Tanssimusiikki ›

Hyvä kirjoitus. Loiventaa kummasti kritiikkiä pystyynkuollutta bändiä kohtaan. Vähän tuo ymmärrystä kaiteen toiseltakin puolelta.
 
Onko maksavan asiakkaan sitten asianlaita hyväksyttävä vai voiko hän vaatia joka kerta täyspainoista viihdyttämistä? Hän ehkä maksaa kerran kuukaudessa ja kun törmää tähän nurjaan puoleen niin ei ehkä enää ole ollenkaan valmis maksamaan. Kritiikki ainakin on kovaa ja varmaankin hänelle oikeutettua. Hän maksoi viihteestä. Hyvässä uskossa.
 
Yleisesti ottaen jokainen ammattikunta on sitä mieltä että juuri tämä meidän homma on niinjaniin vaativaa. Ei siihen kaikki pysty eikä ihan tuosta vaan ainakaan. Se on varmaankin ihan totta. Joku sopii johonkin hommaan ja siinä viihtyy, toinen taas toiseen. On ehkä välttämätöntä että työtä tehdessään tuntee tekevänsä vaativaa ja tärkeää työtä. Muuten ei pysty motivoitumaan. Masentuu. Kuolee pois. Vähintäänkin turhautuu ja "kuolee pystyyn".
 
Joillekkin muutos on myrkkyä, pysyvä herkkua. Kunhan rippikoulusta eläkkeelle samasta duunista niin on onnellinen. Toiselle kolme vuotta yhtäjasamaa on maksimi ja muutos on kuin olis suihkussa käyny. Nämäkään ominaisuudet ei oo kenelläkään vikoja. Olemme vain erilaisia. Kun itsensä tuntee niin voi yrittää toimia omaksi hyväkseen ja hakea muutosta oman itsen vaatimassa tahdissa. En väitä että olis helppoa mutta mahdollista kuitenkin.
 
Oon toisaalta sitä mieltä että kutsumusammatissa ei pala loppuun ja sellaisen tekeminen on todella melkoinen etuoikeus. Pakko kuitenkin myöntää että ihmisen jaksaminen on rajallista. Liika on liikaa oli homma mikä tahansa.
 
Rekkakuskien työmäärää valvoo poliisi. Ylityksistä tulee pakkolomaa (kortti hyllylle) ja sakkoja. Pitäisköhän muusikoille laatia samanlainen työaikalaki. Johnillakin olis kiippareissa kiekko joka piirtäis kuvaa aika-akselilla ja desibelimäärinä. Jos ylittäis normit niin pakkolomaa ropsahtais. Pakkoloma pitäis viettää todistetusti vaimon ja lasten kanssa. Selvinpäin. (tulikohan liian rankka laki laadittua?)

Mikä se kutsumusduuni on?
Vaikka "siviiliduuneissa" on työaikalain määräykset kuinka paljon saat tehdä ylityötä, niin jos teet toiselle työnantajalle tai omaan piikkiisi, niin ei mitään rajoja ole.
Sorry nyt mutta mä en näe muusikon duunia mitenkään poikkeavana muista duuneista kuin siinä että siinä saa soittaa (OK, sehän se suola onkin) verrattuna muihin duuneihin.
 
Tää on tietysti harrastelijan näkemys aiheesta, pistäkää mut lyttyyn, jos aihetta on.

...ja kun törmää tähän nurjaan puoleen niin ei ehkä enää ole ollenkaan valmis maksamaan. Kritiikki ainakin on kovaa ja varmaankin hänelle oikeutettua. Hän maksoi viihteestä. Hyvässä uskossa....
 
Niinpä....
 
Pitää aina muistaa, että ne tanssimaan tulleet asiakkaat loppupelissä maksavat orkesterin palkan ja heillä on oikeus vaatia kaikin puolin kunnollista vastinetta rahoilleen sen kerran, kun kotoa soittoruokalaan tälläytyvät viihtymään.
 
Me suomalaiset vaan monasti ollaan semmosia paskahousuja, että maksetaan se helvetin kallis hinta kulutushyödykkeestämme, vaikka palvelu oliskin paskaa.
 
Sen kyllä sivusta seuranneena sanon, että ei toi Loortin kuvaama muusikkoelämä oo mitään sen rinnalla, mitä yö kahviloiden ja -huoltamoiden työntekijät joutuvat sietämään viikonloppuisin - pääosin alimiehityksellä - ja silti jaksavat ainakin mulle hymyillä ja olla ystävällisiä.
 
Niinkun Jon Lord myöskin tietää, humpanlyönti on lastenleikkiä verrattuna huumoripuolen keikkoihin. Ne vaan on vedettävä se 110 lasissa. Ei ole vaihtoetoja.
 
Mutta tylsille seteille, vittumaisille soittokavereille, paskoille keikoille, kusettaville liimataisille, alle liiton taksojen vetämiselle jne nille ON olemassa vaihtoehto.
 
Jaa mikä?
 
No ne Cohones of course!

Kutsumus on duuni jota haluaa tehdä. Sai palkkaa eli ei. Kutsumusduuni on se jota haluaa tehdä jokatapauksessa ja monesti saa siitä vielä elantonsakkin. Joku kutsumus tuottaa hyvinkin ja joissakin mennään alarajoilla.
 
Intohimo tehdä jotain määrättyä elämässään. Jotka tähän pystyy, ovat etuoikeutettuja. Monesti kovalla palkallakin. Vaikka se heille onkin sivuseikka. Edellyttää tietysti tilannetta että kutsumuksesta rahaa tulee ettei siitä tarvitse välittää. Taloudellisesti riippumattomalla onkin sitten mahdollisuus tehdä harrastustaan näennäisen ammattimaisesti.
 
Älä nyt Jussi lankee juuri siihen ammattikohtaiseen trossaamiseen jota moitin. Mun kulloisessakin myyntisalkussa on ollut kymmeniä eri talojen tuotteita. Jokainen on ollu sitä mieltä että juuri tämä meidän tuote vaatii sitäjasitä että sitä voi myydä. Mulle sillä tuotteella joko on ollu argumentteja tai ei. Asiakkaan kannalta. Mitään muuta erikoista mikään tuote ei ole tarvinnut mennäkseen kaupan.

Tulihan se sieltä.
 
Kuka? Mikä? Mitä?

Kuka? Mikä? Mitä?
 
Isojussi kommentteineen.

Sorry nyt mutta mä en näe muusikon duunia mitenkään poikkeavana muista duuneista kuin siinä että siinä saa soittaa (OK, sehän se suola onkin) verrattuna muihin duuneihin.
 
Tää on tietysti harrastelijan näkemys aiheesta, pistäkää mut lyttyyn, jos aihetta on.
 
En laita lyttyyn, mutta sanotaan näin, että jos baron hyvä ajattelet asian niin, että otetaan sinulta se kaikki pois, mitä ole päivätyölläsi tehnyt urasi aikana ja lyödään sulle vaikka 100 000 euroa pankkilainaa päälle nyt ja sun pitää hoitaa se pois soittamalla. Et saa käyttää olemassaolevaa tietotaitoasi (koska sitä "kuvitteellisesti" ole). Ei myöskään kiinteätä asuntoa josta operoida.
 
Miten suhtautuisit? Ei ole pakko vastata.
Muista myös se, että olet "työhönhakeutuja" eli et saa päivärahoja etkä km-korvauksia palkan päälle kuin satunnaisesti (joululahja).
"Vastaat tähän viestiin hotellin aulasta, jossa on ilmainen internet -yhteys"
 
PikkuJussin kommenttia en edes kommentoi, ihan turhaa
urkuesa jo kommentoikin riittävästi
 
Mulle tarjottiin nuorempana muutamia kertoja mahdollisuuksia ammakehiin, mutta en uskaltanu, Pelkäsin epäsäännöllisyyttä. olis kuitenkin pitäny lähteä retkelle, nyt vois olla moni asia toisin, ehkä paremmin, ehkä huonommin - mutta ei olis kysymyksiä, olis vaan toteamuksia. Polte oli kova ja on edelleen.

Hyviä kirjoituksia KAIKKI (melkein) :D
..ja kertoo, niinkuin "Jami" toi parhaiten esiin:
 
"Olemme vain erilaisia"!

Tulihan se sieltä.
 
Puhunko mielestäsi paskaa?
 
Miks on kituutettava, jos on kurjaa?
 
Tää elämä on mun mielestä sen verran ainutkertaista, ettei tätä niin idioottimaisen asian, kuin rahan takia kannata pilata.
 
En mä edelleenkään väitä, ettei Jon Lordin kuvaama keikkaelämä, olis täyttä totta, enkä millään muotoa vähättele sitä.
 
Sen verran kovia soittajia siellä resuaa, että jos vaan tahtoa ja uskallusta löytyy, niin vaihtoehtoja varmasti löytyy.
 
Moni taitaa vaan tykätä tyytyä osaansa?

Puhunko mielestäsi paskaa?
 
Miks on kituutettava, jos on kurjaa?
 
Tää elämä on mun mielestä sen verran ainutkertaista, ettei tätä niin idioottimaisen asian, kuin rahan takia kannata pilata.
 
En mä edelleenkään väitä, ettei Jon Lordin kuvaama keikkaelämä, olis täyttä totta, enkä millään muotoa vähättele sitä.
 
Sen verran kovia soittajia siellä resuaa, että jos vaan tahtoa ja uskallusta löytyy, niin vaihtoehtoja varmasti löytyy.
 
Moni taitaa vaan tykätä tyytyä osaansa?
 
Älä välitä!
Joillekin on aivan turhaa yrittää.. :/

En laita lyttyyn, mutta sanotaan näin, että jos baron hyvä ajattelet asian niin, että otetaan sinulta se kaikki pois, mitä ole päivätyölläsi tehnyt urasi aikana ja lyödään sulle vaikka 100 000 euroa pankkilainaa päälle nyt ja sun pitää hoitaa se pois soittamalla. Et saa käyttää olemassaolevaa tietotaitoasi (koska sitä "kuvitteellisesti" ole). Ei myöskään kiinteätä asuntoa josta operoida.
 
Mähän nimenomaan tein näin - paitti että onhan mulla toki pirtti ja vähän vähemmän lainaa, kun en oo koskaan pröystäilly noitten kämppien kanssa.
 
Vaimon tuloista ei varsinkaan siinä vaiheessa voinu edes puhua, sillä onhan noi omaishoitajien liksat silkkaa vittuilua siihen nähden minkälaisen summan he yteiskunnalle säästävät.
 
Miten suhtautuisit? Ei ole pakko vastata.
Muista myös se, että olet "työhönhakeutuja" eli et saa päivärahoja etkä km-korvauksia palkan päälle kuin satunnaisesti (joululahja).
"Vastaat tähän viestiin hotellin aulasta, jossa on ilmainen internet -yhteys"
 
PikkuJussin kommenttia en edes kommentoi, ihan turhaa
 
Jos ihan oikeesti kentän asenne on toi "nääsnääsnyyhnyyhvoivoivoivoi", niin ei kai oo ihme, jos työnantajat surutta polkevat muusikoiden oikeuksia. Ei tarvi pelätä, että rupeevat minkäänlaiseen vastarintaan.
 
Mulle tarjottiin nuorempana muutamia kertoja mahdollisuuksia ammakehiin, mutta en uskaltanu, Pelkäsin epäsäännöllisyyttä. olis kuitenkin pitäny lähteä retkelle, nyt vois olla moni asia toisin, ehkä paremmin, ehkä huonommin - mutta ei olis kysymyksiä, olis vaan toteamuksia. Polte oli kova ja on edelleen.
 
Tolla asenteella onkin hyvä pysyä suojatyöpaikassansa ja odottaa, kunnes joku tulee kotoa hakemaan ja lyö sen 11 vuoden kiveen hakatun keikkakalenterin käteen. Mitä ihmettä säkin pelkäät? Sitä, että et oo niin hyvä ettet pärjäis? Elä höpötä iso mies.
 
Tän maan luutarhat on väärällään äijiä joista olis ollu vaikka saatana mihin - kunhan joku olis hakenu kotoo ja nostanu jalustalle.

En laita lyttyyn, mutta sanotaan näin, että jos baron hyvä ajattelet asian niin, että otetaan sinulta se kaikki pois, mitä ole päivätyölläsi tehnyt urasi aikana ja lyödään sulle vaikka 100 000 euroa pankkilainaa päälle nyt ja sun pitää hoitaa se pois soittamalla. Et saa käyttää olemassaolevaa tietotaitoasi (koska sitä "kuvitteellisesti" ole). Ei myöskään kiinteätä asuntoa josta operoida.
 
En nyt mitenkään erikoisesti halua alkaa kinata muusikon duunista, josta tietoni on kuulopuheiden varassa mutta en kyllä hirveän isoa eroa nää miten keikkaileva muusikko poikkeaisi mistä tahansa yrittäjästä versus kuukausipalkkalaisesta tässäkään suhteessa.
 
Kun alkaa päätoimiseksi keikkailevaksi muusikoksi, ennakoi itselleen jonkun tulotason, jonka varaan taloudellisen tuleisuutensa suunnittelee ja se sitten toteutuu - tai ei.

Kun alkaa päätoimiseksi keikkailevaksi muusikoksi, ennakoi itselleen jonkun tulotason, jonka varaan taloudellisen tuleisuutensa suunnittelee ja se sitten toteutuu - tai ei.
 
Ja kun se on juuri tuo -tai ei-. Keikkojen määrä kun ei yksinkertaisesti ole koskaan vakio; hyvän keikkakuukauden aikana tienesti on siedettävä, mutta kun niitä huonoja kuukausia on valitettavan monta vuodessa useinkin; eikä itsestä riippuvista syistä, pudotaan tyhjän päälle. Kiinteällä kk- liksalla soittavia ei liene montaa.

Mitä muusikko tienaa vuodessa, 30-35 tonnia? Ei sillä kyllä mitään sadantonnin asuntolainaa lyhennellä. Ainakaan elinaikanaan.
 
Siis ihan mielenkiinnosta kyselen.

Ja kun se on juuri tuo -tai ei-. Keikkojen määrä kun ei yksinkertaisesti ole koskaan vakio; hyvän keikkakuukauden aikana tienesti on siedettävä, mutta kun niitä huonoja kuukausia on valitettavan monta vuodessa useinkin; eikä itsestä riippuvista syistä, pudotaan tyhjän päälle. Kiinteällä kk- liksalla soittavia ei liene montaa.
 
Mun poikani on freelancer, jolla on välillä työtä, välillä ei. Sanoo, että on makuasia, kun on ilman työtä, onko työtön vai lomalla, vuositasolla tienaa mielestään riittävästi.

Mun poikani on freelancer, jolla on välillä työtä, välillä ei. Sanoo, että on makuasia, kun on ilman työtä, onko työtön vai lomalla, vuositasolla tienaa mielestään riittävästi.
 
Olen jotenkin ymmärtänyt, ettei hän tanssimusiikkia tahkoa, joten ehkä palkkaus keikkarikkaina kuukausina mahdollistaa myös laakereilla lepäilyn huonompina aikoina....

Olen jotenkin ymmärtänyt, ettei hän tanssimusiikkia tahkoa..
 
Tanssimusiikkia ja "tanssimusiikkia", mihin se raja sitten vedetään?
 
..joten ehkä palkkaus keikkarikkaina kuukausina mahdollistaa myös laakereilla lepäilyn huonompina aikoina....
 
No, niinhän se Baron juuri kirjoitti!
..ja se tarvittavan rahan määräkin vaihtelee eri henkilöillä

Tanssimusiikkia ja "tanssimusiikkia", mihin se raja sitten vedetään?
 

 
No, niinhän se Baron juuri kirjoitti!
..ja se tarvittavan rahan määräkin vaihtelee eri henkilöillä
 
Älä viitti saivarrella, onko se humppasuo sitten kuvaavampi? Todellakin tarvittava rahamäärä vaihtelee, mutta jos edelleen oletusarvona on se perheellinen, joka maksaa niistä kovin ailahtelevista tuloistaan asuntolainaa etc. , niin laakereilla lepäily ei liene kovin toivottava olotila....

Ja kun se on juuri tuo -tai ei-. Keikkojen määrä kun ei yksinkertaisesti ole koskaan vakio; hyvän keikkakuukauden aikana tienesti on siedettävä, mutta kun niitä huonoja kuukausia on valitettavan monta vuodessa useinkin; eikä itsestä riippuvista syistä, pudotaan tyhjän päälle. Kiinteällä kk- liksalla soittavia ei liene montaa.
 
No jos ne tulot arvioidaan niiden hyvien keikkakuukausien mukaan, niin sille on vaan kaksi vaihtoehtoa: Typeryys tai itsensä pettäminen.