Kitarat: akustinen ›

^Ei millään pahalla PappaSF, mutta et nyt tiedä mistä puhut.

Voi hyvinkin olla
 
No jotta ei menisi arvailuksi niin katsotaan mitä ko. kitaran ohjekirja sanoo:
 
Protection From Temperature and Humidity
The greatest threats to a fine wood guitar are extremes of and rapid changes in temperature and humidity.
High humidity can cause softening of the glues
used in the construction of the instrument. Also, as
the woods absorb moisture from the air, high humidity can cause the top and back, especially on flat-top and classical guitars, to expand and risemaking string action high.
Conversely, if you live in or travel with your guitar to a drier climate (either hot or cold), there is another dangerin areas of low humidity, the evaporation of moisture in the wood can cause shrinkage and
cracking, no matter how long the wood may have
been previously aged. This also can cause the top and
back to shrink, making the string action low.
The collective experience of all major guitar
manufacturers today has demonstrated that the ideal
temperature to preserve the integrity of solid wood
acoustic guitars is room temperature, which is about
70 degrees F (20.5 C). The ideal humidity is about
40% to 50%.
In winter, forced air systems used to heat most homes can drive temperatures up and humidity levels dangerously low for guitars. A good measure of protection
against your guitar drying out is to use a room humidifier.
When the instrument is not in use, we recommend that you keep it in its case and use one of the small guitar humidifiers such as Dampit, available from
many instrument dealers. Do not leave the guitar out
for long periods near a heating vent, radiator or in
direct sunlight near a window.
Do not leave your guitar in the trunk of a car for
long periods and keep it away from excessive heat
and cold.
 
Please note: Damage caused to the guitar
as the result of exposure to temperature or
humidity changes will not be covered under the
Guild warranty.
 
http://www.guildguitars.com/resourc … anuals/Guild_Owners_Manual_2007.pdf
 
Threadin aloittaja totesi aluksi:
 
Kun ostin kitaran, minulle suositeltiin guitar humidifieria, mutta en sitä hankkinut.
 
Eli, kitaralle joulukuun kosteusolosuhteet suomalaisessa ilmastossa ilman mitään kosteutusta eivät vaan ole normaalit. Ilmankosteus ei pysy pakkasilla kosteuttamatta lähelläkään tuota kitaralle normaalia 40-50%. Mielestäni se on ko. kitaran manualissa erittäin selkeästi sanottu ja kauppiaskin on sen ääneen todennut.

No onneks ei kuitenkaan ole omalla kohdalla noita vaivoja halkeamisen suhteen.
 
Omasta mielestäni ihan kotona soitettaessa ja säilyttäessä kitaran pitää säilyä ilman itekseen halkeiluja.

No onneks ei kuitenkaan ole omalla kohdalla noita vaivoja halkeamisen suhteen.
 
Omasta mielestäni ihan kotona soitettaessa ja säilyttäessä kitaran pitää säilyä ilman itekseen halkeiluja.
 
Samaa mieltä. Toki kitaroiden valmistajat voivat pakoilla vastuuta suosittelemalla jopa ilmankostuttimia asuntoihin, kuten näköjään toi Guild. Ketä sitten maksaa noiden kostuttajien aiheuttamat vauriot terveydelle ja jopa talon rakenteille.

Toki kitaroiden valmistajat voivat pakoilla vastuuta suosittelemalla jopa ilmankostuttimia asuntoihin, kuten näköjään toi Guild. Ketä sitten maksaa noiden kostuttajien aiheuttamat vauriot terveydelle ja jopa talon rakenteille.
 
Hah, taas asiantuntijalausunto. Kuiva huoneilma on terveydelle pahempaa kuin sellainen, jossa ilmankosteus on korkeammissa lukemissa, joissa myös halkeamia ei synny. Älä osta kokopuista akustista KOSKAAN!

Hah, taas asiantuntijalausunto. Kuiva huoneilma on terveydelle pahempaa kuin sellainen, jossa ilmankosteus on korkeammissa lukemissa, joissa myös halkeamia ei synny. Älä osta kokopuista akustista KOSKAAN!
 
Taidanpa palauttaa niitä takaisin kauppaan. Ja oikeasti en suosittele kellekään varsinaista huoneilman kostutinta, oli kokopuista kitaraa tai ei. Ihan terveyden kannalta.

Taidanpa palauttaa niitä takaisin kauppaan. Ja oikeasti en suosittele kellekään varsinaista huoneilman kostutinta, oli kokopuista kitaraa tai ei. Ihan terveyden kannalta.
 
En tiedä miksi näin kirjoitat, mutta allergia- ja astmaliitto on sellaista mieltä jotta:
 
"Ilmankostuttimen
käyttö pakkaskaudella voi vähentää hengitysteiden,
limakalvojen ja ihon ärsytysoireita.
Kostutus ei saa olla niin runsasta,
että kosteus tiivistyy ikkunoihin tai rakenteisiin.
Kosteutta onkin syytä seurata
toimivalla kosteusmittarilla. Höyrystävä
kostutin on hygieenisin. Kostutin on
puhdistettava säännöllisesti."
 
http://www.allergia.com/files/345/sisailma06net.pdf
 
Ainakaan meillä ei emäntä tule toimeen ilman ilmankostutusta pakkasilla koska tässä kämpässä kosteus laskee aivan liian alhaalle. Jostain syystä on tullut huomattua näissä kostutus keskusteluissa että toiset suhtautuvat todella jääräpäisesti ko. toimintaan. Mihin ihmeeseen se perustuu? Mun ja allergia- ja astmaliiton mielestä hyvä huoneilma on ihmisolioille ihan perusasia.
 
On toki ihan selvää että ennen kun rupeaa kostuttamaan ilmaa niin pitää hankkia se kosteusmittari että tietää milloin ja miten paljon pitää kosteuttaa. Tänä "talvena" ei oo tarvinnu paljoakaan.
 
NIH!

Jostain syystä on tullut huomattua näissä kostutus keskusteluissa että toiset suhtautuvat todella jääräpäisesti ko. toimintaan. Mihin ihmeeseen se perustuu?
 
Varmaankin siihen, että kaikki asunnot eivät kuivu yhtä pahasti pakkasella esim. lämmityksestä ja ilmanvaihdosta riippuen. Kitaroissa on eroa tietysti myös,
 
On toki ihan selvää että ennen kun rupeaa kostuttamaan ilmaa niin pitää hankkia se kosteusmittari että tietää milloin ja miten paljon pitää kosteuttaa.
 
Niinpä.

Ja oikeasti en suosittele kellekään varsinaista huoneilman kostutinta, oli kokopuista kitaraa tai ei. Ihan terveyden kannalta.
 
Jaa? Kumma että lääkäritkin niitä ilmankostuttimia sitten suosittelee.

Niin voihan lääkärit ilmankostuttimia suositella jos on tarvetta. Kuivassa ilmassa on myös omat hyvät puolensa esim. pölypunkkeja on vähemmän kuin kosteammassa ilmassa (just luin tuon pölypunkkijutun kun rupes kiinnostamaan näiden kirjoitusten takia tuokin).
 
Itellä on onneksi sisäilma niin kesällä ja talvella aika hyvä kotona ja eipä näy halkeamia kitaroissa eikä ole näkyny aikaisemmissakaan asunnoissa, joissa on asuttu, enkä ole vastaavaan törmänny kaveripiirissä tai muuallakaan, että kitarat halkeilee itekseen ns. normaalissa käytössä (oli sitten kesä tai talvi, kuivaa tai kosteaa).
 
Mielenkiintoinen aihe kuitenkin tämäkin :-)

Onko mahdollista tehdä kokopuista kitaraa, joka ei halkeaisi Suomen olosuhteissa, laadun pahemmin kärsimättä? Kestävätkö esim. jotkin Kanadan kitarat Suomen oloja, koska voivat olla kotoisin samoilta leveysasteilta? Tai Landolat.
 
Kitaran kyllä pitäisi olla aina saatavilla kun tekee mieli soitella. Hankalaa aina laukusta sitä ottaa. Voi jopa jäädä monta värssyä soittamattakin jos kokoajan laukussa pitää.
 
Yksi ratkaisu on tyytyä halvemman mallin kitaroihin, joita voi huoletta pitää esillä, koska ei ole tuhansista euroista kyse.
 
Laminoitu ei kai pahemmin halkeile, entäs kokopuukantinen?

Pakko taas kerran kysellä ku on piruvie niin mielenkiintoinen aihe!
 
Jos ajatellaan kosteusvaurio asiaa lämpötila-asteikolla, niin mikäköhän olisi se raja kosteutuksen/kosteuttajan käyttöön? ("aina kun menee miinuksen puolelle niin kosteuttajaa peliin.."?) Vai onko niin et kosteuttajaa kannattaa käyttää aina kun mahdollista?
 
Itse olen nyt mennyt sillä periaatteella, että aina kun tippuu miinuksen puolelle niin kosteuttajaa peliin.. Ihan hyvin on kestäny vielä so far, tosin ikää on kitaralla vasta vajavat ½vuotta.
 
Entäpä sitten tämä vakuutus asia. Millaisia "tapaturmia" vakuutus korvaa kitaraan?
Jotta tietää _varautua_ tähän ehkäjoskun tulevaan "tapaturmaan" ;)
Ja jep kyllähän se niin on, että kun jos kyseessä olisi esimerkiksi ~500e, ja kosteus halkaisee kitaran, eikä rahoja tule. Ja jos kitara olisi esim kirveellä lyöty palasiksi niin korvataankin, niin juma_auta siinävaiheessa ei kyllä omatuntoa ei kolota p_skan vertaa jos heittäski pienen valkoiset valheen :D
 
Ei muuta tällä erää. Kiitos ja anteeksi jo etukäteen :- )

Totuuden nimessä on tunnustettava, että on niitä hyviäkin ilmankostuttajiakin olemassa. Sellaisia höyryttäviä kostuttajia missä itsessään on ne mittarit, jotka rajoittavat sitä kosteutta. Vaarana on, että kostutetaan oikein Porvoon mitalla siten, jottei kosteus alkaa tiivistyä rakenteisiin. Se riippuu vähän talostakin, kuinka paljon sitä sisäilmaa sietää kostuttaa. Kuitenkin ulkoilman ollessa kylmää ja rakennuksen sisältäessä kylmäsiltoja, johon se kosteus tiivistyy, joku 50% on aika hurja kosteus.
 
Joskus ihmiselle saattaa tulla lorvi, eikä noiden kostettajien puhdistuksesta ja toimintakunnosta pidetä huolta. Hengitystiet alkavat melkein kasvaa sientä.

Onko mahdollista tehdä kokopuista kitaraa, joka ei halkeaisi Suomen olosuhteissa, laadun pahemmin kärsimättä?
 
On mahdollista tehdä paremmin kestävä, mutta tässä on se ongelma että hyvin soivan akustisen pitää olla mahdollisimman kevyt rakenteinen. Mitä enemmän vahvistetaan ja mitä paksumpia materiaaleja käytetään, sitä enemmän menetetään soinnin herkkyydessä. Gibsonkin teki välillä kitaroihin tupla X rimotuksen, eikä näitä kovin kummoisina kitaroina pidetä. (Jos oikein muistan niin 69 vuodesta aina siihen asti kun valmistus siirrettin Montanaan, noh täältä löytyy tähän parempiakin tietäjiä.)
 
Kestävätkö esim. jotkin Kanadan kitarat Suomen oloja, koska voivat olla kotoisin samoilta leveysasteilta? Tai Landolat.
 
Voishan sitä olettaa että vallitsevat olosuhteet otetaan paremmin huomioon. Joka tapauksessa, optimaalinen kosteus puulle on sama. Tehtiinpä se kitara missä vaan. Kestävyyden kannalta on tärkeintä että puut ovat oikein sahattuja, valittuja, kuivatettuja, ja syysuunnat on oikein valittu.
 
Jos ajatellaan kosteusvaurio asiaa lämpötila-asteikolla, niin mikäköhän olisi se raja kosteutuksen/kosteuttajan käyttöön? ("aina kun menee miinuksen puolelle niin kosteuttajaa peliin.."?) Vai onko niin et kosteuttajaa kannattaa käyttää aina kun mahdollista?
 
Mun mielestä kosteuttajaa voi käytellä koko talven, jos nyt normaalista talvesta puhutaan. Tänä talvena terminen talvihan ei koko suomessa edes missään vaiheessa alkanut. Jos taas käytetään koko kämpän kosteutusta niin sitten kosteusmittarin mukaan, meillä pyritään pitämään 30% yläpuolella.
 
Joskus ihmiselle saattaa tulla lorvi, eikä noiden kostettajien puhdistuksesta ja toimintakunnosta pidetä huolta. Hengitystiet alkavat melkein kasvaa sientä.
 
Silloin kun tuota omaa ufoxia käytän niin putsaan sen päivittäin. Jämävedet viemäriin, huuhtelu ja täyttö. Aikaa tuohon menee n. minuutti.

Voishan sitä olettaa että vallitsevat olosuhteet otetaan paremmin huomioon. Joka tapauksessa, optimaalinen kosteus puulle on sama. Tehtiinpä se kitara missä vaan. Kestävyyden kannalta on tärkeintä että puut ovat oikein sahattuja, valittuja, kuivatettuja, ja syysuunnat on oikein valittu.
 
Se syy siihen miksi jotkut sanovat, että suomessa valmistettu tai suomelaisen ammattilaisen tekemä akustinen kestää paremmin täällä olojoja tai yleensäkin sen alueen ammattilaisen tekemä kitara, jossa ostaja elää, on juuri se, että kitarassa käytetyt puut ovat (toivottavasti) säilytetty ja kuivattu hyvin vallitsevassa kosteusympäristössä. Suomessa on kuitenkin hyvin vaihtelevat säät ja kesällä voi olla viikkoja kosteus yli 60% kun sataa ja taas talvella sisätiloissa lähellä tai alle 20% kuukausia. Puun luontaiseen elämiseen kuuluu se, että kosteutta poistuu siitä ja ellei kaikki ole jossain vaiheessa siitä lähtynyt pois, niin kitara voi haljeta. Omasta kokemusta helpoiten suomen oloissa halkeavat Idästä tuodut kokopuiset tai kokopuukantiset halpisakustiset, joissa käytetty puuaines on liian tuoretta ja lisäksi monet näistä on liian raskaasti rimoitettu. Kannet, sivut, pohjat ja riimat liian paksuja, jolloin pienikin eläminen saa ne heti halkeamaan.
 
Mun mielestä kosteuttajaa voi käytellä koko talven, jos nyt normaalista talvesta puhutaan.
 
Ja jos käyttää kitaralaukkuun tai kitaraan kiinnitulevaa "läppää" tai "hainevää", niin sitä voi käyttää marraskuusta maalis-huhtikuuhun, kun on kuivaa. Kitaraa voi soittaa kun on tarve, mutta laittaa sen aina soittamisen jälkeen laukkuun kosteuttajan kanssa, jopa pitää täyttää kerran viikossa tai kahdessa. Ei pitäisi olla ylivoimasta kenellekään!
 
Jos tuttavapiirissä ei ole akustiset halkeilleet ilman kosteuttajan käyttöä, niin kitarat ovat ilmeisesti laminoituja. Muuten taatusti vielä tulevaisuudessa jollakin halkeamia syntyy. Jos haluaa olla laiska ja välttyä ongelmilta, niin ostaa mahdollisimman vanhan kokopuisen tai kokopuukantisen kitaran, jossa ei vielä ole halkeamia tai ne on jo korjattu. Yleensä kerran haljennut kitara ei tee sitä toisten jos ikää on useita kymmeniä vuosia.

Kaivoin tuolta pari vanhaa ketjua kitaroiden kostuttamisesta. Omat kokopuiset ei ole minulla ollessaan kuivuuttaan halkeilleet, kaikkia ei ole edes aiemmin korjattu. Kesällä hankittua uutta maniskaa vähän jännitin miten selviää talven yli, mutta ei sekään ylimääräistä kostuketta ainakaan vielä tänä talvena kaivannut.
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … c=51&t=141403&o=0&co=60
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … ts.php?c=51&t=140120&co=390

Oma akustinen on ollut melkeinpä aina telineessa valmiina käyttöön. Sen verran olen kuitenkin varonut, että paikka ei ole lämpötilavaihteluille arka. Siis ei patterin lähellä tai suorassa auringonvalossa. Mitään kosteutuksia ei ole käytössä.
 
Vielä ei ole kansi haljennut, mutta kai se sitten kohta tuon sanottuani napsahtaa.
 
Toisaalta kukin voi miettiä mikä oman instrumentin arvo on ja hoitaa sitten sen mukaan. Minulle ei ole tuolla soittimella rahallista tai tunnearvoa, se on käyttöesine. Ostan uuden tai korjautan jos menee rikki. Onhan tuolla jo kaksikymmentä vuotta ikääkin (Aria SW35, made in Japan).

Samaa mieltä. Toki kitaroiden valmistajat voivat pakoilla vastuuta suosittelemalla jopa ilmankostuttimia asuntoihin, kuten näköjään toi Guild. Ketä sitten maksaa noiden kostuttajien aiheuttamat vauriot terveydelle ja jopa talon rakenteille.
 
Samaa mieltä täälläkin. Kitarat eivät normaalisti halkeile normaaliolosuhteissa, vain pieni prosentti kitaroista hajoaa tuolla tavalla. Ja on sillä maahantuojallakin vastuu, jos se kuskaa tänne muualla valmistettua kamaa, joka ei kestä Suomen olosuhteita.
 
Kitaranhan pitää kestää roudaamista keikkakäytössä sisältä ulos ja ulkoa sisään, ulkoimakeikkoja yms. Ei kai kukaan tervejärkinen edellytä, että pitää keikoillekin ottaa mukaan jo ilmankostutin ja atmosfäärikaappi yms. Vie juttu kuluttaja-asiamiehelle jos maahantuoja yrittää luistaa vastuustaan, sillähän on näytön paikka, jos ryhtyy väittämään että kitaraa on säilytetty väärin ...

Jos tuttavapiirissä ei ole akustiset halkeilleet ilman kosteuttajan käyttöä, niin kitarat ovat ilmeisesti laminoituja..
 
No ei niin todellakaan ole laminoituja. Koskaan en ole kostuttajaa käyttänyt ja yksikään klassinen tai akustinen kitarani ei ole haljennut n. 40:n vuoden aikana.