Elektroniikka ja soitinrakennus ›

En kyllä ala riskaamaan että puhekelat täyttyisi mujusta tässä vaiheessa.
 
Vielä kun on tekemäti, niin käytän jotain muuta.
 
Nyt on epäkesko heilunut ja haukkaillut paloja sieltä sun täältä, ja kittaaminen on käynnissä.

Minä kun en mitään mistään tajua, niin voisiko joku "suomentaa" tuosta mulle että mikä noissa elementeissä on frequency response ja crossover freq/s, mikä sitten lieneekin...
 
:)
 
Ja vaikuttaako mitenkään niihin jos niitä on 8 kipaletta?
 
Sori, tyhmä kysymys varmaan, mutta tyhmä on kysyjäkin.
 
Frequency response on taajuusvaste, eli tuossa tuo käyra millä graafisesti ilmaistaan kuinka tasaisesti tai epätasaisesti kaiuttimet toistaa eri taajuuksia.
 
Tuo "crossover freq/s" ei sivulla sattunut silmään ollenkaan mutta viittaa jakotaajuuteen. Sillä ei liene merkitystä sinun tapauksessa kun on bassokaiuttimesta kyse ja elementti yksistään toistaa 6000 Hz asti. Aivan riittävästi bassolle.
 
Sillä että tulee 8 elementti ei ole varsinaisesti vaikuta kumpaankaan lukuun mutta tuo elementin määrä tosiaan tekee kaapista 6 dB herkemmän. Pienempikin vahvistin riittää saamaan kunnon mökää aikaiseksi.

Joo, ajattelin vaan kun en osaa tulkita tuota käppyrää, ja jos merkkaisi speksikylttiin numeroina että mitähän nuo luvut olisivat, kun lapussa on niille paikat :)
 
Mut ku en osaa niin en osaa..

Sillä että tulee 8 elementti ei ole varsinaisesti vaikuta kumpaankaan lukuun mutta tuo elementin määrä tosiaan tekee kaapista 6 dB herkemmän. Pienempikin vahvistin riittää saamaan kunnon mökää aikaiseksi.
 
Mistä tämä johtuu?

Mistä tämä johtuu?
 
Jokainen lisätty elementti nostaa äänenpaineen 3 dB. Ongelmana rantasaunassa vain on se että samalla kun laitat siihen 8 elementtiä niin rakennat myös vaihevirheitä. Käytännössä äänenpaine nousee "vain" 6 dB.

Jokainen lisätty elementti nostaa äänenpaineen 3 dB. Ongelmana rantasaunassa vain on se että samalla kun laitat siihen 8 elementtiä niin rakennat myös vaihevirheitä. Käytännössä äänenpaine nousee "vain" 6 dB.
 
Mutta ei herkkyys lisäännyy koska impedanssi pienenee ja virranotto kasvaa. Ja sitä paitsi eikös jokainen kaiutinalan tuplaus lisää äänenpäinetta sen 3db, ei yhden elementin lisäys? Mistäs toi vaihevirhe johtuu?

Mutta ei herkkyys lisäännyy koska impedanssi pienenee ja virranotto kasvaa.
 
Pitää muistaa että puhumme tässä koko ajan putkivekkeistä missä on päätemuuntaja. Päätemuuntajalla maksimoidaa vahvistimen kuormitus oli sitten impedanssi sen perässä mikä tahansa.
 
Ja sitä paitsi eikös jokainen kaiutinalan tuplaus lisää äänenpäinetta sen 3db, ei yhden elementin lisäys? Mistäs toi vaihevirhe johtuu?
 
Vaihevirhe liittyy aaltopituuksiin ja elementtien etäisyydestä toisistaan. Teoriassa kyllä jokainen elementti lisää SPL'ää sen 3 dB mutta käytännössä ei päästä kuin 6 db. Eikai siihen mitään kaavaa ole olemassa mutta siperia on opettanut. Melkein kaikkien 4x10" kaapien herkkyydeksi ilmoitetaan 105 dB. Yksi hyvä elementti on tyypillisesti 99 dB. Kun siihen lisätään tuo 6 dB niin päästäänkin sataanviiteen desibeliin.

Kukaan ei vissiin sitten osaa tulkita tuota käppyrää ja muuntaa sitä luvuiksi?
 
:)

Pitää muistaa että puhumme tässä koko ajan putkivekkeistä missä on päätemuuntaja. Päätemuuntajalla maksimoidaa vahvistimen kuormitus oli sitten impedanssi sen perässä mikä tahansa.
 

 
Vaihevirhe liittyy aaltopituuksiin ja elementtien etäisyydestä toisistaan. Teoriassa kyllä jokainen elementti lisää SPL'ää sen 3 dB mutta käytännössä ei päästä kuin 6 db. Eikai siihen mitään kaavaa ole olemassa mutta siperia on opettanut. Melkein kaikkien 4x10" kaapien herkkyydeksi ilmoitetaan 105 dB. Yksi hyvä elementti on tyypillisesti 99 dB. Kun siihen lisätään tuo 6 dB niin päästäänkin sataanviiteen desibeliin.
 
Mutta siis. Kun elementtejä laitetaan kaksi kertaa enemmän, tuplautuu äänen teho mikäli vahvistimeen ajetaan samaa jännitettä. Virranotto tuplautuu. Ottoteho tuplautuu virran tuplautuessa. Logaritmisessa asteikossa 3db vastaa (about) tuplautumista. Miten yhden elementin lisäys aina tuplaa tehon? Ei mitenkään.
 
Sillä, onko kyseessä putkivahvistin vai ei, ei ole mitään tekemistä herkkyyden kanssa. Ajetaan vakiosinijännitteellä kaappia (elementit rinnan) 1w teholla. Jos elementtien määrä tuplaantuu, spl nousee 3db. Mutta myös ottoteho kaksinkertaistuu, koska impedanssi puolittuu ja virranotto kaksinkertaistuu jännitteen pysyessä samana.
 
Vaihevirhekin taitaa riippua etäisyydestä jolta rantista kuunnellaan. Kaukaa ei vaihevirheellä juuri ole merkitystä. Ja taajuuskin vaikuttaa. Vaihevirheen luulisi vaikuttavan lähinnä hiukan epätasaisena taajuusvasteena.
 
Ja putkivahvistimen ja trankkuvahvistimen eroista: Trankkuvahvisitin tosiaan vahvistaa jännitettä ja putkivahvistin virtaa. Impedanssisovitus on aina hyvä tehdä niin nuppia ajetaan ideaalisti. Jos trankkuvahvistimen kuorma puolitetaan, on jännite edelleen sama ja virta tuplautuu, joten teho kasvaa. Putkivahvistimen tapauksessa impedanssin puolittuessa vahvistin pyrkii pitämään virran samana, joka aiheuttaa jännitteen putoamisen ja samalla tehon putoamisen. Putkivahvistinjutusta en ole ihan varma mutta muistelen jostain lukeneeni näin. Tuo selittää myös sen, miksi putkivahvistinta ei saa ajaa ilman piuhaa: Nuppi pyrkii saada sopivan virran, minkä johdosta jännite nousee liikaa polttaen jotain. Samalla tavalla trankkunuppia ei saa ajaa oikosulussa koska virta nousee liiaksi.
 
Tolla sun menetelmällä elementtejä lisäämällä kajarista saisi ikiliikkujan.

Kukaan ei vissiin sitten osaa tulkita tuota käppyrää ja muuntaa sitä luvuiksi?
 
:)
 
Tosta käppyrästä ei oikein ota selvää. Useimmiten taajuusvasteeksi ilmoitetaan kohdat, joissa vaimennus on 3db. Että siitä vaan tiiraamaan.

Äh, mä tosta tajua yhtään mitään. Olkoon sitten jos ei muutkaan tajua.

Kukaan ei vissiin sitten osaa tulkita tuota käppyrää ja muuntaa sitä luvuiksi?
 
Kyllä osaa. Noin suoraan sanottuna en vain ymmärrä miksi sitä pitäisi muutella luvuiksi kun kyseiset käppyrät ovat olemassa juurikin siksi, että luvut ovat erilaiset aina eri taajuuksilla.
 
Kuten jo mainittiin Frequency response on taajuusvaste eli kaiuttimesta irtoava äänenpaine (SPL) desibeleinä. Mainittiin myös, että taajuusvaste (noin löyhästi) määritellään niiden kohtien mukaan missä äänenpaine on pudonnut kolme desibeliä. Todellisuudessa siinä vasteessa on kuitenkin siis aikamoisia heittoja. Tuskin tulet löytämään kitarakaiutinta missä ei olisi yli 3 dB:n heittoja puolin ja toisin.
 
Celestionion datalehdet ovat poikkeuksetta erittäin köyhiä (tuotakin käyrää on aika vaikea lukea). Kehnoon tapaansa firma ei edes katsone parhaaksi mainita miten kyseiset luvut on mitattu. Yleinen sopimus on kuitenkin suorittaa mittaukset metrin päässä kartiosta yhden watin teholla. Refleksirakenteisia tai suljettuja koteloita ei mittauksessa käytetä mutta todennäköisesti käytössä on ollut jonkin näköinen ns. "baffle" eli etulevy. Tärkeää tämä tieto on sen kannalta, että kyseiset käppyrät muuttuvat käytetyn koteloratkaisun mukaan.
 
Crossover freq/s parametriä en minäkään tuolta löytänyt eikä sellaisia nyt taideta muutenkaan ilmoitella. Jos taajuussuotimia käytetään niin eiköhän niiden suunnittelu sitten ole aina tapauskohtaista. Jos sotkit tuon termin kohtaan "Resonance frequency, Fs" niin kyseinen parametri ilmoittaa kaiuttimen resonanssitaajuuden vapaassa ilmassa (ei siis suljetussa -tai refleksikotelossa). Tuo toinen käyristä siis kuvaa kaiuttimen impedanssia eli vastuksen (ohmisuuden) muutosta suhteessa taajuuteen. Tuon resonanssitaajuuden kohdalla vastus on todella suuri, samoin myös korkeilla taajuuksilla johtuen puhekelan induktanssista. Nämäkin arvot yleensä muuttuvat käytetyn koteloratkaisun mukaan. Vahvistinkin saattaa reagoida niihin aika voimakkaasti.
 
Kahdeksan kipaletta totta kai vaikuttaa lopputulokseen. Todennäköisesti kytket nuo rinnan (tai sarjaan-rinnan) jolloin rinnan- ja sarjaan kytkentää tulee ajatella koko impedanssiin kannalta. Tällä on käytännössä vaikutusta jos käytät erilaisia elementtejä joiden impedanssi (sekä resonanssitaajuus on erilainen). Tuolloin impedanssi käyrään syntyy ylimääräisiä piikkejä. Käytännössä erot tuppaavat kyllä olemaan hyvin pieniä. Vaihevirheistä en osaa sen tarkemmin sanoa mutta niiden vaikutukset tulevat todennäköisesti olemaaan huomattavasti suurempia.

Joo eli syy oli tyhmä, kuten tuossa jo aikaisemmin mainitsin.
Eli speksikyltissä, johon meinasin merkata pääasialliset tiedot, löytyy siis noille kysymilleni kohdille oma merkkausalueensa, ei sen ihmeellisemmin tuo edes kiinnosta :)
 
Kunhan soi hyvin, se riittää.
 
Rinnan tulee kaikki, jolloin pitäisi kokonaisuudesta tulla 4 Ohmin komero elementtien ollessa 32 Ohmisia

Mitähän tuo warnexi tykkäisi jos tyrkkäisin fillerivärin väliin?
Tuskin siitä ainakaan haittaa on, ja samalla näkisi kittauksen ja hionnan tuloksen kunnolla ennen lopullista pintaa.

Taitavat väittää Warnexin käyvän miltei minkä vaan maalin päälle. Ja vesiohenteinen vissiin käy liuotiohenteisen päälle.
Marko

Noniin, oliko se poppamies vai minä oikeassa? Kertokaa gurut, niin saadaan tähänkin asiaan selvyys.

Noniin, oliko se poppamies vai minä oikeassa? Kertokaa gurut, niin saadaan tähänkin asiaan selvyys.
 
MOI
 
Anteeksi tylyyteni, hyvä K. , mutta minä en kirjoittaisi tänne mitään teknistä juttua, minkä paikkansa pitävyydestä itse täytyisi kysellä.

MOI
 
Anteeksi tylyyteni, hyvä K. , mutta minä en kirjoittaisi tänne mitään teknistä juttua, minkä paikkansa pitävyydestä itse täytyisi kysellä.
 
Itse olen sitä vakaasti mieltä, mitä kirjoitin, mutta yleistä selvyyttä asiasta ei saatu. Se on hankalaa. Nyt jos joku ulkopuolinen joka ei tiedä asiasta paljoa niiin ihmettelee että miten toi asia nyt on. Ja ei mulla mitään auktoriteettia mnetissä ole, joten joku sellaista omaava voisi varmistaa asian.

Eipä tuo varmaan tämän aiheen lukijoita paljoa kiinnosta.
 
Kokeile elektroniikan jelppikerhoa jos aihe niin kovin kiinnostaa, sitä varmaan lukevat viisaammatkin, tämän aiheen ei ole edelleenkään tarkoitus olla kädenvääntöä eri materiaalien vaimennuksesta, äänenpaineen muodostumisesta, vaihevirheistä tai mistään muustakaan.
 
Vielä kierros kittiä rantikseen, ja pääsen pohjamaalaamaan..