| Aihe: haapabody ja pihlajakaula visakoivu otelaudalla? | |
|---|
|
ajattelin toisen kitaran tehdä tosiaan noista puista? onko aivan hullu idea? käsittääkseni haapaa on käytetty jonkin verran ja pihlaja kotimaisista puista paras kaulaan? mielipiteitä kiitos. |  jukkasil
17.03.2008 16:03:30 (muokattu 17.03.2008 17:53:14) | |
|
ajattelin toisen kitaran tehdä tosiaan noista puista? onko aivan hullu idea? käsittääkseni haapaa on käytetty jonkin verran ja pihlaja kotimaisista puista paras kaulaan? mielipiteitä kiitos.
Haapaa olen itse käyttänyt sekä rungossa (normaalia), että kaulamateriaalina (lämpökäsiteltynä). Lämpökäsitelty haapa toimii hyvin kaulana (kaksi toimivaa kaulaa yhdestä lankusta tehnyt), runkomateriaalina lepän tyyppinen. Mineraalipitoinen puu, tylsyttää työkalut nopeasti, samoin "nahkainen". Koivu soveltuu hyvin kansiin, otelautoihin ja laminoiden jopa kaulamateriaaliksi. Saundiltaan vaahteran tyyppinen, ehkä hieman vaahteraa tummempi.
Pihlaja sopinee varmasti hyvin kaulamateriaaliksi (tekisin heti pihlajasta kaulan, jos puuta tulisi vastaan), kunhan on hyvin kuivattu. Kuvaamasi yhdistelmä saundaa ainakin yksikelaisilla mikeillä varmasti hyvinkin perinteisen straton leppäbody/vaahterakaula/vaahteraotelauta-tyyppisesti, jonkinlaista persoonallista otetta varmasti voi havaita ko. perinteiseen verrattuna. Haapaahan käyttää Versoil näissä huippukitaroissaan myös kaulamateriaalina, kaikenmaailman ulkomaan vierivät kivet ja mitä lie tö huu-bändin kikkarapäät niitä vielä ostelevat, eli ei voi kauhean huonoja olla.
Oheisesta linkistä meikäläisen viimeisen valmistuneen kitaran kuvia, sepustusta ja soundinäytteitä, tässä koivukannet, mäntykyljet, haapakaula ja ruusupuuotelauta:
http://www.tuulikumpu.fi/?p=p_78&sName=Kitaraprojektit:-Hollowbody
Kitaranrakennusyritelmää, uusin projekti:
http://tuulikumpu.galleria.fi/kuvat/kitaraprojektit/ | |
Joo miteköhä mahtais iha humbuckkerilla soundata ku randyn meinasin tehä ja vaa yhen mikin siihe? nii ja meinasin loimukoivu kannenki tehä jos jostai saan. haapaa ja pihlajaa löytyy jo varastosta ja pitäs ottaa kuivumaa. | |
Joo miteköhä mahtais iha humbuckkerilla soundata ku randyn meinasin tehä ja vaa yhen mikin siihe? nii ja meinasin loimukoivu kannenki tehä jos jostai saan. haapaa ja pihlajaa löytyy jo varastosta ja pitäs ottaa kuivumaa.
Kyllä mulla kaksikelaiset haaparungossa ainakin hyvin toimivat, eli tuskin tuossa mitään ongelmaa tulee, enemmänhän se on sitten siitä mikistä ja sen luonteesta kiinni. Oletko jotain EMG:n tjsp aktiivia siihen suunnittelemassa? Jos näin, niin saavat muut vastailla, mun aktiivimiikki-kausi jäi sinne 80-luvun loppuun, no kahdessa bassossa on vielä kylläkin ko. tyyppiset mikit ja systeemit.
Kitaranrakennusyritelmää, uusin projekti:
http://tuulikumpu.galleria.fi/kuvat/kitaraprojektit/ | |
Kyllä mulla kaksikelaiset haaparungossa ainakin hyvin toimivat, eli tuskin tuossa mitään ongelmaa tulee, enemmänhän se on sitten siitä mikistä ja sen luonteesta kiinni. Oletko jotain EMG:n tjsp aktiivia siihen suunnittelemassa? Jos näin, niin saavat muut vastailla, mun aktiivimiikki-kausi jäi sinne 80-luvun loppuun, no kahdessa bassossa on vielä kylläkin ko. tyyppiset mikit ja systeemit.
joo en mie kovin innostunu noita aktiiveista ole. joku mukava normaali humppari ois iha kiva. tähänkin jos on ehotuksia ni pistäkää vaa. |  Numb
19.03.2008 13:16:58 | |
|
joku mukava normaali humppari ois iha kiva.
Joku PAF -klooni sitten varmaan. Guitar Fetishillä on edukkaita ja kuulemma ihan ok mikkejä. http://store.guitarfetish.com/humbuckers.html
Jos on valmis/haluaa vähän panostaa, niin Seymour Duncan vaikka. http://www.seymourduncan.com/products/electric/humbucker/
Tai sitten jotain putiikkimeininkiä. Voi vaikka itse määritellä speksejä, jos haluaa.
Gattubi ö skugi, bing bong bang -Remu Aaltonen ---
Se pitää vetää niig skibbadibbaboungboung skäppidäbbi ticotico hei groopie dountsu teik mai hair de bäng bäng bong! -LamaAjanElvis | ojoj
06.09.2014 12:54:45 | |
|
Rakensin haavasta basson bodyn, jonka vaihdoin Ibanez sr300:an. Nauhoitin soittoa linjasignaalista ennen Ibanezin purkua ja sitten samat sävelet haapabodylla. Kyllä eron huomaa. Haapa ei anna niin paljon alapäätä kuin kauripuu (agathis).
Seuraavaksi on meininki rakentaa pihlajasta kaula haapabodyyn. Viestiketjusta päätellen pihlaja sopii kaulapuuksi. Onko kellään kokemusta pihlajasta otelautana? Onko liian pehmeä siihen? | |
Täällä mennään taas niin psykoakustiikan puolelle -_- Ei ne puut oikeasti vaikuta siihen sointiin, otelauta ehkä promillen verran. Jos se kalikka on tarpeeks jäykkä eikä paina tonnia, niin kaulahan siitä tulee. Pehmeämmästä puustakin voi rungon tehdä jos se käsittelee lakalla. Siinä päälinjaus puiden käytön kanssa :)
Ja tähän perään sitten loputon väittely eri puiden äänensävyistä:
Basisti, ei siitä mihinkä pääse... |  Jymi
07.09.2014 17:37:52 (muokattu 07.09.2014 17:38:07) | |
|
joseplluissans: Täällä mennään taas niin psykoakustiikan puolelle -_- Ei ne puut oikeasti vaikuta siihen sointiin, otelauta ehkä promillen verran. Jos se kalikka on tarpeeks jäykkä eikä paina tonnia, niin kaulahan siitä tulee. Pehmeämmästä puustakin voi rungon tehdä jos se käsittelee lakalla. Siinä päälinjaus puiden käytön kanssa :)
Ja tähän perään sitten loputon väittely eri puiden äänensävyistä:
No kerrohan sitten että mitkä seikat vaikuttavat sointiin, jos puut ei. | ojoj
07.09.2014 19:41:55 | |
|
Tämän ikuisen väittelyn takia minä soittoa nauhoitinkin. Nyt sain vertailukohdan, koska ainut muuttuja tilanteessa oli bodyn materiaali ja muoto. Kyllä sen eron huomaa. Kaivan jossain vaiheessa sen nauhoituksen ja laitan linkin tänne. | |
mä oon tehny yhden pihlajakaulan. otelautapuuna en oo kokeillu. muuten hyvin on toiminut, mutta pulttikaulassa ei meinannu ruuvit pitää siinä puussa. piti lopulta tehdä koivusta tapit sinne ja porata ruuvit niihin. tietty sellaset puuhun upotettavat metalliset vastakappaleet (kierremuhvit?) vois olla näppärät. | |
Jymi: No kerrohan sitten että mitkä seikat vaikuttavat sointiin, jos puut ei.
Ikuisen väittelyn loppukaneetteja: mikit (tyyppi, sijainti), elektroniikka, kielet. Otelaudalla lienee hieman vaikutusta sountiin, mutta kaulapuulla ei, ja vielä vähemmän rungon materiaalilla :) Näistä on joitain tutkimuksiakin tehty. Vielä kun ottaa huomioon, että kahdella jopa samasta puusta leikatulla lankulla voi olla erilaisia ominaisuuksia (tiheys, syyt), ei voi sanoa yleispätevästi että esim. vaahteralla ois jotain tiettyjä kiveenhakattuja ominaisuuksia. Puiden valinta on vähän kakspiippunen juttu: Fender on aikoinaan edullisten liukuhihnakitaroiden valmistajana valkannu edulliset ja samalla saatavilla olevat puut, kun taas toisaalta high end -valmistajat, kuten vaikka Warwick tai Fodera, valkkaa puhtaasti ulkonäön vuoksi eksoottisia puita. Puun tärkeimmät kriteerit on sen soveltuvuus soittimen osaksi. Esim. haapaa/leppää ei voi käyttää järkevästi kaulassa. Tai voi, mutta sitä pitää vahvistaa hiilikuidulla yms.
Tostapa vaikka esimerkkikeskustelua:
http://www.talkbass.com/threads/how … -body-electric-instruments.1098409/
Basisti, ei siitä mihinkä pääse... | |
Vielä kun ottaa huomioon, että kahdella jopa samasta puusta leikatulla lankulla voi olla erilaisia ominaisuuksia (tiheys, syyt), ei voi sanoa yleispätevästi että esim. vaahteralla ois jotain tiettyjä kiveenhakattuja ominaisuuksia.
Kyllähän puilla on erilaisia ominaisuuksia. Esim vaahtera on keskimäärin kovempaa, jäykempää ja painavampaa kuin haapa. On totta, että vaahteroitakin on erilaisia samoin kuin haapoja. Varmaan jostain löytyy raskasta haapaa joka on painavampaa, kuin kevein vaahtera.
Puiden ominaisuuden vaikuttavat paljonkin saundiin juuri sen takia, että värähtelyt kaulassa ja rungossa on erilaisia eri puista rakennetuissa soittimissa. Huomatkaa, että esim. mikit värähtelevät rungon mukana kielien suhteen. Samoin kielien kiinnityskohdat, eli satula ja talla värähtelevät. Näistä asioista seuraa se, miten kielen ja mikin välinen asema muutuu ja millainen vaihtojännite mikin kelaan indusoituu.
Puissa on värähtelyjen kannalta oleellista puun jäykkyys eri suuntiin, tiheys ja tietysti ne puun erilaiset satunnaiset syy- ja oksaviat.
Seppä Ilmarinen | |
Sen verran vielä, että käykää katsomassa video levyn värähtelystä.
https://www.youtube.com/watch?v=wvJAgrUBF4w
Tässä on kysymys tosin metallilevystä, joka on säännöllisen muotoinen ja ominaisuuksiltaan tasainen. Videossa näkyy hyvin ns. seisovat aallot eri taajuuksilla. Kitaran kaula ja bodi muodostavat samankaltaisen systeemin, tosin monimutkaisemman.
On tosi mielenkiintoista kun joku tekee erikoisista puista soittimia. Niissä voi olla ihan oma saundi ja fiilis ulkonäöstä puhumattakaan. Pankaa raporttia tulemaan.
Seppä Ilmarinen | |
ilmaseppa:
On tosi mielenkiintoista kun joku tekee erikoisista puista soittimia. Niissä voi olla ihan oma saundi ja fiilis ulkonäöstä puhumattakaan. Pankaa raporttia tulemaan.
Tuolla valmistuu varsin eksoottisista puista:
https://fi-fi.facebook.com/HSScustomcrafts
Erottuu kyllä muista, kun tuolta lähtöisin olevalla kitaralla soittelee.
Kyllä minä tiedän etten tiedä, mutta ethän sinä sitä tiedä. | |
Tossa yks linkki sokkotestiin siitä vaikuttaako puu vai ei - ja tää on passoilla tehty:
http://www.talkbass.com/threads/can … the-difference-ash-vs-alder.738084/
Kantsii kokeilla ensin testiä omilla korvilla, vastaukset löytyy sitten nelossivun lopusta. | |
ilmaseppa:
Puiden ominaisuuden vaikuttavat paljonkin saundiin juuri sen takia, että värähtelyt kaulassa ja rungossa on erilaisia eri puista rakennetuissa soittimissa. Huomatkaa, että esim. mikit värähtelevät rungon mukana kielien suhteen. Samoin kielien kiinnityskohdat, eli satula ja talla värähtelevät. Näistä asioista seuraa se, miten kielen ja mikin välinen asema muutuu ja millainen vaihtojännite mikin kelaan indusoituu.
Puissa on värähtelyjen kannalta oleellista puun jäykkyys eri suuntiin, tiheys ja tietysti ne puun erilaiset satunnaiset syy- ja oksaviat.
Nyt mentiin sinne psykoakustiikan puolelle vahvasti :D Kerropas minulle miten puun värähtely vaikuttaa sähköiseen mikkiin, tarkemmin sen magneettikenttään? Lisäksi, kielten soiva väli on kannatettu metallisen tallan ja muovisen/grafiittisen/luisen/messinkisen/TJMSP satulan välille. Kieletkin useimmiten osuvat otelaudalla metallisiin otenauhoihin. Tietenkin nauhaton soitin saa tunnusomaisen soundinsa kun kieli on kosketuksissa puun kanssa, mutta se onkin asia erikseen. Lisäksi, joka kerta kun soittajan pikku sormi vaihtaa paikkaa otelaudalla, ääniaaltojen solmukohdat vaihtaa paikkaa, joten aika puuro tulis, jos puun värähtely vaikuttais asiaan jotenkin :D
Basisti, ei siitä mihinkä pääse... | kojones
10.09.2014 09:47:16 (muokattu 10.09.2014 09:47:31) | |
|
joseplluissans: Esim. haapaa/leppää ei voi käyttää järkevästi kaulassa.
Ei mulla tai kitaran nykyisellä omistajalla ole ainakaan leppäkaulasta mitään valitettavaa, olipa vielä loimuleppää. Ja ilman vahvikkeita. | |
joseplluissans: Nyt mentiin sinne psykoakustiikan puolelle vahvasti :D Kerropas minulle miten puun värähtely vaikuttaa sähköiseen mikkiin, tarkemmin sen magneettikenttään? Lisäksi, kielten soiva väli on kannatettu metallisen tallan ja muovisen/grafiittisen/luisen/messinkisen/TJMSP satulan välille. Kieletkin useimmiten osuvat otelaudalla metallisiin otenauhoihin. Tietenkin nauhaton soitin saa tunnusomaisen soundinsa kun kieli on kosketuksissa puun kanssa, mutta se onkin asia erikseen. Lisäksi, joka kerta kun soittajan pikku sormi vaihtaa paikkaa otelaudalla, ääniaaltojen solmukohdat vaihtaa paikkaa, joten aika puuro tulis, jos puun värähtely vaikuttais asiaan jotenkin :D
Asia on yksinkertainen. Mikki värähtelee kitaran body mukana, koska on siinä kiinni. Tosiaankin mikkiin indusoituva jännite on mikin ja kielten keskenäisestä liikkeestä riippuvaa. Erilaisten puiden ja siis erilaisten bodyn värähtelyiden kanssa tämä keskinäinen liike on erilaista. Mikki ei siis ole absoluuttisen paikallaan ja vakaasti kitarassa, vaan sekin värähtelee erilaisista asioista riippuvalla tavalla. Näitä kitarabodyn värähtelyjä on kyllä mitattukin ja mallinnettu tietokoneilla. Puumateriaali ja jopa bodyn muoto vaikuttaa. Kuuleeko sen korvalla onkin sitten eri asia. Myös puissa on merkitsevämpiä eroja tässä tapauksessa, koska puu on itse kasvanut luonnon materiaali. Ja kyllähän stratossa ja les paulissa on jo akustinenkin saundi kovinkin erilainen.
Jos puilla ei olisi väliä, niin kaikki kitarat kuulostaisivat samalta, kuin massiiviseen teräsbetonilaattaan olisi viritetty kielet ja mikki, jolloin mikki poimisi vain puhtaan kieten värähtelyn.
Seppä Ilmarinen | |
ilmaseppa: Asia on yksinkertainen. Mikki värähtelee kitaran body mukana, koska on siinä kiinni. Tosiaankin mikkiin indusoituva jännite on mikin ja kielten keskenäisestä liikkeestä riippuvaa. Erilaisten puiden ja siis erilaisten bodyn värähtelyiden kanssa tämä keskinäinen liike on erilaista. Mikki ei siis ole absoluuttisen paikallaan ja vakaasti kitarassa, vaan sekin värähtelee erilaisista asioista riippuvalla tavalla. Näitä kitarabodyn värähtelyjä on kyllä mitattukin ja mallinnettu tietokoneilla. Puumateriaali ja jopa bodyn muoto vaikuttaa. Kuuleeko sen korvalla onkin sitten eri asia. Myös puissa on merkitsevämpiä eroja tässä tapauksessa, koska puu on itse kasvanut luonnon materiaali. Ja kyllähän stratossa ja les paulissa on jo akustinenkin saundi kovinkin erilainen.
Jos puilla ei olisi väliä, niin kaikki kitarat kuulostaisivat samalta, kuin massiiviseen teräsbetonilaattaan olisi viritetty kielet ja mikki, jolloin mikki poimisi vain puhtaan kieten värähtelyn.
Kun se mikin magneettikenttä on se, joka ottaa metallisten KIELTEN värähtelystä signaalin, niin en kyllä ymmärrä miten puun värähtely tähän vaikuttaa. Muutaman mikrometrin värähtely ei siirrä sitä mikkiä niin paljoa, että se vaikuttaisi millään tavalla siihen, miten ne kielet värisevät siellä magneettikentässä. Ja akustinen sointi nyt ei millään tavalla vaikuta sähköiseen outputtiin. Piezomikit on sitten erikseen, ne ottavat signaalin kontaktivärinästä. Sä voit testata tätä asiaa näin: Otat sähkökitaran, demppaat toisella kädellä kielet ja koputtelet toisella kädellä runkoa. Kuuluuko ääniä? (vastaus: ei)
Basisti, ei siitä mihinkä pääse... | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
