Kaikesta kuulee (hyvässä ja pahassa), että musiikkialalla ollaan. Homma toimii kyllä nautittavan sujuvasti, mutta loppua kohden kylläkin pikkasen tylsähkösti. Oliskohan biisin mitasta voinut napsaista jonkun verran pois.
Ehdottoman hyvää biisissä oli kulkeva bassottelu ja naislaulajan laulusoundi. Teksti onkin sitten vähän kakspiippuinen juttu. Toisaalta tuollainen provosointi ja asioista suoraan oikeilla nimillä puhuminen on mahtavaa. Mutta kun keikutaan siinä korniuden rajoilla, joskus voi pyllähtää väärälle puolelle. Tässä mun silmissä loppujen lopuksi päästään kyllä kuiville.
Meikäläistä häiritseviä seikkoja biisissä oli mieslaulajan soundi, josta tuli karmivalla tavalla mieleen se "Not born to rock" -ohjelman klassinen laulaja (nimeä en muista, enkä halua). Toinen ajoittain ärsyttänyt juttu oli syntikkasoundi. Se nyt jotenkin oli liian syntikan kuuloinen. Ja se väliosa oli vaikkakin mielenkiintoinen ja hyvin tehty, niin loppujen lopuksi liian pitkä ja turha.
Jos olisin levyraadissa, antaisin tälle 6 pistettä. Tuopilla suuhun sitä joka uskaltaa, minun sydäntäni koskaan koskettaa |
Demostudio
JussiMatias
Zerzy