Studiotyöskentely ›

Pah, noista kukaan mitään ymmärrä. Mitä enempi passoa sen parempi soundi. Ja vielä kun ois joku keinotekonen stereolevitys efekti niin aina paranee.
 
Pentti Peruskuluttajalle on tärkeintä että kikottimia on tarpeeksi, ja sitähän toikin on. Kyllä sen sille myytyä saisi ja helposti.

Pah, noista kukaan mitään ymmärrä. Mitä enempi passoa sen parempi soundi. Ja vielä kun ois joku keinotekonen stereolevitys efekti niin aina paranee.
 
Sen takiahan just pitäis olla presetit ja sit säätöturakaisille advanced-osuus... : )
 
Ja toisaalta tulee mieleen et miks niitä levyjä oikeastaan pitäis miksata lähtökohtaisesti niille jotka eivät kuitenkaan siitä soundista välitä?

No tosta mä olen taas eri mieltä. Kyllä ne huippulaitteet oli huippuja jo silloin, eikä se kovin kärki musta ole niin kauheasti parantunut.
 
Kyllä jos lähdetään vertaamaan 70/80-luvun huippulaitteita nykypäivän vastaavan kastin laitteisiin, eroahan on kuin yöllä ja päivällä.
 
Onhan meillä jo pelkästään äänilähteetkin muuttuneet tuossa ajassa, ja kaijutin puolella mittaus ja valmistustekniikkaa on huomattavasti pidemmällä.
Joskus 70-luvulla ns. huippusoundin määritteli monesti joku henkilö omine mieltymyksineen ja mielipiteineen, mutta nyt tarjolla on jopa jonkinasteista mitattua laitepohjaista faktaa.
 
Kyllähän edelleenkin jos mennään tuonne high-endin puolelle, niin törmätään asioihin joita toiset kuulevat... ja toiset ehkä eivät. Ei voi kuitenkaan sanoa elektroniikkapuolella että tieto lisää tuskaa, koska kaikki kehitys on oikeastaan tapahtunut juurikin siksi että asioista tiedetään raakaa faktaa koko ajan enemmän, ei siis käsitellä enää kenenkään mielipiteisiin pohjautuvaa mutua.
 
Näkyyhän se valmistustekniikan ja mittausten kehitys tietysti myös noissa keskikastin laitteissa, ja allekirjoitan kyllä täysin tuon lohkaisun että nykyään pakettistereotkin ovat jopa ihan kuunneltavia, verrattuna noihin 80-luvun kamaliin "superwoofer" -laitteisiin.
 
Yksi ongelma vanhoja ja uusia laitteita verrattaessa on myös itse musiikin ja ihmisten käsitysten muutos kyseisellä aikavälillä.

Ja toisaalta tulee mieleen et miks niitä levyjä oikeastaan pitäis miksata lähtökohtaisesti niille jotka eivät kuitenkaan siitä soundista välitä?
 
Niionha se noinkin, mut, pitäskö melodiat säveltää muusikoille ja levyt miksata miksaajille, kun ei ne kuitenkaan niitä osta eikä kuuntele.

Kyllä jos lähdetään vertaamaan 70/80-luvun huippulaitteita nykypäivän vastaavan kastin laitteisiin, eroahan on kuin yöllä ja päivällä.
 
Onhan meillä jo pelkästään äänilähteetkin muuttuneet tuossa ajassa, ja kaijutin puolella mittaus ja valmistustekniikkaa on huomattavasti pidemmällä.
Joskus 70-luvulla ns. huippusoundin määritteli monesti joku henkilö omine mieltymyksineen ja mielipiteineen, mutta nyt tarjolla on jopa jonkinasteista mitattua laitepohjaista faktaa.
 
Njoo, no se ero meissä sitten on, että mä määrittelen edelleen huippusoundin kuuntelemalla ja omien mielipiteitteni mukaisesti. Ei läheskään kaikki haiendi mitä olen kuullut ole mua miellyttänyt vaikka se olisi kuinka mitattu hyväksi.
 
Mutta se nyt on vain mun mielipide, ja ei sen kanssa tartte muiden olla samaa mieltä. :)

Niionha se noinkin, mut, pitäskö melodiat säveltää muusikoille ja levyt miksata miksaajille, kun ei ne kuitenkaan niitä osta eikä kuuntele.
 
On niitä ihan levynostajiakin jotka diggaa hyvää soundia. Ja ostaahan ne muusikot toistensa levyjä. :) Ei ne niitä omiaan tietty. Ja mikä ettei miksaajat ostais myös levyjä.

Niionha se noinkin, mut, pitäskö melodiat säveltää muusikoille ja levyt miksata miksaajille, kun ei ne kuitenkaan niitä osta eikä kuuntele.
 
No jos nyt lähdetään fundamentaaliselle tasolle, niin ainakin itsellä oma musiikintekeminen lähtee tarpeesta toteuttaa itseä musiikin kautta. Ei siis niin että ajattelisin tekeväni tätä nyt tuolle tai tälle ihmisryhmälle. Sama juttu pitkälti miksatessa, mikäli kädet on vapaat... teen sellaista mikä kuulostaa ja tuntuu itsestä mahdollisimman hyvältä. Tietty tilaustyönä johonkin tarkoitukseen tehtävä (mainos/leffa/peli/tms.) musa on eri juttu, mut noinniinku taide-pohjalta lähtökohtana on omat tarpeet ja näkemykset.
 
Ja mitä levyjen ostamiseen ja kuuntelemiseen tulee, niin uskoisin että muusikot ja äänityöläiset ostavat ja kuntelevat huomattavasti enemmän musaa kuin muut kansanryhmät keskimäärin.
 
Tuntuis aika hankalalta määritellä et kenelle tai mille laitteille homma pitäis tehdä, kun laitteita ja kuunteluympäristöjä on miljoonia ja ihmisä/makuja miljardeja

No DSP tuli joskus 80-luvulla mut
 
...ja heti kun on orgaanisemmasta soundista kyse, se dsp on selkeästi huonompi valinta kuin ilman. Väitteeni on helppo todentaa menemällä vertaamaan jotain kalliimman pään dsp-varustettuja kitara- ja bassokamoja ja niiden ilman dsp:tä toteutettuja versioita. Siis, soundi voi olla jo hyvä, mut voipa olla että ilman olis sittenkin parempi.
 
Mutta mitä nyt tuohon kehitykseen yleensäkin tulee, niin kannattaa tosiaan varoa vertailemasta halpojen ja keskihintaisten kotistereoiden kautta, kuten joillekin näkyy käyneen. Kyllä ne paremman pään kamat, joilla musaa väännetään, on olleet jo sellaiset 50 vuotta aika hyviä; formaatit vain on muuttuneet ja välillä sitä kautta on otettu aika lailla takapakkiakin. Mutta niinhän se aina on, että välillä tulee huonoja tuotteita - sitten kun ne sivuutetaan ja palataan takaisin suunnittelemaan, kutsutaan paluuta edelliseen versioon kehitykseksi.
:-D
 
Mutta sitten alkuperäiseen kysymykseen: kukaan tuskin miksaa kuulokkeilla, eikä se myöskään ole mikään tapa saada hyvin soivaa kokonaisuutta aikaan. Hyvin miksattu kuulostaa hyvältä missä vain. Sen sijaan kuluttajien lisääntynyt kuulokekuuntelu aiheuttaa kyllä vakavia kuulovaurioriskejä, joista sitten mieluummin syytetään livemusiikin äänenpaineita kuin tunnustetaan että se oma korvanappistereo yrittäessään voittaa liikenteen 80-95dB hälyn painaa korvaan kipurajalla pitkälti alun toistasataa desibeliä ja paljon pitkäkestoisempana rasituksena kuin mitkään keikat tai treenit. (Mikä hemmetti siinä on, ettei tajuta että ne pienet napit tuottavat suhteessa paljon kovemman äänen kuin iso PA - tai tiedänhän minä, se on ulkonäkökysymys. Iso PA näyttää vaarallisemmalta.)

Voisinpa tässä itsekin muutaman ajatuksen poikasen laittaa ilmoille. Teijo siellä alkupäässä väitti mp3-soittimia muoti-ilmiöksi. Itse en tuota oikein niele. Tuohan on lähtenyt liikkeelle juuri niistä Walkman-soittimista. CDn tultua markkinoille siirryttiin Walkmaneista Discmaneihin, joista taas siirryttiin iPodeihin. Nykyään ihmisillä on parempi elintaso, joten useammilla ihmisillä on varaa hommata iPod tai joku muu vastaava. Noiden iPod markkinoiden sisällä taas voi olla muotivirtauksia (kyllähän kaikki enemmin Applen ostaa kuin jonkun phillipsin mötikän). Joka tapauksessa kysyntää ko. laitteille on ollut jo 80-luvulla.
 
Mitä pakatun musiikin äänenlaatuun tulee, riittä se tuollaiseen matkailukuunteluun ihan hyvin. Itse käytän yleensä 192 kbps AAC pakkausta, joka ainakin omille korvilleni kelpaa ihan hyvin jopa stereoista kuunneltuna. iPodinkin kanssa käytän kunnon luureja, enkä nappeja. Ainakin itselläni suuremman ongelman äänenlaadullisesti tuottaa kuuntelutilanne. Ulkona liikenteen melu häiritsee (puoliavoimet kuulokkeet) ja kotona stereot on tungettu juuri niin kuin ne pieneen asuntoon parhaiten mahtuvat. Mielestäni on aika typerää syyttää pakattua musiikkia yhtään mistään äänenlatuun liittyvästä (tai oikein mistään muustakaan sen puoleen). Hyvin miksattu musiikki kuulostaa hyvältä pakattunakin (kunhan pidetään järki päässä kun pakataan), eikä sitä soittolista paskaa jaksa kuunnella (ellaa-ellaa-ellaa) vaikka se vinyylilevyltä tulisi, jos se biisi ei vaan toimi.
 
Mun mielestä toi alkuperäinen kysymys oli ihan mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Eli miksataanko musiikkia nykyään eri tavalla, koska ihmiset usein kuuntelevat sitä kuulokkeilla, joissa stereoerottelu kuulu paljon selvemmin kuin kotistereoissa? Itse ainakin käsitin tuon kysymksen noin, enkä niin, että pyritäänkö miksaamalla kompensoimaan surkeiden nappikuulokkeiden äänenlaatua. Totuushan on se, että hyvin miksattu kappale todellakin kuulosta paremmalta millä tahansa soittimella kuunneltuna. Ei ainoastaan high-end laitteilla.

Itse asiassa, alkuperäiseen kysymykseen palatakseni, tuntuu että binauraalimiksaus vs. stereomiksaus on kysymyksenä hyvinkin tapetilla. Binauraalihan on kuulokekuuntelun kannalta "se juttu".
 
Helmikuun Future Musicissa vihjattiin, että asiasta tulisi jossain vaiheessa tarkempaa selvitystä. Kiinnostavaa katsoa, mitä siellä sanotaan.

http://download.mso.org/app?page=Pr … ernal&sp=SD06036E80F4K6TINJ0XPV
 
Binauraalista äänitystä voi kuulla esim. Milwaukeen sinfoniaorkesterin sivuilla.

...ja heti kun on orgaanisemmasta soundista kyse, se dsp on selkeästi huonompi valinta kuin ilman. Väitteeni on helppo todentaa menemällä vertaamaan jotain kalliimman pään dsp-varustettuja kitara- ja bassokamoja ja niiden ilman dsp:tä toteutettuja versioita. Siis, soundi voi olla jo hyvä, mut voipa olla että ilman olis sittenkin parempi.
 
Nimeomaan. Tarkoitin dsp:tä lähinnä teknologiana jota ei ennen ollut olemassa, ei sillä et sillä päästäis puusta pitkään :D

http://download.mso.org/app?page=Pr … ernal&sp=SD06036E80F4K6TINJ0XPV
 
Binauraalista äänitystä voi kuulla esim. Milwaukeen sinfoniaorkesterin sivuilla.
 
Joo, vanha juttuhan tuo binauraali on. Muistan jo pikkupoikana (ja siitä on jonkin verran aikaa) lukeneeni keinopää-äänityksistä ja vastaavista. Eiköhän ekat (en tiedä josko peräti ne Neumannin) keinopäät tulleet heti kun stereo/2-raitaäänitys ylipäätään oli mahdollista.
 
En ajanutkaan takaa sitä, että binauraali olisi jotenkin uusinta hottia, vaan sitä, että binauraali olis ilmeisesti tulossa jonkinlaisena versiona takaisin (ja tällä kertaa varmasti myös keinotekoisesti rakennettuna) juuri siksi että jengi kuuntelee kuulokkeilla enemmän kuin ennen.

Hmm. Livetallenteella bändi soimaan eteen ja sit yleisön hälinää ja väärinmukanalauluakännissä takaa. Ei mikään paha lisä ois, vaikka CD-datana mp3:na, semmosekshan ne kuitenkin käännetään. :)

Mun mielestä toi alkuperäinen kysymys oli ihan mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Eli miksataanko musiikkia nykyään eri tavalla, koska ihmiset usein kuuntelevat sitä kuulokkeilla, joissa stereoerottelu kuulu paljon selvemmin kuin kotistereoissa? Itse ainakin käsitin tuon kysymksen noin, enkä niin, että pyritäänkö miksaamalla kompensoimaan surkeiden nappikuulokkeiden äänenlaatua. Totuushan on se, että hyvin miksattu kappale todellakin kuulosta paremmalta millä tahansa soittimella kuunneltuna. Ei ainoastaan high-end laitteilla.
 
Mun mielestä olis ihan nokkelaa mikäli näihin kannettaviin soittimiin olis integroitu Dolby Headphone tai Yamaha Silent Cinema- DSP jolla kompensoitaisiin kaiuttimille miksattaus stereokuvaa kuulokekuuntelussa, tai siis simuloidaan kaiutinkuuntelua kuulokkeisiin. Näitähän löytyy useista kotiteatterivahvistimista. Dolby Headphonea voi kohtuu näppärästi kokeilla Foobar2000- ohjelmassa.
 
http://pelit.koillismaa.fi/plugins/show.php?id=132
 
Ite käytän kuulokkeilla kuunnellessa Bauer stereophonic-to-binaural DSPtä.
Helpottaa kun laulaja ei ole niin selkeästi korvien välissä.
http://bs2b.sourceforge.net/