Kitarat: kitarakamat ›

Kannattaa ottaa huomioon tässä "halpisTesla"-jutussa huomioon se, että mikrofoni on suurinpiirtein täysin samaa hintaluokkaa jenkeissä Duncaneittan yms. kanssa. Uskon, että Duncaneita ja Dimarzioitakin voisi saada melko edullisesti, 1/3 kauppahinnasta, suoraan tehtaalta tilatessa.
 
Tuo boutique-testailu kuulostaa hyvältä, kuka ryhtyy siihen? Olisi pitänyt porukalla ostaa Juccikselle yksi humpparisetti. Ehkä ensi kerralla?:)

Olisi pitänyt porukalla ostaa Juccikselle yksi humpparisetti. Ehkä ensi kerralla?:)
 
Heh, olis ollu kyl kova:)

Kannattaa ottaa huomioon tässä "halpisTesla"-jutussa huomioon se, että mikrofoni on suurinpiirtein täysin samaa hintaluokkaa jenkeissä Duncaneittan yms. kanssa. Uskon, että Duncaneita ja Dimarzioitakin voisi saada melko edullisesti, 1/3 kauppahinnasta, suoraan tehtaalta tilatessa.
 
Totta. Kysymyshän on siitä, että mikä kukin on valmis mikistään maksamaan. Jenkeissä paikallinen dealer on ilmeisesti ajatellut, että Teslan mikeistä voi saada helposti lähes saman hinnan kuin noista em. nimimikeistä ja ilmeisesti näyttää kauppa käyvän.
 
Kun itse aloin järjestelemään näitä kimppatilauksia, niin aluksi oli tarkoitus vain hommata kohtuuhintaisia suhtkoht laadukkaita kitaroita suoraan valmistajalta, mutta sitten ajattelin, että pakkohan on jostain löytyä myös mikkien valmistaja, joka tekee hyvälaatuisia mikkejä kohtuuhintaan. Sitten "törmäsin" tuohon Teslatekiin, mutta huomasin, että heidän mikkinsä olivat noin 60-70 USD -hintaisia jälleenmyyjillä, eli suurin piirtein saman hintaisia kuin DiMarziot ja Seymour Duncanit.
 
Otin yhteyttä Teslatekiin ja he kysyivät, että kumman hinnaston haluan, jälleenmyyjien vai vähittäisostajien. Lähettivät sitten mulle jälleenmyyjien hinnaston ja siinä hinnat ovat tosiaan noin 1/3 jälleenmyyjien hinnoista. Ja niin kuin Mäkrö tuossa kirjoitteli, niin varmasti DiMarziota, Seymour Duncania ja EMG:tä voisi myös saada 1/3 hinnalla vähittäismyyntihinnasta, jos kyseiset puljut vain suostusivat myymään mikkejään suoraan kuluttajille. Mutta kun eivät suostu vaan pyytävät ottamaan yhteyttä paikalliseen jälleenmyyjään. Jos joku haluaa maksaa tukku- ja vähittäismyyjien "välistävedosta" ja se tuo "paremman fiiliksen" kun kaivaa kuvettaan enemmän, niin ei siinä mitään. Itse ostan mieluummin suoraan valmistajalta aina kun se on mahdollista.

Otin yhteyttä Teslatekiin ja he kysyivät, että kumman hinnaston haluan, jälleenmyyjien vai vähittäisostajien. Lähettivät sitten mulle jälleenmyyjien hinnaston ja siinä hinnat ovat tosiaan noin 1/3 jälleenmyyjien hinnoista. Ja niin kuin Mäkrö tuossa kirjoitteli, niin varmasti DiMarziota, Seymour Duncania ja EMG:tä voisi myös saada 1/3 hinnalla vähittäismyyntihinnasta, jos kyseiset puljut vain suostusivat myymään mikkejään suoraan kuluttajille. Mutta kun eivät suostu vaan pyytävät ottamaan yhteyttä paikalliseen jälleenmyyjään. Jos joku haluaa maksaa tukku- ja vähittäismyyjien "välistävedosta" ja se tuo "paremman fiiliksen" kun kaivaa kuvettaan enemmän, niin ei siinä mitään. Itse ostan mieluummin suoraan valmistajalta aina kun se on mahdollista.
 
Tämä on tätä nykyajan globalisaatiota (= että yleensä tällaisia kimppoja pystytään järjestämään). Osa tämänkin sivuston kävijöistä muistaa ajan tässä maassa, kun ko. toimintaa olisi nimitetty harmaatuonniksi ja olisit ollut jo melkein rikollinen, koska yrität tuoda maahan tavaraa yksinoikeudella myyvien yritysten ohi. Nykyäähän yksinoikeudella-myynti-sopimuksia ei enää ole.

Tämä on tätä nykyajan globalisaatiota (= että yleensä tällaisia kimppoja pystytään järjestämään). Osa tämänkin sivuston kävijöistä muistaa ajan tässä maassa, kun ko. toimintaa olisi nimitetty harmaatuonniksi ja olisit ollut jo melkein rikollinen, koska yrität tuoda maahan tavaraa yksinoikeudella myyvien yritysten ohi. Nykyäähän yksinoikeudella-myynti-sopimuksia ei enää ole.
 
Jep, näin on. Mutta jos lähettäisi sähköpostin noille "merkkimikkien" valmistajille ja kyseli mahdollisuutta kimppatilaukseen, niin mitä todennäköisimmin sanoisivat, että "ota yhteyttä alueesi jälleenmyyjään", eli kyllä tuo "pyhä kolminaisuus" valmistaja -> tukkumyyjä -> vähittäismyyjä on vielä valloillaan, jolloin tavaroiden suoraanosto valmistajalta on vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta länsimaissa. Idässä (ainakin Etelä-Korea ja Kiina) tämä on vielä mahdollista, eli tavaroiden valmistajat myyvät suoraan ihan kenelle tahansa tilaajalle, jos tilausmäärä vain on tarpeeksi suuri.

Kyllähän tossa Mäkrön (särö)testissa Tesla pesi G:n ihan 6-0. Mutta kuten sanottu niin ne G:n mikit onkin aika tuhnut.

Olen ostanut aina BKPt heiltä itseltää, eli ilman mitään välikäsiä, ja hinta on silti sen n.130 euroa/mikki. Mun mielestä se ei selity pelkästään sillä että heidän katteet olis 3 kertaset muihin verrattuna, vaan sillä että laatu/kunnon tuotekehittely (ei muitten matkiminen) maksaa.
 
Totta. Tuo homma on poikkeus tuohon "välikäsi" -juttuun.
 
Täytyy muistaa, että länsimaissa työtunnin hinta on huomattavasti kalliimpi kuin kaukoidässä. Se on omiaan kasvattamaan mikkien hintaa. Toinen homma on sitten se, että kuluttajan ostaessa valmistajalta hinnat ovat suurin piirtein vähittäismyyjien hintatasolla. Tuskin mekään olisimme saaneet noita Teslatekin mikkejä tuohon tilaamamme hintaan, jos he olisivat lähettäneet mulle kuluttajahintalistan (=vähittäismyyntihintalista). Olisi voinut jäädä mikit tilaamatta, mutta onneksi sain käsiini tuon dealer -hintalistan, jossa hinnat ovat tosiaan noin 1/3 jälleenmyyntihinnoista.
 
Mitä vähän urkin noita Teslan käyttäjiä, niin Hohner ja Spector näyttävät käyttävän niitä kitaroissaan ja bassoissaan ensiasennusmikkeinä.

Mun mielestä se ei selity pelkästään sillä että heidän katteet olis 3 kertaset muihin verrattuna, vaan sillä että laatu/kunnon tuotekehittely (ei muitten matkiminen) maksaa.
 
Mitä tuotekehittelyä luulet mikeissä olevan? Tai että mikä osista on laatunsa puolesta sellainen, että sille tulee merkittävästi enemmän hintaa kuin bulkkiosalle?
 
Sanotaan, että meikäläinen tekee mikin alusta saakka. Siihen kuuluu jalopuusta tehtyjen levyjen muotoilu ja rei'itys, alnicotankojen asennus, mahdollisesti liimaus levyjen väliin, käämintä, vahakylvetys, pohjalevyn teko kierteytyksineen, johtimen kolvaus ja lopuksi mikin teippaus.
 
Hommaan menee tunti. Tai jos tekee yhden, siihen menee enemmän, mutta teen sarjana, jolloin yhen mikin tekemiseen menee meikäläisen pajassa noin tunnin verran. Osat maksoivat kuluttajahinnoilla yksikelaiseen 4-5 euroa, humppariin 7-8 euroa. Työstä otan suomalaisena 60 euroa, maksan myös eläkemaksut sun muut siitä summasta, aasialaisena 50 senttiä. Päälle alvi ynnä jokunen euro laitteista, sähköstä ja tiloista. Nekin ovat moninkertaisesti kalliimpia Suomessa kuin Aasiassa. Mitä tulee. Joko vajaa satanen, tai sitten kympin tai alle.
 
Jos olisin tehtailija, niin maksaisin käyttämistäni materiaaleista ehkä noin puolet kuluttajahinnoista täällä Pohjolassa, murto-osia Aasiassa.
 
Tuotekehittely rajoittuu langan valitsemiseen, käytännön syistä vaihtoehtoja on pari kappaletta; käytetyn magneettityypin valitsemiseen, mahdollisuuksia on saman verran kuin langan kanssa; langan määrään, kelan muotoon ja käämimistapaan.
 
Kuinka ollakaan, BKP:n mikit ovat aivan samanlaisia kuin muidenkin valmistajien mikit. Materiaalit ovat samoja: stanulankoja ja -magneetteja, ja mikki on rakenteeltaan samanlainen kuin Aasiassa kasatut ja käämityt. Langan kierrosmäärät vaihtelevat samoissa välissä kuin muillakin, käämin muoto samoin. Käämimistavasta ovat valinneet sen toisen kuten niin moni muukin valmistaja.
 
Jau vittu! Ovatpa melkoisia! Pakko saada.

Käämilangalla ja magneeteilla on suuri merkitys tuossa kuviossa. Nimenomaan "tuotekehittelyä" on se, että kokeillaan erilaisia kupariseoksia, eri paksuisia lankoja jne. Samoin magneetit ovat erilaisia, toiset voimakkaampia kuin toiset, eri muotoisia ja käyttäytyvät eri olosuhteissa eri tavalla (esim. kuumassa ja/tai kylmässä).
 
Toki, aasialaisilla täysautomatisoiduilla pajoilla on mahdollisuus tehdä kaikki tämä työ parhaimpien kombinaatioiden etsimiseen. DiMarzion pajalla visiteeranneena voin kertoa että siellä ihan oikeasti tehtiin "samasta mikistä" eri versiot erilaisilla käämilangoilla ja magneeteilla ja sitten testailtiin. Kaikki työvaiheet kirjattiin ylös ja vaikka kone pyörittikin käämilangan, oli kuolevaisella suuri rooli siinä. Samoin käsipelillä mitattiin ja lajiteltiin magneetit omiksi ryhmiksi. Tällä varmistellaan mikkien tasalaatuisuutta, ettei ensi kerralla Super Distortion kuulostakaan täysin erilaiselta.
 
Mutta kuten todettu, näinhän se voipi olla myös Teslatekin tapauksessa... who knows. Ilman muuta itsekin haluaisin kokeilla kyseisiä mikkejä, jospa vaikka torille muutamia eksyisi jossain vaiheessa (tai jos seuraavaan kimppatilaukseen vielä mahtuu).

Käämilangalla ja magneeteilla on suuri merkitys tuossa kuviossa. Nimenomaan "tuotekehittelyä" on se, että kokeillaan erilaisia kupariseoksia, eri paksuisia lankoja jne. Samoin magneetit ovat erilaisia, toiset voimakkaampia kuin toiset, eri muotoisia ja käyttäytyvät eri olosuhteissa eri tavalla (esim. kuumassa ja/tai kylmässä).
 
Puhumattakaan siitä että paremmat materiaalit maksavat huomattavasti pykälän huonompia enemmän kun johteista tai magneeteista puhutaan. Ei liene kenenkään tarvitse arvailla kummissa on käytetty laadukkaampia, jos mikkien hintaerot ovat tuota luokkaa.

Mutta kuten todettu, näinhän se voipi olla myös Teslatekin tapauksessa... who knows. Ilman muuta itsekin haluaisin kokeilla kyseisiä mikkejä, jospa vaikka torille muutamia eksyisi jossain vaiheessa (tai jos seuraavaan kimppatilaukseen vielä mahtuu).
 
Seuraava kimppa on vasta tuloillaan, joten varmasti on vielä tilaa. Tuolla porukat tilaa Artecin mikkejä vielä ja kenties sen jälkeen tulee uusi Tesla-tilaus. Minulla odottaa vielä VR II-mikkisetti (Vintage Reflection) sitä Korean PRS-kopiota.

Mitä väliä, missä on tehty, jos hinta/laatusuhde on kohdallaan. Mikäli mikki maksaa 10 euroa ja kuulostaa asennettuna hyvältä käyttäjän kannalta, silloin on yhdistelmä onnistunut. Samoin näiden kalliimpien kanssa, pääasia, että ostaja on tyytyväinen ostoonsa ja saamaansa laatuun.
 
Mikäli näin ei ole, silloin 10 euron mikistä menettää vähemmän rahaa kuin 150 euron vastaavasta, mutta toisaalta voit aina myydä sen 150 euron mikin käytettynä n. 100-120 euron hintaan ja 10 euron vastaavan ehkä n. 7 euron hintaan eteenpäin. Häviölle jäät molemmissa tapauksissa rahllisesti, mutta se on pelkästään rahaa, eikä tämä näiden musavehkeiden kanssa harrastaminen muutenkaan ole mitään sijoitustoimintaa.

Seuraava kimppa on vasta tuloillaan, joten varmasti on vielä tilaa. Tuolla porukat tilaa Artecin mikkejä vielä ja kenties sen jälkeen tulee uusi Tesla-tilaus. Minulla odottaa vielä VR II-mikkisetti (Vintage Reflection) sitä Korean PRS-kopiota.
 
Hieno homma. Jos hinnat onpi siinä 15-20e hujakoilla niin uskoisin itse olevani 4-5 mikin voimalla mukana. Ainakin kuvauksien ja chartien mukaan VR-60Classic-setti ja AH-1 pari olisivat kokeilemisen arvoisia.

Käämilangalla ja magneeteilla on suuri merkitys tuossa kuviossa. Nimenomaan "tuotekehittelyä" on se, että kokeillaan erilaisia kupariseoksia, eri paksuisia lankoja jne. Samoin magneetit ovat erilaisia, toiset voimakkaampia kuin toiset, eri muotoisia ja käyttäytyvät eri olosuhteissa eri tavalla (esim. kuumassa ja/tai kylmässä).
 
Magneetit ovat suurelta osin standardisoituja, joten valikoima niissä on muutamissa. Langan kanssa on samoin, käytännössä kaikki käyttävät awg 42:n tai 43:n paksuista lankaa. Toki lankaa saa eri paksuuksien lisäksi muutamilla eri eristeillä. Omia magneetteja tai lankaa ei kannata teettää, koska butiikkibisneksessä mikkien menekit ovat niin pieniä, että hinta nousisi oikeasti taivaisiin. Toisin sanoen kaikki valmistajat käyttävät materiaaleja, jotka ovat kaikkien muidenkin käytettävissä.
 
Hintaeroa eri magneeteilla tai langoilla ei ole siinä määrin, että merkittäviä eroja sillä saralla syntyisi. Se lopputuotteen hinnanmuodostuksen osalta ihan sama, maksaako yhden kelan lanka 4,89 vai 5,04 senttiä.
 
Hinnan perusteleminen "laadukkailla materiaaleilla" on siis lähinnä itsensä huijaamista.
 
"Tuotekehittelyä" voi tietysti tehdä, mutta sillä saralla viimeisin merkittävä innovaatio taitaa olla Kinmanin hurinaa blokkaava "yksikelainen". Muuten kyse on lähinnä samojen reilut 70 vuotta käytössä olleiden muuttujien varioinnista. Koska muuttujia on kitaramikrofonissa vähän ja niiden arvovälit ovat käytännön syistä kohtuullisen rajatut, on 70 vuoden aikana yksi jos toinenkin valmistaja ehtinyt kokeilemaan eri yhdistelmiä kyllästymiseen saakka. Muuttujien vaikutus toisiinsa ja viime kädessä saundiin on kaikilla valmistajilla hyvin tiedossa, lukutaitoisilla myös ilman perusteellisia omia kokeiluja. Mitään uutta ja mullistavaa ei tuolla saralla tulla luomaan.
 
Vaikea on siis perustella hintaa myöskään tälläisella "tuotekehittelyllä".
 
Koska mikin valmistamiseen tai sen "kehittelyyn", sikäli kun pysytään näissä viime vuosituhannen puolessa välissä vakiintuneissa malleissa, on äärimmäisen vaikea saada rahaa kulumaan, niin hinnan selittäviksi tekijöiksi jää lähinnä tuotteen kohdistaminen tietylle asiakassegmentille ja tuotteen markkinointiin kulutettu rahamäärä.

Magneetit ovat suurelta osin standardisoituja, joten valikoima niissä on muutamissa.
 
Entäpä niiden heikentäminen "laboratorio-oloissa"? Moni putiikkimikki kun jäljittelee 50-luvun PAF-soundia ja silloinhan AlNiCo II, IV tai V magneetteja täytyy käsitellä erikseen. Kyllä mielestäni poikkeukset tässäkin tapauksessa ovat koko homman "juju".
 
Langan kanssa on samoin, käytännössä kaikki käyttävät awg 42:n tai 43:n paksuista lankaa. Toki lankaa saa eri paksuuksien lisäksi muutamilla eri eristeillä.
 
Samoin kupariseoksissa on eroja, ei pelkästään langan paksuudessa ja eristeessä. Lopulta kuitenkin kaikki vaikuttaa kaikkeen. On eri asia valmistaa mikki, kuin saada se kuulostamaan hyvältä, olemaan häiriötön ja vieläpä toistamaan kyseisen toimenpiteen sarjatuotantoa ajatellen.
 
Koska muuttujia on kitaramikrofonissa vähän ja niiden arvovälit ovat käytännön syistä kohtuullisen rajatut, on 70 vuoden aikana yksi jos toinenkin valmistaja ehtinyt kokeilemaan eri yhdistelmiä kyllästymiseen saakka.
 
Minä olen hieman eri mieltä. Muuttujia on yllättävänkin paljon niin yksinkertaisessa laitoksessa: Käämilangan materiaali (kupariseos), paksuus, pituus (eli kierrosmäärä), käämintätapa, magneetit, magneettien navat, kelojen lukumäärä, vahaus, kuoret/kuorettomuus... ja tuohon lisäksi vielä aktiivipuolen lisukkeet.
 
Ehkä kaikki on jo kokeiltu ja testattu, mutta kyllä nuilla muuttujilla jo eroja saadaan aikaiseksi. Esim. paksumpaa lankaa menee kelalle vähemmän kuin ohutta. Pelkästään tällainen ero tekee mikeistä täysin erilaiset. Ehkä kitaramikkeihin ei enää koskaan tule mitään uutta, kaikki on jo keksitty ja kokeiltu... jos herra aamutähteä on uskominen.
 
Koska mikin valmistamiseen tai sen "kehittelyyn", sikäli kun pysytään näissä viime vuosituhannen puolessa välissä vakiintuneissa malleissa, on äärimmäisen vaikea saada rahaa kulumaan, niin hinnan selittäviksi tekijöiksi jää lähinnä tuotteen kohdistaminen tietylle asiakassegmentille ja tuotteen markkinointiin kulutettu rahamäärä.
 
Toisilla on Mersu ja toisilla on Toyota. Sitähän tämä touhu on. Kumpikin yhtä oikein ja on hienoa että saamme valita itsellemme sopivan vaihtoehdon.
 
PS. Tein tällaisen aikani kuluksi ja helpottamaan muidenkin pähkäilijöiden Tesla-vertailuja. Ei tarvitse pitää 10 tabia auki ja hyppiä niiden välillä:
http://terror.hostsnake.com/teslatek_humbuckers.jpg

Entäpä niiden heikentäminen "laboratorio-oloissa"? Moni putiikkimikki kun jäljittelee 50-luvun PAF-soundia ja silloinhan AlNiCo II, IV tai V magneetteja täytyy käsitellä erikseen. Kyllä mielestäni poikkeukset tässäkin tapauksessa ovat koko homman "juju".
 
Ei niitä tarvitse heikentää. Suurissa erissä esim. alnico-magneetit toimitetaan käytännön syistä "lataamattomina". Toisin sanoen ne tarvitsee magnetisoida. Silloin voi ladata niin paljon tai vähän kuin hyvältä tuntuu.
 
Samoin kupariseoksissa on eroja, ei pelkästään langan paksuudessa ja eristeessä.
 
Kupari on alkuaine, ei metalliseos, ja sitä myös käytetään langassa seostamattomana. Esim. Elektrisolan lanka on puhtaudeltaan 99,95 prosenttista.
 
Minä olen hieman eri mieltä. Muuttujia on yllättävänkin paljon niin yksinkertaisessa laitoksessa: Käämilangan materiaali (kupariseos), paksuus, pituus (eli kierrosmäärä), käämintätapa, magneetit, magneettien navat, kelojen lukumäärä, vahaus, kuoret/kuorettomuus... ja tuohon lisäksi vielä aktiivipuolen lisukkeet.
 
Noista muuttujista osa perustuu virheelliseen käsitykseen (kupariseos) ja osa on päällekäisiä. Langan pituus, kierrosmäärä ja käämintätapa ovat esimerkiksi
osin päällekäisiä. Pituus riippuu paitsi kierrosmäärästä, myös käämintätavasta. Scatterina lankaa menee samaan kierrosmäärään enemmän kuin ns. koneellisena käämintänä. Ts. pituus ei ole itsenäinen muuttuja, kierrosmäärä ja käämintätapa ovat, pituus riippuu niistä (jos kelan muoto oletetaan vakioksi).
 
Ei kait näitä muuttujia tarvitse joka viestissä erikseen luetella?
 
Ehkä kaikki on jo kokeiltu ja testattu, mutta kyllä nuilla muuttujilla jo eroja saadaan aikaiseksi. Esim. paksumpaa lankaa menee kelalle vähemmän kuin ohutta. Pelkästään tällainen ero tekee mikeistä täysin erilaiset. Ehkä kitaramikkeihin ei enää koskaan tule mitään uutta, kaikki on jo keksitty ja kokeiltu... jos herra aamutähteä on uskominen.
 
Totta helvetissä eroa saadaan mikkien välillä aikaiseksi. Jokainen muuttuja vaikuttaa lopputulokseen. En tosin mielestäni muuta väittänytkään. Väitin, että muuttujat tunnetaan sen verran hyvin, ettei mitään uutta ja mullistavaa tuolta saralta löydetä (tämän peruskonstruktion tiimoilta siis). Ei ole salaisuuksia, eikä mitään muutakaan, mitä ei saisi mikkiä purkamalla selville. Käytännössä tarkoittaen, että kuka hyvänsä valmistaja pystyy väsäämään minkälaisen hyvänsä mikin muutaman euron materiaaleista samalla työmäärällä kuin muutkin.

Puhumattakaan siitä että paremmat materiaalit maksavat huomattavasti pykälän huonompia enemmän kun johteista tai magneeteista puhutaan. Ei liene kenenkään tarvitse arvailla kummissa on käytetty laadukkaampia, jos mikkien hintaerot ovat tuota luokkaa.
 
No kummissa? Noissa "halpismikeissä" on käytetty saksalaista terästä, joten en nyt menisi ihan tältä seisomalta sanomaan, että ne ovat materiaaliltaan huonompia.
 
Tuohon hintahommaan en keksi periaatteessa kuin kaksi syytä:
 
1) työvoimakustannukset
2) vähittäismyynti- / dealerhinnat. Mulla on dealer-hintalistat sekä noista Teslan, että Artecsoundin "custommikeistä". Olisi mielenkiintoista nähdä jonkun tunnetun mikkivalmistajan dealer-hintalistat. Ehkä ero ei olisi niin suuri kuin esim. Teslan mikeillä, mutta epäilen että dealerit saavat noita merkkimikkejä huomattavasti halvemmalla kuin vähittäisostajat.

Mää vaan kattelin ton videon, niin eikö se oo ihan sama jos laittaa nenästä räkädempin tilalle?
Ai niin, munsta, punsta, tsäbä, däbä, piggu gee...

Mää vaan kattelin ton videon, niin eikö se oo ihan sama jos laittaa nenästä räkädempin tilalle?
Ai niin, munsta, punsta, tsäbä, däbä, piggu gee...
 
Kannattaa lukea hieman ketjua eteenpäin sieltä löytyy jäsen mäkrön laatimat soundiklipit , kuuntele ja kerro mielipiteesi niistä.
 
Tässä pieni lainaus:
 
"ikit ovat siis Teslan Plasma II ja Gibson Les Paul Studion orkkikset.
 
Äänityslaitteen PodXT ja Exhaustedin 5150-mallinnus (muistaakseni vähän muokattuna) ja cleanina joku jazz clean, jonka otin suorana vahvistinmallinnuksena. Tuosta syystä soundi ei ole kovin läski.
 
Clean-näyte. Noin minuutin jälkeen vaihtuu "Etumikki A" "Etumikki B":n.
 
http://koti.mbnet.fi/plommi/teslagibson/mikkivertailuclean.mp3
"
 
Matti