpiksista irtoaa talla. Valmistusvaiheessa kansi lakataan ja talla liimataan lakan päälle, ottamatta sitä ensin pois tallan alta. Joo, ei mikään 1-vuotias saa sitä irrotettua rämpyttämällä, vaan kielten veto ja kuivuus on hapertanut liimat pois. Kotivakuutus on hieman ongelmallinen, koska omavastuu on yleensä suurempi kuin korjauskustannukset, voihan sitä kuitenkin kysyä.

Itselläni kävi samallain, yhden halpis kitaran kanssa. Putsasin tallan kohdan kopassa huolellisesti hiomanauhan ja terävän veitsen avulla. Samoin tallan vanhat liima jäänteet pois. Tallan paikan merkkaus ja tarkistus. (putsasin tarkasti vain tallan liimaus kohdan, niin siinä se).
 
Sopivat liimapuristimet ja aivan tavallista puuliimaa. Hyvin on kestänyt viimeiset kolme vuotta.
 
Itse korjailu varsin suositeltavaa, kun kyseessä edullinen kitara, jonka saundiin olet vielä tykästynyt. Homma ei ole mitenkään vaikea, vaan päinvastoin mukavaa ja mielenkiintoista. Samalla opit taas jotain uutta. Eikä se akustinen mitään rakettitiedettä vaadi.
 
Omassa kitarassa oli juuri tuo aiemmin mainittu ongelma. Lakkaa myös tallan alapuolella.
Antoisia ja palkitsevia kitaran korjauksia t.AH3

Itse korjailu varsin suositeltavaa, kun kyseessä edullinen kitara, jonka saundiin olet vielä tykästynyt.
 
Halpisakustiseen voisi tehdä myös sellaisen pikakorjauksen, että poraa tallan ja kannen läpi reijät johon laittaa ohuet ruuvit ja vastakappale kannen alle, josta kiristetään paikoilleen. Tämä ei vaikuta paljon soundiin, mutta on melko nopea korjaus eikä tarvitse kaapia vanhoja liimoja tai liimailla. Vanhoissa ja hyvissä Gibsoneissakin oli muinoin talla ruuveilla kannessa kiinni. Ruuvipaikat oli piilotettu tallaan niiden päälle tulleen inlayn avulla.

Kolmas korjaustapa olisi lisätä kitaran taakse kiinnitettävä trapetsi, jolloin kielet vain lepäävät tallan päällä, painaen sitä kiinni kanteen. Tätä näkee vanhemmissa kitaroissa jonkun verran, ja se on simppeli tapa tehdä korjaus. Soundi todennäköisesti muuttuu hieman.
 
Parasta olisi kuitenkin liimata talla uudelleen paikoilleen kuten on jo neuvottukin.
 
Edit: kuten flattopguitar alla perustelee, trapetsi ei kuitenkaan ole suositeltava korjaustapa.

Kolmas korjaustapa olisi lisätä kitaran taakse kiinnitettävä trapetsi, jolloin kielet vain lepäävät tallan päällä, painaen sitä kiinni kanteen. Tätä näkee vanhemmissa kitaroissa jonkun verran, ja se on simppeli tapa tehdä korjaus. Soundi todennäköisesti muuttuu hieman.
 
Ei. Jos kitarassa on trapetsi talla, niin kielten paine kohdistuu alaspäin, kun taas tavallisessa tallassa se vetää sitä ylöspäin. Kansi pitäisi olla rimoitettu erilailla, jotta voisi käyttää tuota trapetsi tallaa. Seurauksena voi olla vajonnut kansi. Monet vanhemmat kitarat ovat tulleet tehtaalta jo tuollatavoin rakennettuna.

Ei. Jos kitarassa on trapetsi talla, niin kielten paine kohdistuu alaspäin, kun taas tavallisessa tallassa se vetää sitä ylöspäin. Kansi pitäisi olla rimoitettu erilailla, jotta voisi käyttää tuota trapetsi tallaa. Seurauksena voi olla vajonnut kansi. Monet vanhemmat kitarat ovat tulleet tehtaalta jo tuollatavoin rakennettuna.
 
Hyvä pointti, mutta aika ajoin näkee restauroituja pinnitallaisia vanhoja kitaroita, joihin auringonvalo on jättänyt kanteen vaaleamman kohdan siihen missä on välillä jonkun toimesta ollut trapetsi. Tuollainen vaalentuma ei synny ihan hetkessä.
 
Mutta tietenkään trapetsi ei ole ideaali korjaustapa, vaikka kansi kestäisikin, koska kannen jännite ja sitä myöten kitaran soundi muuttuvat, mikä lieneekin syy tallan takaisinmodaukseen.
 
Nykyisistä rakentajista ainakin Fraulini http://www.fraulini.com/models.html , joka valmistaa monia vanhoihin malleihin perustuvia kitaroita, tarjoaa joihinkin malleihinsa vaihtoehtona kumpiakin ratkaisuja; kuinkahan paljon rimoitus sitten vaihtelee, en tiedä.

Hyvä pointti, mutta aika ajoin näkee restauroituja pinnitallaisia vanhoja kitaroita, joihin auringonvalo on jättänyt kanteen vaaleamman kohdan siihen missä on välillä jonkun toimesta ollut trapetsi. Tuollainen vaalentuma ei synny ihan hetkessä.
 
No joo, yleensä niitä näkee tai lukee, että on tehty toisinpäin eli vanhasta trapetsitallaisesta kitarasta on tehty pinnitallainen, koska trapetsitalla on vähän saanut kannen vajoamaan. En itseasiassa ole hirveän varma miten vaarallista ja kestääkö kansi tuollaisen paineen, koska se ei tavallisessa tasakantisessa kitarassa ole kovin suuri. Archtopkitarassa kaulan kulma on jyrkempi ja kielen etäisyys tallan kohdalla kannesta on korkeampi = paine suurempi. Kun taas tavallisessa tasakantisessa talla on matalampi yleensä, joten se perinteinen x-rimoituskin varmaan kestäisi ainakin kymmeniä vuosia.

Itse vedin vanhan Landolan irvistävän tallan ihan Erikeeperillä. Löysäsin kielet ja laitoin tallan puristuksiin (muistaakseni tuolin jalan alle tms.). On pitänyt erinomaisesti jo vuosikausia.

Miekin olen muutaman irronneen tallan liimaillut ja hyvin ovat pysyneet. Työvaiheet oli kuvattu edellä aika hyvin. Olen suojannut kitaran kannen tallakohdan ympäriltä tarkasti rajaten maalarinteipillä. Kuivanutta puuliimaa ei tahdo saada pois lakkaa naarmuttamatta. Olen vuollut kovasta puusta pari "naulaa", jotka olen asentanut liimauksen yhteydessä kaikuaukon kautta sisäpuolelta. Tallaan olen ensin pistänyt pari pientä teräsnaulan pätkää liimauspinnalle, joilla saan merkatuksi reikien oikeat paikat kannessa ja tallassa. Liimana olen käyttänyt nykyään titebondia, mutta aikaisemmin kiillon B3:sta, joka sekin on ihme kyllä kestänyt. Puristimena olen käyttänyt vanhaa venyvää lipputangonnarua. Tuen kannen sisäpuolelta rimanpätkillä, liimaan tallan paikalleen ja kieputan narua rungon ympärille. Kiristyksen tallalle saan kiilaamalla puurimanpätkillä narutumppua tallan kohdasta. Ammattilaisilla lienee jotain kumisia nauhoja em. kiristystarkoituksiin tai oikeita pitkakaulaisia puristimia. Sovittele osat paikoilleen ja harjoittele ennakkoon, niin onnistuu sitten liiman kanssa joutuisammin. Lykkyä, kyllä siitä hyvä tulee...

Hyvän puristimen saa myös tehtyä parilla ohuella pultilla. Pultit vaan tallapinnien rei'istä sisälle ja prikat väliin. Sitten ruuvataan talla sopivalle tiukkuudelle liiman kanssa. Tähän voi myös soveltaa lisäpuristusta tallan reunoille sopivalla puupalikalla mikä noudattelee tallan muotoa.

Itse vedin vanhan Landolan irvistävän tallan ihan Erikeeperillä. Löysäsin kielet ja laitoin tallan puristuksiin (muistaakseni tuolin jalan alle tms.). On pitänyt erinomaisesti jo vuosikausia.
 
Erikeepperiä ei kannata käyttää kitarahommissa, koska se ei kuivu kovaksi. Esim tässä tallan liimauksessa se tarkoittaisi lähinnä kumimattoa tallan alle. Yllä mainittu titebond taas kuivuu kovaksi ja on tämän vuoksi soitinrakentajien suosiossa.

Hmm
 
Voisi tietty kokeilla tuota liimausta, puutöihinkin olen tässä viime aikoina jonnin verran perehtynyt. Ei ole vaan kunnon tiloja tai työkaluja.
 
Kävin F-Musiikissa kokeilemassa 500-1400 € akkareita, ja kyllä ne vaan tuohon Waldeniin verrattuna olivat kankeita pälkkyjä ja todella tukkoisen kuulosia. Ehkä tuo talla on"kellunut" jo pidempään ja tehnyt soitetettavuudesta hyvän.
 
(Mikään ihan halpis tuo ei siis ole vaan muistaakseni 500€ ovh)

Onko mahdoton ajatus näyttää kitaraa korjaajalle ja pyytää hinta-arviota ? Kitara on kuitenkin ilmeisti hyvä. Minulla on kuitenkin mielikuva, ettei tuon korjaaminen ihan mikään mahdoton kustannus ole.

Käytin korjaajalla liimattavana hintaan 65€. Eilen kaivoin kuukauden breikin jälkeen pussista ja talla oli taas irti. Menee takuukorjauksena, mutta...
 
...huomenna taidan käydä millbrookissa kattomassa seagulleja.
 
Mikä liike pk-seudulla myy Furcheja? Simon&Patrickia saa ilmeisesti vaan Porvoon Aof soundista?

No voi vittu. Käyppä jossain Maxi-marketissa ja osta sitä parin euron hintasta pikaliimaa. Kokemuksesta voin sanoa, että paljon parempaa kuin joku erikeeper. Laita sitä siihen tallan alle, talla paikoilleen ja puristat sitä käsin pari minuuttia siihen. Sitten annat sen kuivua vuorokauden ja pistät kielet paikoilleen. Varmasti pysyy talla sen jälkeen. Mutta mitään puuliimoja ei kannata käyttää, koska niillä liimattuna se talla liukuu vähitellen lähemmäs kaikukoppaa.
 
EDIT: Ja jos ei tälläkään pysy (ihmettelen jos ei), niin tappiliitosta kehiin. Sillä oon jopa kiinnittäny kaulan omaan "kokeilevaan" epävalmiiseen kitaraani, ja kitara kestää vaikka päällä hyppimistä :D