Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Miksi vetäytyä hiljaiseksi tuollaisen nollannen tason kommentin takia, kun oma viestisi oli kuitenkin hyvin asiallinen?
 
Minulle on aivan sama oppiiko maailma ymmärtämään black metallia. Mitä sillä hyväksynnällä tekee? Rahaa?
 
Ylimielisyys ei ole minun mielestäni asiallista.

Miksi vetäytyä hiljaiseksi tuollaisen nollannen tason kommentin takia, kun oma viestisi oli kuitenkin hyvin asiallinen?
 
Koska tulkkasin kommentin huumorina, enkä vittuiluna.. totuus näemmä olikin toinen;
 
Ylimielisyys ei ole minun mielestäni asiallista.

Black metallia en pysty sietää, joko nauramatta tai muuten vain. Jotkin Death Metal bändit menee, mutta semmonen nahkaniittihousut päällä metsissä pomppiminen on ihan persiistä, minun mielestä siis, toki muilla saa olla eriäviä mielipiteitä. Toistaiseksi ei ole tullut hyvää bm biisiä vastaan, varsinkaan noi norja kuvioiden bändit ei oikee vakuuta. Että empä omalta osalta taida Something Wildiä pidemmälle bm:n suuntaan. Toki melodinen bm voisi olla jees mutta kuten mainitsin ei oo tullu hyvää vastaan

Black Metallissa laulu ei yleensä ole kai kun joskus aika hirvetäkin murinaa, mutta muuten on hyvää tavaraa.

Koska tulkkasin kommentin huumorina, enkä vittuiluna.. totuus näemmä olikin toinen;
 
Itse ymmärsin että sinunkin tekstissäsi oli ripaus huumoria mukana. Olin jatkavinani juttua.

Taas kerran on ainakin se osoitettu, että kyllä black metal herättää aina tunteita, oli siitä sitten mitä mieltä tahansa. Väittäisin, että harvasta musiikkisuuntauksesta saadaan yhtä kovat väännöt aikaiseksi. Eli kallistui mielipide mihin suuntaan tahansa, yhdentekevää tällainen musiikki ei missään nimessä voi olla.
 
Kun musiikki on yhtä äärimmäistä kuin sen ideologinen sisältökin, se herättää luonnollisesti voimakkaita mielipiteitä eri ääripäiden edustajissa, ja usein myös siinä välissämajailijoissakin. Ymmärrän sinänsä, mikä lajissa ärsyttää sen arvostelijoita, mutta itsekin enemmän kallistuisin sille kannalle, että loppujen lopuksi "truuiivilkvlt-pelleilly on naurettavaa"-tyyliset kommentit eivät oikeastaan ole mielipiteitä MUSIIKISTA, mistä tässä kuitenkin kaiketi on tarkoitus keskustella? No, huumoria saa toki olla, kunhan se ei johda olettamukseen "black metal=naurettavaa pelleilyä jossain metikössä", joka ainakin vaikuttaa olevan valitettavan monen mielipide. Vaikka tällaisia Tohtori Tonuksen linkin tyylisiä esityksiä tulisikin vastaan, pitäkäämme mielessä, että niistä ei näy koko black metallin laajaa kirjoa.
 
Laaja-alainen kysymyshän tämä on sinänsä, sillä mielestäni black metallissa on aika hyvinkin liikkumavaraa, sillä toisin kuin jotkut ehkä luulevat, bläkkishän ei rajoitu ainoastaan suhinapörinä-osastoon. Kun pöytään lyödään lisäksi genren melodiset, sinfoniset, angstiset, tunnelmalliset, thrashaavat ja groovaavat nimet, niin melkein jokainen varmaan tajuaa kyseessä olevan yllättävän monipuolisen suuntauksen.
 
Mutta siis, jos kysymys esitetään tällaisena, kaikessa laajuudessaan, voinen vastata, että kyllä, pidän monesta mustan metallin yhtyeestä :)

En todellakaan. Jos joku viitsisi kertoa mikä tälläisessä musassa viehättää. Kuulostaa todella klassiselta ja vammaiselta provolta mutta siis _ihan tosissani_ haluaisin tietää että mitä tälläisestä saa irti.
Ja tarkoitan nyt siis tälläistä Hate Eternal-tyylistä mättöä, missä joka biisi kuulostaa täysin samalta ja örinälaulusta ei saa mitään selvää. Tai no perkele, Nilekin kuulostaa minusta tämmöiseltä. Biiseissä ei ole mitään melodiaa, pelkkää jyrinää eteenpäin ja kappaleita ei erota kirveelläkään toisistaan.
 
Valaiskaa siis tietämätöntä.

En todellakaan. Jos joku viitsisi kertoa mikä tälläisessä musassa viehättää. Kuulostaa todella klassiselta ja vammaiselta provolta mutta siis _ihan tosissani_ haluaisin tietää että mitä tälläisestä saa irti.
Ja tarkoitan nyt siis tälläistä Hate Eternal-tyylistä mättöä, missä joka biisi kuulostaa täysin samalta ja örinälaulusta ei saa mitään selvää. Tai no perkele, Nilekin kuulostaa minusta tämmöiseltä. Biiseissä ei ole mitään melodiaa, pelkkää jyrinää eteenpäin ja kappaleita ei erota kirveelläkään toisistaan.
 
Valaiskaa siis tietämätöntä.
 
Hate Eternal ja Nile eivät ole Black Metalia nähneetkään.

Hate Eternal ja Nile eivät ole Black Metalia nähneetkään.
 
Juu pelkäsinkin että nolasin itseni tässä. Poistunkin sitten tältä alueelta ikuisiksi ajoiksi ->

Black Metallissa on juuri se hyvä pointti, ettei se edes yritä nuoleskella näitä polkkatukka-kermaperseitä ja heidän egoa vaan on täysin oma juttunsa niille joita se kiinnostaa. Joko siitä diggailee tai ei, se on ja pysyy. Samoin kuin joillekin kolahtaa blues, reggae, jazz, soul tai ihan mikä tahansa perusrenkutus... joillekin iskee synkempi metalli. Osa diggailee pelkästään musiikillisesti, osa ottaa touhun kirjaimellisesti, osa taas halveksuu ja jeesustelee ympäri foorumeita.
 
Jokaisella meillä on suosikkimme ja hyvä niin. En minä ainakaan muuta mielipidettäni sen takia, että joku spede taas kirjoitti pahasti muusikoiden.netissä... tai ei tykkää siitä mistä mie tykkään.
 
"Mne ne volnuet, chto vy dumaete! Palka svoe mnenie do vashej sobstvennoj zadnice!"

Eikö tästä nyt voitaisi jo päästä yli ja vaan keskustella siitä Black Metallista? Mitä helvetin tarkoitusta ja omakuvan loihtimista palvelee maininnat "kuuntelen muutakin musaa" tai "nää pelleilyt ei iske, mutta Emperor lässynlää ja Ihsahn on sitäpaitsi fiksu jätkä"?
 
Ilmiö lienee sama, kuin aina gospel-bändien kohdalla pitää muistaa mainita ettei ole kristitty mutta nää tekee ihan jees musaa. Uskonnoton ihminen ei pysty ikinä ymmärtämään sitä perimmäistä syytä, mikä ajaa uskonnollisen ihmisen tekemään asiansa siten kuin tekee.
 
Musta metalli on tietysti aika erilainen ilmiö modernilla länsimaisella musiikkikartalla, eikä siinä mielessä hirveän hyvin rinnastettavissa gospel-kamaan. Mutta ymmärtänet pointin. Länsimaisella ihmisellä ei ole enää pyhää, uskonnollista musiikkia, sillä kaikki tyylit ja ilmaisut on ryövätty juuriltaan ja eriytetty - niin - pelkiksi musiikkityyleiksi. Musta metalli äärimmäisessä muodossaan on nähdäkseni eräänlainen vastaisku tälle (olematta kuitenkaan pelkästään sitä).
 
Olen itsekin sortunut aiheesta aiemmin lapsellisuuksiin, ja tämän "bläkkis" naureskelu vaiheen läpikäyneenä JA SIITÄ YLI PÄÄSSEENÄ onkin helppo ymmärtää mistä moiset kommentit aikoinaan kumpusivat; tietämättömyydestä, leimautumisen pelosta, ymmärtämättömyydestä, ylimielisyydestä ja silkasta pätemisen tarpeesta.
 
No mutta ihan oikeasti: suurin osa mustasta metallista ratsastaa eteenpäin imagolla, joka on revitty angstisen teinin krapulaunista. Aika harva muusikko tällä(kään) saralla on viitsinyt viedä ulkoista esiintymistään sen perinteisen piikkinahkameikitmustiakynttilöitä-adnauseam -jutun ulkopuolelle. Enkä nyt tarkoita mitään sellaista, että pitää rohkeasti olla promokuvissa flanellipaita päällä kun ollaan aikuisia ja vastuullisia. Tulee vaan monesti mieleen sen sadannen irvistelykuvan kohdalla, että mistäs kohtaa tästä nyt pitäisi se Pimeyden Ruhtinas sitten löytyä.
 
Onko kellään tullut mieleen mahdollisuus, että Black Metal on siksi juuri niin äärimmäistä ja ulospäin vastenmielistä, että se roskasakki pysyisi aiheesta kaukana?
 
Ongelmanahan tässä on juurikin ym. seikka, että monen bm-muusikon kohdalla se imago ei hirveästi palvele tuota tarkoitusta. Ehkä se toimi paremmin parikymmentä vuotta sitten, en tiedä.
 
Pointtisi on kyllä muuten varsin osuva. Mustan metallin tuleekin pohjimmiltaan olla sellaista, että valtaosa sen kohtaavista kääntää inhoten katseensa pois. Sikäli kun puhutaan kokonaisesta ilmiöstä ja aatteesta, eikä "vain" musiikillisista tekijöistä. (Sieltä musiikistahan se villakoiran ydin toisaalta löytyy, oli pakettina mitä tahansa - ja tässäkin, kuten aina kun mukana on muutakin kuin pintakoreilua, etsivä löytää.)

Black metal on ainoa hevin alalaji, josta löytyy oikeasti törkeän hienoja sävellyksiä.
Joo eli tykkään kyl.

En todellakaan. Jos joku viitsisi kertoa mikä tälläisessä musassa viehättää. Kuulostaa todella klassiselta ja vammaiselta provolta mutta siis _ihan tosissani_ haluaisin tietää että mitä tälläisestä saa irti.
 
Varmaan maailman kulunein argumentti bm-keskusteluissa, mutta minkäs teet, kun se tuppaa pitämään paikkansa: blackmetallissa on tunnelmaa.
 
Uskallan väittää, että kyseessä on periaatteessa sama homma kuin siinä, kun bluesjantterit jaksavat aina analysoida kuinka sen ja sen soitossa on "tunnetta" ja tämän toisen soitto on pelkkää lässynläätä. Ei sitä voi oikein mitenkään selittää, sen joko kuulee/tuntee, tai sitten ei. Jos sen kuulee niin hyvät sille, ja jos sitä ei kuule niin aivan sama: omien ajatusten ja mielipiteiden pakkotuputtaminen toisille ainoina oikeina on muutenkin ihan tosipuheella sekä turhaa että typerää (vaikka leikkimielellä tähän usein sorrunkin).
 
Mutta siltikään en malta olla komppaamatta Emplatea. Vaikka toisaalta blackmetal on pääsääntöisesti hyvin "äärimmäistä ja ulospäin vastenmielistä", siinä on myös hyvin, hyvin laajalti alalajeja lähes joka makuun. Ja jos katsastellaan tyyliltään erilaisia bm-levyjä vaikkapa Ulverin Nattens Madrigalin ja Behemothin Sventevithin kaltaisista tunnelmasuhinoista Arcturuksen kautta niin maan tautisesti rokkaaviin Darkthronen kolmeen uusimpaan ja I:n Between Two Worldsiin, saa olla jo aika sulkeutunut musiikkimaultaan etteikö mikään uppoaisi :)
 
E: Jaa, Dipsetcityboy ilmoittikin lähtevänsä koko alueelta ikuisiksi ajoiksi, eikä näe niska limassa parsimaani vastinetta :I No, tulipahan edes jotain jännää tekemistä yövuoroon.

No mutta ihan oikeasti: suurin osa mustasta metallista ratsastaa eteenpäin imagolla, joka on revitty angstisen teinin krapulaunista. Aika harva muusikko tällä(kään) saralla on viitsinyt viedä ulkoista esiintymistään sen perinteisen piikkinahkameikitmustiakynttilöitä-adnauseam -jutun ulkopuolelle.
 
Black Metal on kehittynyt paljonkin. Epäoleellisuuksia kuten show-meininki on karsittu rankalla kädellä, filosofia on syventynyt, sanoma vakavoitunut jne. Aika moni henkilö bändeistä joita mä kuuntelen todellakin vie homman paljon pidemmälle mitä mainitsit. Ei satanismi tai Black Metal ole mikään leikkikalu ja mediakiihoke, vaan ihan oikea vakaumus. Jos jotkut sitä koettaa vuodesta toiseen kaupallistaa, tai termillä muuten markkinamielessä ratsastaa, ei se edelleenkään tarkoita yhtään mitään. Toistaen; niitä pyrkyreitä ja vässyköitä mahtuu kyllä maailmaan, oli tilanne ja tapaus mikä tahansa.
 
http://www.imperiumi.net/int_2.php?id=987
 
Kannattaa vaikkapa tuo haastis lukaista, tosin siinä on vain pintaraapaisua siitä, mitä koitan itse sanoa.. eli siis puhe oli artistien suhtautumisesta hommaan.
 
PS. Jos vanhat Norja aktit ovat laiskistuneet ja alkaneet soitella ties mitä punkkia, progea, elektroa ja näin,niin tämä ei ole ollenkaan se todellisuus, missä Black Metal tänäpäivänä on.

PS. Jos vanhat Norja aktit ovat laiskistuneet ja alkaneet soitella ties mitä punkkia, progea, elektroa ja näin,niin tämä ei ole ollenkaan se todellisuus, missä Black Metal tänäpäivänä on.
 
Blackmetalliltani minä vaadin: vakaumusta ja kykyä osoittaa se käytännössä.
Jos haluan kuunnella idioottien pseudofilosofista ryhmärunkkausta asioista joista eivät näytä tietävän niin vittu mitään -ainakaan tuon haastiksen perusteella joskin noi jätkät oli niin idiootteja että niiden juttuja oli mahdoton lukea keskittyneesti- niin soitan jollekin vapaamuurarille.
 
Ensimmäinen lauseeni tarkoittaa tätä: Jos olet valmis tappamaan kenet vain, äitisi ja kaverisi ja perjantaikännien sijaan poltat kirkkoja ja/tai uhraat lapsia niin tänne vaan.
 
Silloin se fiilis on optimoitu. Ei tällainen synkistely, musta magia bullshitti ja sitaatit kuten "mustat mysteerit toimivat kaiken tämän pohjana ja niistä on pakko kirjoittaa" kerro mitään muuta kuin ideamaailman köyhyyden, löyhyyden ja totaalisen voiman puutteen.
 
Oikeasti. Blackissä tarkeintä on misantropia, viha ja pahuus. Tämä kaikki voidaan korvata toki yliampumalla agressiot katosta läpi mallia immortal ja 1349 jolloin aatteen palon puuttuminen on anteeksiannettavaa.
 
Mutta koko blackskenessä eniten on vituttanut agression puute ja selkeä yliedustus pseudomystiikassa.
 
Tuollaiset luuserit pitäisi niittaa pois. Idols on parempaa viihdettä kun isot pojat leikkimässä noitia ja tonttuja.

Jos haluan kuunnella idioottien pseudofilosofista ryhmärunkkausta asioista joista eivät näytä tietävän niin vittu mitään -ainakaan tuon haastiksen perusteella joskin noi jätkät oli niin idiootteja että niiden juttuja oli mahdoton lukea keskittyneesti- niin soitan jollekin vapaamuurarille.
 
Black Metal ei haekkaan sinun tai kenenkään muun hyväksyntää.
 
Silloin se fiilis on optimoitu.
Oikeasti. Blackissä tarkeintä on misantropia, viha ja pahuus.
 
Eli tykkäät parista norjalaisesta rokkibändistä, otat niistä irti mitä haluat ja valjastat ne omiin tukanheilutus-sessioihisi? Ihan ok.
 
Mainistit vielä, että Black Metal vituttaa? Sekin on ihan ok.
 
Noilla asioilla ei kuitenkaan ole edelleenkään yhtään mitään merkitystä siihen, mitä Black Metal oikeasti on. Ei se tarvitse yleisöä, naamamaaleja, pitkää tukkaa, myyntilukuja, show meininkiä, teatraalisuutta, "pseudofilosofista paskaa", nillittäviä faneja, faneja ylipäätään ja näin edespäin. Sitä joko on, tai ei - minua ei kiinnosta ketkä ovat ja ketkä eivät, ja itse olen koittanut puuttua tässä keskustelussa vain siihen, että ketä kiinnostaa lukea noita sadansia itkuvinku lauseita joiden takaa paistaa ymmärtämättömyys ja naivistisuus?
 
Jossei homma avaudu, niin en minä sille mitään voi. Enkä haluakkaan voida.
 
Täytynee kuitenkin todeta, että aika harvoin täälllä tulee vastaan noinkin suoraselkäisiä mielipiteitä, kuin MrQ:n. Mukavampi tuota on lueskella kun noita "Abbathkin on hauska jätkä ja ihan normaali, mä tykkään paljon muustakin musasta!" Vammailuja.

Black Metal ei haekkaan sinun tai kenenkään muun hyväksyntää.
 
Hatusta heittämällä varmaan 95% bändeistä hakee jollain tasolla vähintäänkin blackmetal-yleisön ja -bändien hyväksyntää. Noin muutoin en keksi miksi maailmassa on arviolta kiljoona samankuuloista bändiä jotka tekee samanlaisia biisejä, riffejä, soundimaailmoita kuin ne muutkin.
 
Pop-musiikissa prossa on varmaan 99,9% luokkaa.
 
Ehkä todella kokeelliset bändit, oli BM -johdannaisia tai ei, eivät välttämättä oikeastikaan tarvitse eikä halua kenenkään hyväksyntää. Tiedostavat jo itsekin, että säkkipillin ja sekvensserin sotkeminen saa suurimman osan minkä tahansa genren suurkuluttajista raivopäiseksi.

Abbathkin on hauska jätkä ja ihan normaali, mä tykkään paljon muustakin musasta!

Ei satanismi tai Black Metal ole mikään leikkikalu ja mediakiihoke, vaan ihan oikea vakaumus.
 
Tämähän se minun pointtini juuri olikin - ja juuri siksi kyseenalaistan sen usein käytetyn imagon, sillä se ei nähdäkseni tee oikeutta tuolle vakaumukselle.
 
Kannattaa vaikkapa tuo haastis lukaista
 
Juu, jätkät jutteli ihan fiksusti omista ajatuksistaan. Mutta jokin kommunikaatiokatkos meillä nyt on, kun tuonkin artikkelin kuvituksissa oli juurikin sitä kyseenalaistamaani nahkaa, piikkejä, mustia kynttilöitä & irvistelyä!
 
Toteat ihan oikein, ettei musta metalli tarvitse mitään tuollaista toimiakseen. Itse olen sitä mieltä, että moinen on usein pikemminkin jarruttava tekijä. Esim. Gaahlin julkiesiintymisistä kaikessa suoraselkäisyydessään löytyy huomattavasti enemmän Saatanaa kuin useimmista Gorgorothin varsinaista promokuvista (joo ei, eihän Gaahl ole Gorgoroth). Onhan niissäkin teatteria ja löytyy niillekin naureskelijoita, mutta se ajatus miehen tekojen takaa näkyy mielestäni paremmin kun imagosta on karistettu turhia pois.