Rummut: rumpukamat ›

14" -syvä kelpaa mullekin oikein hyvin. Siitä saa soundia, vaikkei polkisi täysillä - herää pienemmälläkin. Tarvittaessa kuitenkin löytyy. 16" syvemmät tuntuvat jotenkin yksipuolisilta, niissä on se yksi hyvä soundi ja sen saa ulos vetämällä niin lujaa kuin lähtee.
 
Makuasioita ja kärjistyksiä, tietty. Lisäksi en luultavasti vain osaa.

Eli oliskos tämäkin ns. makuasia, mihin ei mitään absoluuttista totuutta saada.
 
Vai oisko jopa parhaimmillaan saavutettu sellainen nerokkuus et musa määräis mikä toimii?

Vai oisko jopa parhaimmillaan saavutettu sellainen nerokkuus et musa määräis mikä toimii?
 
Ei se musasta ole kiinni. Vain siitä, mikä näyttää hyvältä.

Ei se musasta ole kiinni. Vain siitä, mikä näyttää hyvältä.
 
Kuka nyt sit mistäkin diggaa.

Ite kyllä tykkään omasta 20*18 pasuunasta. Kirkkaasti paras millä oon soittanut - soundi on aivan käsittämätön jysäys! Ei ehkä ole kaikkein paras syttymään, mutta so not sanois vanha mäkilegendä. Ja tuleepahan ainakin polettua kunnolla. :)

Bonham on hyvä esimerkki. 26" bassari 14" syvänä, aika kanuuna sekin. :-) Ei se syvyys tosiaan niin paljoa tee lopputulokseen...

Ei se musasta ole kiinni. Vain siitä, mikä näyttää hyvältä.
 
Kerrankin ollaan samaa mieltä jostain! Hoho.
 
Mutta tosiaan. Mä en kyllä kans käsitä oikein noita tajuttoman syviä basareita. Itellä on nyt pääasiallisesti käytössä toi Slinkun 24x14 basari, ja vaikea kuvitella että mitä varsinaista lisäarvoa siihen saisi syvyyttä kasvattamalla. Jumalattoman botnekas ja munakas soundi tuossakin. Ja totakin saa jo polkea pohje hapoilla : )

Ihan mielenkiinnosta; voisiko basari, vaikka semmonen 24" ja joka olisi esimerkiksi seitsemän (7) metriä syvä, toimia mitenkään?

Ihan mielenkiinnosta; voisiko basari, vaikka semmonen 24" ja joka olisi esimerkiksi seitsemän (7) metriä syvä, toimia mitenkään?
 
Kai siitä jonkinlaisella viiveellä jotain epämääräistä kaikua voisi kuulua. Mutta ei tuollaisilla mitoilla toimivaa rumpua kyllä oikein voi tehdä.

Kai siitä jonkinlaisella viiveellä jotain epämääräistä kaikua voisi kuulua. Mutta ei tuollaisilla mitoilla toimivaa rumpua kyllä oikein voi tehdä.
 
No kakka :( Olisi ollut eri makeaa tommoinen basari. Pitänee sitten rikkaana turhuuksissaan rakennuttaa tuollainen ja trigata siihen vaikka pieruääni.

Ihan mielenkiinnosta; voisiko basari, vaikka semmonen 24" ja joka olisi esimerkiksi seitsemän (7) metriä syvä, toimia mitenkään?
 
Ei toimi, mutta kyllä niitä pitkiä basuunoita on tehty. Sitten triggeröity tai pantu padi kalvon paikalle.
 
http://www.2112online.com/ludwig/images/alexvanhalen.jpg

Itsehän olen huomannut tykkääväni 16" syvästä enempi kun omasta 18". Jotenkin jämäkämpi vaste siinä 16" on. Tanakampi.

Nyt kun rummut vaihtuivat, ja bassarin syvyys samantien, voi makustella fiiliksiä asian tiimoilta.
 
XPK:n 22x16 oli ihmeen jytky peli, hyvin positiivinen yllätys. Ehkäpä se oli kuitenkin enemmän tai vähemmän yhden tempun poni. Samoin sitä edellinen Gretsch Renown Maple 22x18 oli tosi jytky vehje, vieläkin jytkympi kuin XPK. Ja ehkä myöskin yhden soundin rumpu. Niin tai näin, tykkäsin kummastakin.
 
Nyt on alla Phonicin 22x14, monen mielestä hyvinkin hyvä koko bassorummulle. Etenkin kokeneemmat soittoniekat tuntuisivat arvostavan, kun ymmärtävät monipuolisuuden sun muiden ihme juttujen päälle. ;)
 
Meikäläinen kun on arvottanut basarit paremmuusjärjestykseen suunnilleen botnen määrän perusteella, niin nyt joutuukin miettimään, että "Do i feel lucky?". "Well, do i?" "Maybe." Kun soundi oli ennen luokkaa JYTK!, perässä hieman soimista, on se nyt PAM! ja perässä kolme minuuttia soimista.
 
Joo, uskon kyllä, että tähän tottuu. Onhan se kuitenkin sinänsä aika hyvä lähtökohta soittimelle, että se soi hyvin. Vielä kun juntti osaisi sitä arvostaakin...
 
Paras bassorumpu mitä olen soittanut on edelleenkin Premier Genista 24x18. Ylivoimainen. Siis pelkästään soundimielessä, tuntumaa kun en enää muista. Kuitenkin, sikäli mikäli aika ei ole pahasti kullitellut muistoja, niin siinä oli botnea ja avointa sointia niin ihanassa suhteessa, ettei mittään tolkkua.
 
EDIT: Tarkennus.

Todella paljon vaikuttaa myös soittopaikan oma soundi tuohon bassarin sointiin ja soundiin. Soitettavuuteen ei toki.
 
Ja siihen rumpupallille se kuulostaa aivan erilaiselle, kuin setin eteen.
 
Ja se, kuka sillä soittaa vaikuttaa valtavasti sekin. John Bonhamin bassorumpu oli jonkun kokeilijan mukaan kuulostanut aivan surkealta peltiämpäriltä, kun oli sitä polkaissut. Kireä ja soiva vire, jota puunuija vielä korosti. Johnin soittamana jytisi miehekkäästi. Kumma juttu

Ja se, kuka sillä soittaa vaikuttaa valtavasti sekin. John Bonhamin bassorumpu oli jonkun kokeilijan mukaan kuulostanut aivan surkealta peltiämpäriltä, kun oli sitä polkaissut. Kireä ja soiva vire, jota puunuija vielä korosti. Johnin soittamana jytisi miehekkäästi. Kumma juttu
 
Joo, mutta se oli varmaan treenannu. Ei oo reilua.
 
Mulla on 24x16 ja puunuija. Virittämällä pölähtää, muuten ei.

Todella paljon vaikuttaa myös soittopaikan oma soundi tuohon bassarin sointiin ja soundiin. Soitettavuuteen ei toki.
 
Ja siihen rumpupallille se kuulostaa aivan erilaiselle, kuin setin eteen.
 
Ja se, kuka sillä soittaa vaikuttaa valtavasti sekin. John Bonhamin bassorumpu oli jonkun kokeilijan mukaan kuulostanut aivan surkealta peltiämpäriltä, kun oli sitä polkaissut. Kireä ja soiva vire, jota puunuija vielä korosti. Johnin soittamana jytisi miehekkäästi. Kumma juttu
 
Joo, asiaa. Mukavan hienovaraisesti vihjaistu, etten ehkä vaan osaa, joka tietenkin pitääkin kutinsa. ;)
 
En kuitenkaan sorru noihin ihan hölmöimpiin juttuihin, eli esim. siihen, etten kuuntelisi settiä myös etupuolelta. Bändin soittaessa en kuitenkaan ole ikuna päässyt kuulemaan omia rumpujani muun mekkalan seassa.
 
Nauhoiteltiin edellisessä proggiksessa kyllä paljon, ja yleensä jos rumpu kuulosti minusta hyvältä, niin se kuulosti nauhallakin vähintäinkin ok:lta. Mutta hankalaa hommaahan se on, jos ei ole pätevää tapaa tallentaa bändin soittoa, josta sitten analyysiä pukkaisi.
 
EDIT: Unenpöpperöisen kirjoitusvirheitä korjailin.

Vielä kun juntti osaisi sitä arvostaakin...
 
Nyt kun sanavalmiina kaverina osaisit kertoa miksi ostit setin jonka soundista et pidä?

Nyt kun sanavalmiina kaverina osaisit kertoa miksi ostit setin jonka soundista et pidä?
 
Noh, ei voi noin sanoa, etten pitäisi. Se on vain sen verta eri maata jotenkin, että menee totutellessa. Kalvokokeilutkin on vielä tekemättä tomeihin, enkä ole oikeastaan basuunassakaan muita, kuin Ps3:a kokeillut.
 
Taisin tosiaan kuulostaa siltä, että olisin kovinkin pettynyt noihin. Olen kuitenkin ihan varma, että näistä on vielä paljon iloa, kunhan tutustumme paremmin. Antaahan ajan kulua ja lopullisen mielipiteen muodostua...
 
On nämä sitä paitsi jo olleet minulla pitempään, kuin Slingerlandit Paasilla. ;)
 
EDIT: Äh, turhan kielteisessä valossa on tullut Phonic -asia minusta ulos. En ole täällä ollenkaan synkin mielin niiden suhteen. Tomeista esim. saan aivan varmasti mieleisen äänen irti, kunhan raaskin ruveta tekemään kalvokokeiluja. Ehkä tuosta jalakapassosta ei maailman botnekkainta tule, vaikka mitä tekisi, mutta on se hyvä silti. En valita (enää). ;)

Joo, asiaa. Mukavan hienovaraisesti vihjaistu, etten ehkä vaan osaa, joka tietenkin pitääkin kutinsa. ;)
 
Tätä en kyllä ajanut takaa.
 
Itse olen niin paljon keikkaillut ja erilaisia bassorumpuja omistanut, että siksi mielipiteeni hyvästä bassorummusta, sen materiaalista ja koosta on se, että sellaista ei olekaan, kuin täydellisesti joka paikkaan sopiva bassorumpu. Aina ollaan enemmän tai vähemmän kompromissien kanssa tekemisissä.
 
Kaikkien aikojen helpoin tapaus oli SonorLiten 15x18" bassorumpu. Keikoilla sen sai PA:n läpi aina soundaamaan erittäin hyvälle ja keikkapaikan vaikutus sen akustiseen soundiin oli vähäisin.
 
Nyt menen keikoille 24x16" bassorummulla. Ihan vain siksi, että se on kaikkein hienoimman näköinen :-) Tämä on muuten ihan totta. Bändin jäbät ovat sitä mieltä, että Sonorit ovat liian hifit. Ludwigin Vistalitet, Classic Maplet tai Superclassickit kelpaa. Onneksi tuo Maple Classic on todella kiva setti kaikkinensa ja bassorumpukin vallan mainio.