Kitarat: akustinen ›

Vain 14 sointua tarvitaan!

(soveltuu myös sähkökitaralle)

Akustisen kitaran soitossa tarvittavia sointuja on melko vähän (14), perustasolla eli jos haluaa opetella laulujen säestämisen.

Yleensä vain jos mennään Jazzin puolelle, niin soinnutuksesta tarvitsee tietää enemmän.

Kitaran soitossa tärkeimmät sävellajit, jotka sopivat esim. akustisen kitaran soittoon parhaiten ovat C, G, D, A, E ja näiden mollisaävellajit eli Am, Em, Hm, F#m, C#m. Duurisävellajia vastaavassa mollissa käytetään samoja säveliä, mutta ne alkavat eri sävelillä, joten painotukset ovat erilaisia esim. C - Am, C-sävellaji alkaa C;llä ja Am alkaa A:lla.

No, tuokin oli ehkä vaikeasti ymmärrettävää teoriaa niille, jotka eivät teoriaan ole perehtyneet. Eikä se sointujen oppimisessa mitenkään tarpeellista ole.

Jokaisessa sävellajissa on 3 ns. pääsointua esim. C-duurissa C (I. asteen perussointu), F IV:n asteen sointu ja G V:n asteen kvinttisointu. Näillä soinnuilla voi jo soitella useimma bluesit/rokit/kantrit/folkit ja monet muutkin renkutukset: Paljon onnea vaan, Ukko Nooa, Get On, Johnny B, Goode jne.

Sitten kannattaa opetella duurisävellajien II. asteen sointu esim. C-duurissa Dm, III. asteen sointu Em, VI. asteen sointu Am. Siis C- duurissa tarvittavat soinnut ovat: C, Dm, Em, F, G, Am. Nämä samat soinnut käyvät myös A- mollisävellajiin.

Mainittakoon, että ehdottomasti suurin osa lauluista kulkee samassa sävellajissa.

Sitten opettelee soinnut muistakin sävellajeista yllämainitun mukaisesti.

Siis:

C- duuri: C, Dm, Em, F, G, Am

G- duuri: G. Am, Hm, C, D, Em

D- duuri: D, Em, F#m, G, A, Hm

A- duuri: A, Hm, C#m, D, E, F#m

E- Duuri: E, F#m, G#m, A, H, C#m
 
(sävellajien soinnuista on jätetty pois VII:n aseman sointu, jota harvemmin käytetään, muutoin soinnut ovat järjestyksessä: 1:n, 2;n, 3:n, 4:n, 5:n, 6:n aseman soinnut)

Äkkiä laskien tarvitaan vain 14 sointua, joilla voi hallita suurimman osan maailman lauluista! Soinnut ovat: C, Dm, Em, F, G, Am, G, Hm, D, F#m, A, C#m, E, H.

Opettele nämä 14 sointua, niin olet jo pitkällä kitaran sointujen maailmassa!

Useimmat muut soinnut ovat vain sitten näiden sointujen koristeluja tai laajennuksia.

NÄIN SE ON! Ei kannata tehdä asioista liian vaikeita, tosin kesti aika pitkään ennenkuin itse ymmärsin asian yksinkertaisuuden.

PS. Älkää hämääntykö tuosta teoriasta tässäkään kirjoituksessa, vaan opetelkaa nuo 14 sointua ja muistakaa, että suurin piirtein kaikissa lauluissa kappale kulkee samassa sävellajissa, joten laulun soinnutkin löytyvät siitä esim. jos laulu kulkee C- duurissa, niin mahdolliset soinnut ovat silloin (C, Dm, Em, F, G, Am). Näillä pärjäilee jo pitkälle laulunteossakin.

Nämä samat soinnut käyvät myös A- mollisävellajiin.
Erittäin epäpätevästi sanottu koska:
Mollisävellajin V-aste on duuri ja sieltä pitää löytyä se johtosävel. Eli Am -> E eikä Em jne (kyllä jossain löytyy sitä molliakin, mut useimmiten duuria)
 
Ja se E kyllä löytyy tuolta 14 joukosta, mut C#m V-aste eli G#-duuri puuttuu.
 
VII aste ei sellaisenaan esiinny duurissa kovinkaan usein, mutta alennettu VII (esim C-duurissa Bb-duuri) on aika käytetty. Se olisi myös suotavaa lisätä joukkoon.
 
Yht jo 16 sointua.
 
Koko homma on ehkä parempi sisäistää, jos otetaan tarkasteluun vain yksi sävellaji.
Esim C
Siitä kun tajuaa, et C F ja G riittää moneen
Am tosi moneen
Em ja Dm melkeen kaikkeen
Bb E ja D käytännössä kaikkeen.
 
Opetelkaa mieluummin yks sävellaji kunnolla ja sit uus, kuin 5 vähän miten sattuu.
Clle sit kaveriks G, ni pystyy transponoimaan laululle sopivaks jo melkee mitä vaa.
Ja silti sointuja on vaan jotai 13... (9llä pärjää yhessä sävellajissa)
 
EDIT: yleisöstä kumminkin vain ehkä 1% ymmärtää sävellajista mitään saatikkaa siitä välittää. Mieluummin siis vedän mitä vaan Cstä tai Gstä kuin jotain "viidestoistayö"-veisuja, vaikkakin sit 5stä eri sävellajista, ku yleisä ei kuitenkaa huomaa eroa.
EDITEDIT: Mut ei mulla muuten väliä mitä opettelette kuhan opitte. Tai ei oikeestaa ees sillä vaikkette ees oppis =) Nää oli siis vaa mun mielipiteitä ja kokemuksiin perustuvia havaintoja...

Erittäin epäpätevästi sanottu koska:
Mollisävellajin V-aste on duuri ja sieltä pitää löytyä se johtosävel. Eli Am -> E eikä Em jne (kyllä jossain löytyy sitä molliakin, mut useimmiten duuria)
 
Sanoit epäpäteväksi sanomaani pätevää asiaa: sillä duurisävellajin rinnakkaismolliasteikko on ns. 'luonnollinen molliasteikko', jossa käytetään samoja säveliä kuin rinnakkaisessa duurissa.
 
Olin kieltämättä hieman huolimaton ja jätin mainitsemasi V:n asteen duurisoinnut molliskaaloissa käsittelemättä sekä unohdin ainakin tuon Bb- soinnun ja varmaan muitakin, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että tarvittavia sointuja on melko vähän ja ne kannattaa opetella juuri kuten sanoit, mieluummin sävellaji kerrallaan, kuten mainitsit.
 
Pätevyyttäni en halunnut esitellä, vaan muistan kun itse aloittelin, niin ajattelin, että noita sointujahan on mieletön määrä ja etten varmaan ikinä opi niitä. Kirjoituksellani halusin rohkaista aloittelevia kitaristeja.
 
Toivottavasti joku hiffasi jutun pointin ja sai uutta uskoa kitaran soiton, joskus niin hankalalla alkutaipaleella. Hankalaa se on juuri usein siksi, että aloittelija ei ymmärrä sinänsä yksinkertaisia asioita, sillä kaikkihan on helppoa, kun osaa.

Eikös aiheesta ole jo ziljoona miljoonaa faqia ja artikkelia?

Tässä olikin juuri se pääasiana, että yleensä kun soinnuista kirjoitetaan, niin se tehdään liian vaikeasti.
 
Se ei taas ole kovin vaikeaa, jos opettelee parikymmentä sointua, joilla pystyy säestämään n. 88% kaikista maailman lauluista.
 
Toivottavasti osuu kohdalle joku, jolle tästä oli apua. Muilta pyydän anteeksi viemästäni turhasta rivitilasta, jos kukaan ei hyödy tiedosta...
 
Odotellaan ja kattellaan tilanteen kehittymistä.
 
Kunnioittaen antisankari

Sanoit epäpäteväksi sanomaani pätevää asiaa: sillä duurisävellajin rinnakkaismolliasteikko on ns. 'luonnollinen molliasteikko', jossa käytetään samoja säveliä kuin rinnakkaisessa duurissa.
 
Et puhunut mitään luonnolisesta mollista vaa yleistit, että samat soinnut toimii A-mollissa.
 
Länsimainen tonaalinen musiikki perustuu pitkälti juuri tähän I-V välisesn jännitykseen ja johtosävelten purkamiseen perussävelelle. Suurin osa mollipiiseistä sisältää myös tämän saman johtosävelen, jolloin toteamus "Siis C- duurissa tarvittavat soinnut ovat: C, Dm, Em, F, G, Am. Nämä samat soinnut käyvät myös A- mollisävellajiin." on epäpätevä.
Kyllä voit keksiä jutuilles ufoja selityksiä, joiden mukaan ne eivät ole niin vääriä (vrt. kyllä sitä luonnollista mollia musiikista löytyy, mutta aika harvoin), mutta se taas kumoaa kokonaan "hyvän ajatuksesi" yleistää asiat alottelijoille sopiviksi.
 
Ite just tein tutulle vastaavat taulukot (tosin vaan kahessa sävellajissa) ja niinhän se on, et ei niitä sointuja niin montaa tarvitse, mutta:
Kun asioita aletaan yksinkertaistaa ja yleistää alottelijoille sopiviks ja yleensäkin helposti ymmärrettäviks, PITÄÄ OLLA TARKKANA.
 
Esim "C on maailman yleisin sävellaji, yleisimmin kappaleet alkaa perusduurisoinnulla -> suurin osa kappaleista alkaa C-soinnulla -> jokaisen kappaleen voi aloittaa C-soinnulla"
 
Ei toimi. Vähän kärjistetty esimerkki, mut joku vois ruveta vääntämään sun ohjeilla mollipiisiä ja koko innostus soittamiseen vois lopahtaa, kun huomaa, ettei saa mitään fiksua aikaseks, vaikka "näillä 6lla soinnulla onnistut varmasti!". "mulla ei selvästikään oo lahjoja tähän hommaan, ku en vaan osaa", vaikka koko homma olikin kiinni vaan yhestä johtosävelestä, joka vaan länsimaiseen tonaalisuutee tottuneena on lähes välttämätöntä, ja joka ei 'loistavan ja lähes kaikkeen soveltuvan' sointutaulukon avulla sieltä löytynytkään.
 
Kaikki nää yhä edelleen mun mielipiteitä /kokemuksiin pohjautuvia havaintoja.
1. ei niitä sointuja tarvitse montaa
2. ja ei tarvita sävellajejakaan
3. mollissa käytetään johtosäveltä paljon
4. alottelijoita voi neuvoa yksinkertaisesti, mutta silti oikein
 
Toivottavasti osuu kohdalle joku, jolle tästä oli apua. Muilta pyydän anteeksi viemästäni turhasta rivitilasta, jos kukaan ei hyödy tiedosta...

Odotellaan ja kattellaan tilanteen kehittymistä.

Kunnioittaen antisankari
 
Itsessääli ja marttyyrius. Eivät poista tosiasiaa, että myös alottelijala on oikeus oppia asiat niinkun ne on eikä niinku ne yksinkertasesti joissain tapauksissa ehkä menee. Asiat voi kertoa myös yksinkertaisesti ja _oikein_.

Koitahan soitella A- mollissa C-duurisävellajin sointuja. Ne käyvät vallan mainiosti. Tee vaikka muutama laulu kokeeksi, näet kuinka hienosti soinnut soljuu A- mollissakin.

Saanko tiivistää? C-duurissa ja A-mollissa on samat soinnut. Se miten tätä sointurypästä käytetään riippuu siitä kumpi sävellaji on kyseessä. Korjatkaa ihmeessä jos kerkisin sisällyttämään näihin kahteen lauseeseen jonkun olennaisen virheen. Kirjotusvirheitä ei lasketa.

Koitahan soitella A- mollissa C-duurisävellajin sointuja. Ne käyvät vallan mainiosti. Tee vaikka muutama laulu kokeeksi, näet kuinka hienosti soinnut soljuu A- mollissakin.
 
JOOO! Pitääkin kokeilla. Toi F on vaa aika paha ku se on barrë. Ei saakeli...
 
Tottakai ne siellä toimii, mutta niistä ei sitä dominanttista latausta synny. Kokeileppa sä vuorostas soitella samoja sointuja, mutta heitä loppuun aina E ja Am. Huomaat eron siihen molliin.
 
Kyl jotkut janiwickholmrallatukset menee monet ihan tolla Em-meiningillä, mut _suurin osa_ molleista pitää sisällään sen dominantin ja johtosävelen.
 
Duurissa perus kaks sointua on just I V esim C G
Mollissa ne samat perus kaks ovat I V esim Am E
 
Kuus peruspätevää sointua joista kuitenkin puuttuu se toisiks tärkein sointu, eivät vaan oo sit kovin peruspäteviä. Toimii, mut ei niin hyvin ku vois.

Saanko tiivistää? C-duurissa ja A-mollissa on samat soinnut. Se miten tätä sointurypästä käytetään riippuu siitä kumpi sävellaji on kyseessä. Korjatkaa ihmeessä jos kerkisin sisällyttämään näihin kahteen lauseeseen jonkun olennaisen virheen. Kirjotusvirheitä ei lasketa.
 
C duuri
C D E F G A H
 
luonnollinen A molli
A H C D E F G
harmoninen A molli
A H C D E F G#
melodinen A molli
A H C D E F# G# A G F E D C H A
 
Duuria ja mollia sekoitetaan keskenään paljon. Luonnollinen molli ei sellaisenaan esiinny musiikissa kovinkaan usein juuri tämän johtosävelettömyytensä takia. Molleja sekoitetaan jo itsiensä kanssakin paljon. Harvoin voi nimetä, meneekö kappale luonnollista, harmoonista vaiko melodista mollia (myös muita molleja löytyy).
 
Soinnut ovat siis muutoin samat, mutta Amollin V-asteen sointu on harmoonisessa ja melodisessa mollissa Eduuri. Harmoonisen mollin ollessa yleisin (ja yleensäkin johtosävelellisten mollien) voidaan sanoa, että soinnut ovat muuten samat, mutta mollilla on oma dominantti sointu eli tämä Eduuri tässä tapauksessa. (Toki samainen Eduurisointu löytyy usein Cduuristakin välidominanttina VI-asteelle).
 
Eli soinnut ovat joissain harvoissa tapauksissa samat, mutta yleensä vähän erit.

Kirjoitin muuten äsken kattavan sointukokoelman sävellajeineen ja käyttäen molli- sävellajeissa V:n asteen sointuna duuria. Kirjoitin sitä n. puolitoista tuntia. Sitten lähetin sen ja arvaatte jo miten siinä kävi. En ollut kirjautunut, joten kirjoitus häipyi taivaan tuuliin. Voihan kele. 18 sointua siinä tarvittiin.
 
Kirjoitan sen joku toinen kerta...

Kirjoitin muuten äsken kattavan sointukokoelman sävellajeineen ja käyttäen molli- sävellajeissa V:n asteen sointuna duuria. Kirjoitin sitä n. puolitoista tuntia. Sitten lähetin sen ja arvaatte jo miten siinä kävi. En ollut kirjautunut, joten kirjoitus häipyi taivaan tuuliin. Voihan kele. 18 sointua siinä tarvittiin.
 
Kirjoitan sen joku toinen kerta...
 
voih. sääli. Hienoa, että jotkut jaksaa nähä aikaa ja vaivaa muutenkin ku toisen juttuja korjaillen ja syynäillen =)
 
Näitä kyllä tarvitaan, mut jotkut lukee tämmösiä hienoja sanoja sisältäviä opetusjuttuja kuin raamattua, joten pieniäkin asiavirheitä/epämääräisyyksiä kannattaa välttää. Ainakin vältyt vinoilulta =)

Kyllähän se näin. Muistan itsekin kuinka helposti käsitti oikeinkin ilmaistun asian väärin, saati sitten väärin ilmaistua asiaa. Jospa sen joku voisi käsittää vahingossa väärin oikeaksi. :)
 
Kirjoitan uudestaan nuo soinnut ja sävellajit ja uskallan toivoa, että virheitäni korjattaisiin, jotta pystyttäisiin päivittämään oikeat tiedot.
 
Se on kuitenkin selvä juttu että ns. normi jannu ei teoriasta käsitä yhtään mitään, joten teoriaa olisi vältettävä yli kaiken tuollaisessa pienimuotoisessa sointuoppaassa.
 
On muuten huono ominaisuss näillä sivuilla tuo, että jos ei ole kirjautunut sisään ja lähetät kirjoittamasi kommentin, niin sivulle tulee vain ilmoitus 'Et ole kirjautunut sisään' ja kun yrität backilla mennä takaisin edelliselle sivulle, jossa tekstisi oli, niin se ei onnistu, vaan tiedot ovat menetetyt. Siitä vois aktiivisempi ihminen ylläpidolle jo lähettää viestiä. :)

C: C, Dm, Em, F, G, Am, Hdim
 
Am: Am, Hdim, C+, Dm, E, F, G#dim
 
Siellä on kolme yhteistä sointua: Dm, F ja Hdim
 
Entä Am? Hyym?

C: C, Dm, Em, F, G, Am, Hdim
 
Am: Am, Hdim, C+, Dm, E, F, G#dim
 
Siellä on kolme yhteistä sointua: Dm, F ja Hdim
 
Niin siis harmonisessa mutta luonnollisessa on samat.

Niin siis harmonisessa mutta luonnollisessa on samat.
 
Hankalaksi homman tekee juuri tämä.
 
Se G# ei ole siellä läheskään aina. Usein tehdään modulaation kaltainen rinnakkais sävellajiin eli esim nyt C-duuriin jne. Esim kertsi kulkee kuin duurissa, mut loppuun lyödään E7 ja sit Am.
 
Duurit on monessa mielessä simppelimpiä ku mollit =)