Työ musiikkialalla ›

Luetuta kaikki sopimukset palkkaamallasi asianajajalla ennen allekirjoittamista. E: Jos siis et itse ole lakitietoinen.
 
Oma tieto auttaa vain johonkin asti, ja sen juristinkin on syytä olla sellainen, joka hallitsee musabisneksessä vallalla olevat kolme eri sopimusperinnettä. Tavallinen juristi tuskin bongaa sopimusten kuoppia.
 
Toisaalta sitten pitää sanoa, että useimmiten noita asioita on ihan turha murehtia. 99,99 prosentissa tapauksista ketään ei kiinnosta ei biisit eikä artistin persoona sen vertaa että viitsisivät alkaa huijata; ja toisaalta, jos kiinnostusta riittää vedätykseen asti voi olla silti ihan hyvä tehdä se diili ja tulla huijatuksi jos kerran mahdollisuus on sitä kautta päästä julkisuuteen. Näin ihan ilman kyynisyyttä sanoen. Tietenkään sillä tavalla ei saa tulla huijatuksi ettei huijatuksi tulemisen vastineeksi saa mitään.
 
Musabisnes on siitä jännä ala, että (kuten eräs levy-yhtiönjohtajakaverini asian ilmaisi) jonkun verran kusetusta joutuu väkisin ottamaan vastaan. Ammattitaitoa on minimoida oma huijatuksi tuleminen, ja mielellään yrittää ottaa ne iskut vastaan sellaisiin kohtiin joilla ei ole niin väliä.
 
Edit: Pitää vielä sanoa, että useimmat huonot diilit bongaa ihan siitä, että manageria tai levypomoa leikkivä kaveri vaikuttaa selkeästi tyhmemmältä kuin sinä itse. Koska manageri on artistin julkinen suu, sen ei kannata olla kovin paljoa suurempi idiootti kuin artisti itse (tyhmiähän me kaikki ollaan, miksi muuten tällaisiin hommiin lähtisi, heh heh). Jos kaveri taas vaikuttaa älykkäältä, saattaa itselle jäädä jotain voittoa todella huonostakin diilistä.
 
Usein ei muuten edes ole kyse huijauksesta. On vain kyse siitä, että jollakulla muulla on parempi diili, ja sitten ihmetellään miksei itsellä ole. Yleensä se selvin vastaus "koska hän antaa diilin vastineeksi enemmän" jää huomaamatta.