Tanssimusiikki ›

..Ohjelmatoimistojen lukumäärä ei ole laskenut niin paljon kuin keikkapaikkojen ja ammattibändien.
 
No eikös niilä ookin helevetillinen kilpailu keskenään, yhtä "staraa" myy 10 liimistä.. :D

Ei ollu silloin aamulla vielä nettiversioon päivittynyt.
 
20 euron lippu on kuitenkin jo liian kallis humppatansseista. Ei turakaisetkaan niin humpankipeitä ole että sen maksaisivat joka viikko.
 
20 egee humppatanssuihin on paljon. Kaljaan se ei ole mitään (vanha viidakon sananlasku).

Olisko kymmenen vuoden aikana tapahtunut jo näin suuri romahdus!??
Kun mietin vielä muita ravintolatanssien laskevan trendin taustailmiöitä, niin tulee mieleen vielä sellaisia kuin että
* suuret ikäluokat vanhenee, eikä jaksa käydä enää arki-iltaisin tansseissa. arki-illat tuottaa siis huomattavaa tappiota ravintoloille?
* nuorempien sukupolvien vapaa-ajalle on huomattavan paljon kilpailevaa tarjontaa. Humppatanssit isomman tai pienemmän kaupungin hämyisessä ravintolasssa triion säestyksellä ei ole niistä mediaseksikkäimpiä??
* toisaalta puhutaan, että nuoria on alkanu käymään enemmän tanssikursseilla ja lavoilla. Lavakulttuuri on ollu uudelleen nouseva trendi. Niinkuin uuskonservatismi yhteiskunnallisena ilmiönä..
* tanssii tähtien kanssa -ohjelmat. Onko niillä vaikutusta tanssimisen suosioon?
* entäpä alkoholiverotus, aukioloajat jne. lailla säädetyt taustatekijät.

No eikös niilä ookin helevetillinen kilpailu keskenään, yhtä "staraa" myy 10 liimistä.. :D
 
Kilpailu muodostuu kyllä ihan eri momenteista. Toimisto x ei kilpaile toimisto y:n kanssa samalla tuotteella samasta keikasta.

Kilpailu muodostuu kyllä ihan eri momenteista. Toimisto x ei kilpaile toimisto y:n kanssa samalla tuotteella samasta keikasta.
 
Eikös kanssa Liimis x:n toimisto laskuttaa muusikoiden palkat jopa yli 10:n eri firman kautta jotta päästään tarjoamaan muusikoille oikein Liimataisen tarjoamat lomaetuudet = yli 10 kertaa huonommat lomarahat kuin normaalisti ?

Olisko kymmenen vuoden aikana tapahtunut jo näin suuri romahdus!??
Kun mietin vielä muita ravintolatanssien laskevan trendin taustailmiöitä, niin tulee mieleen vielä sellaisia kuin että
* suuret ikäluokat vanhenee, eikä jaksa käydä enää arki-iltaisin tansseissa. arki-illat tuottaa siis huomattavaa tappiota ravintoloille?
* nuorempien sukupolvien vapaa-ajalle on huomattavan paljon kilpailevaa tarjontaa. Humppatanssit isomman tai pienemmän kaupungin hämyisessä ravintolasssa triion säestyksellä ei ole niistä mediaseksikkäimpiä??
* toisaalta puhutaan, että nuoria on alkanu käymään enemmän tanssikursseilla ja lavoilla. Lavakulttuuri on ollu uudelleen nouseva trendi. Niinkuin uuskonservatismi yhteiskunnallisena ilmiönä..
* tanssii tähtien kanssa -ohjelmat. Onko niillä vaikutusta tanssimisen suosioon?
* entäpä alkoholiverotus, aukioloajat jne. lailla säädetyt taustatekijät.
 
On on. 1998 jos mennään 10 vuotta taaksepäin, jotkut hurjat tekivät vielä 300 keikkaa vuoteen. Siitä 10 vuotta taaksepäin lähes kaikki tekivät 300 keikkaa vuoteen.
 
Maakuntabänditkin. Sertsonkin hyvin muistamat PH:n trio Merikoskessa ja BS & MS:n bändi teki vuosia yli 300 keikan vuosia, osa muusikoista päivätöiden ohella. En viitsi nimiä laittaa tuohon, mutta kapakkabändit teki kuutta iltaa viikossa ilman lomia koko ajan, vuodesta toiseen.
 
Nyt 150 on äärimmäisen kova sana.
 
Nuo sun pohdiskelut on ihan totta jokainen. Kaikilla on merkityksensä.
 
Tanssikursseja pitäisi järjestää vieläkin enemmän. Kyllä tuolla keikkapaikoilla ikävä kyllä ikärakenne on varovaisestikin arvioituna erittäin kokenutta. Jos se topi ja pirkko turakainen-sukupolvi jäisi huomenna tulematta keikkapaikoille, ei tanssibändeillä olis keikkoja ollenkaan.

Eikös kanssa Liimis x:n toimisto laskuttaa muusikoiden palkat jopa yli 10:n eri firman kautta jotta päästään tarjoamaan muusikoille oikein Liimataisen tarjoamat lomaetuudet = yli 10 kertaa huonommat lomarahat kuin normaalisti ?
 
Sullehan pitää kaikki alan peruselementitkin vääntä rautalangasta. Pitäiskö sulle katella tuosta ykkösketjusta pakin paikka?
 
Lomakorvaus on 13.5% ravintolamuusikon ennakonpidätyksen alaisesta palkasta.

Kilpailu muodostuu kyllä ihan eri momenteista. Toimisto x ei kilpaile toimisto y:n kanssa samalla tuotteella samasta keikasta.
 
Ei tietenkään, mutta kuitenkin..

Ei tietenkään, mutta kuitenkin..
 
Samat sävelet sullekin kuin AJ:lle.

Samat sävelet sullekin kuin AJ:lle.
 
Ihan sama.. :D

Ihan sama.. :D
 
No niin on.

Lomakorvaus on 13.5% ravintolamuusikon ennakonpidätyksen alaisesta palkasta.
 
Tuttu prosenttihan toi mulle on joka on vilahtanut ainakin parin ohjelmatoimiston kuiteissa silmiin jo monta kertaa ja liiton minimin suuruisilla liksoilla toi lomaraha muuttuu usein viinarahaksi (krapulatilasta aiheutunut korvaus 13.5 %)...

On on. 1998 jos mennään 10 vuotta taaksepäin, jotkut hurjat tekivät vielä 300 keikkaa vuoteen. Siitä 10 vuotta taaksepäin lähes kaikki tekivät 300 keikkaa vuoteen.
 
Maakuntabänditkin. Sertsonkin hyvin muistamat PH:n trio Merikoskessa ja BS & MS:n bändi teki vuosia yli 300 keikan vuosia, osa muusikoista päivätöiden ohella. En viitsi nimiä laittaa tuohon, mutta kapakkabändit teki kuutta iltaa viikossa ilman lomia koko ajan, vuodesta toiseen.
 
Nyt 150 on äärimmäisen kova sana.
 
Nuo sun pohdiskelut on ihan totta jokainen. Kaikilla on merkityksensä.
 
Tanssikursseja pitäisi järjestää vieläkin enemmän. Kyllä tuolla keikkapaikoilla ikävä kyllä ikärakenne on varovaisestikin arvioituna erittäin kokenutta. Jos se topi ja pirkko turakainen-sukupolvi jäisi huomenna tulematta keikkapaikoille, ei tanssibändeillä olis keikkoja ollenkaan.
 
Kyllähän tuo kokeneempi soittajakaarti muistelee, että noita 300 keikankin vuosia on ollunna..etenkin 70-80 luvuilla. Ja vielä 90-luvullakin ilmeisesti sitten.
Mä oon ite nuoremman polven edustaja, enkä ees virallisesti nk. ammattilainen, vaiks joinain takavuosina oon keikkoja melko paljon tehnykkin.
Mutta totta on siis se, että 150 keikkaa tänä päivänä on jo tosi jees. Se on just se keskimäärin 10-15 keikkaa kuussa, tai vielä tiheemmin jos aattelee että vuodessa pitäis pari "aikuisten oikeesti",keskivertoihmisen pitempää lomaakin.

Kyllähän tuo kokeneempi soittajakaarti muistelee, että noita 300 keikankin vuosia on ollunna..etenkin 70-80 luvuilla. Ja vielä 90-luvullakin ilmeisesti sitten.
Mä oon ite nuoremman polven edustaja, enkä ees virallisesti nk. ammattilainen, vaiks joinain takavuosina oon keikkoja melko paljon tehnykkin.
Mutta totta on siis se, että 150 keikkaa tänä päivänä on jo tosi jees. Se on just se keskimäärin 10-15 keikkaa kuussa, tai vielä tiheemmin jos aattelee että vuodessa pitäis pari "aikuisten oikeesti",keskivertoihmisen pitempää lomaakin.
 
Ainakin mulla on ollut tämän 22 vuotta kestäneen "uran" aikana ollut koko ajan, paitsi 90-luvun laman aikana, yli 150 joka vuosi. Tuon laman aikana sitä oli noin 100-140 vuodessa. Nyt on ollut 175-195. Pääasiallisesti laivoilla ja lapissa. Irtokeikat ovat vähissä, onneksi.

Mikähän sen syy on että näitä coverbändejä on tässä maassa jo vähän niin kuin liikaa ?
 
Toki moni noista on aika kovia pumppuja.
 
Ja omaa musaa soittavia liian vähän vai?

Ja omaa musaa soittavia liian vähän vai?
 
Mitäs silloin tehdään jos ei ole omia biisejä, ei voi vetää omaa musaa?

Tanssikursseja pitäisi järjestää vieläkin enemmän. Kyllä tuolla keikkapaikoilla ikävä kyllä ikärakenne on varovaisestikin arvioituna erittäin kokenutta. Jos se topi ja pirkko turakainen-sukupolvi jäisi huomenna tulematta keikkapaikoille, ei tanssibändeillä olis keikkoja ollenkaan.
 
Mielestäni tanssikulttuuri on voinut senkin takia hiipua, kun uusien kävijöiden pitäisi osata tanssia niin monenlaisia tansseja. Vaikka periaatteessa luulisi foksilla ja valssilla pärjäävän, ei monimutkaisiin kansantanhuihin, railakkaaseen rokkenrolliin tai kuumaan lattarimusaan välttämättä haluta mennä mukaan taapertamaan kun kaikki muut härvelöivät. Joku uusi koko kansaan menevä jatsi pitäisi lanseerata. Rautalanka ei enää samalla tavalla vedä, ei humppa eikä biittikään.

Työntekijä maksaa työnantajamaksunkin verotettavasta osasta. Ja tämä on totta, mä kävin siitä keskustelemassa yhden myyjän kanssa.
 
Usein se menee niin että toimisto ilmoittaa bruttosumman ja siitä vähennetään eläke-ja sotupaketit. Jos vielä ennakonpidätyksen mukaisesta palkasta joutuu itse maksamaan työnantajapaketin, niin sehän on ensinnäkin perseestä ja toisekseen kiellettyä.

Usein se menee niin että toimisto ilmoittaa bruttosumman ja siitä vähennetään eläke-ja sotupaketit. Jos vielä ennakonpidätyksen mukaisesta palkasta joutuu itse maksamaan työnantajapaketin, niin sehän on ensinnäkin perseestä ja toisekseen kiellettyä.
 
Näinhän se menee. Palkkalapusta näkee mitä kaikkea on maksettu ja mistä summasta.