Bassot ›

Mistä tiedät miltä kuulostat ulospäin eli yleisölle? Miten varmistat asian? Miten tiedät miltä kuulostat yleisölle kun koko bändi soittaa?
Muutamia asioita joita olen todella pähkäillyt soittamattomuuteni aikana katsellessani erinäisiä live esityksiä, ehkäpä juuri sinun, ja kauniisti sanottuna siinä riittää purtavaa enemmän kuin vaahtera vaiko ruusupuu otelaudan valinnassa
Ulospäin kuulostaa todella hirveältä verrattuna siihen että seisoo itse lavalla ..aivan hirveältä
Kysykää, kertokaa, opettakaa
Kuunnellessa voisi olettaa että ainakaan yli 150Hz:n ei tule ulos (varsinkaan PA:sta) ja puuro on valmis kun aletaan soittamaan muuta kuin perusääntä

Mistä tiedät miltä kuulostat ulospäin eli yleisölle? Miten varmistat asian? Miten tiedät miltä kuulostat yleisölle kun koko bändi soittaa?
 
Menemällä itsekkin sinne salin puolelle soundchekin aikana ja kuullostelen mille homma kuulostaa siellä (jos siis vaan on mahdollista moinen). Toki se kuulostaa erilaiselle sitten kun/jos on yleisöä paikalla mutta kuitenkin.
 
Asiaa kun ei oikein pysty varmistamaan. Riippuu kuun ja tähtien asennosta mutta asiansa osaava miksaaja on tärkein lenkki koko hommassa.
 
Tiedän kuulostavani sellaiselta kun haluankin jos kaikki menee putkeen ja miksaaja osaa hommansa ja kaikki toimii kuin pitääkin. Keikan jälkeen voi sitten kysellä ihmisiltä että miltä kuulosti jos jää mietityttämään ja ottaa oppia ja tehdä seuraavalla kerralla ehkä toisin jotain.
 
Tuossa nyt joitakin ajatuksia aiheesta.

Ylläoleva konsti toimii jos on sähköbassosta kyse. Näin kontransoitossa pakko sanoa että en mistään. Tai no kavereilta voi yrittää kysellä. Mutta minkäs teet. Yritän järjestää keikalle aina luotettavan miksaajan niin se helpottaa kummasti oloa.

Ylläoleva konsti toimii jos on sähköbassosta kyse. Näin kontransoitossa pakko sanoa että en mistään. Tai no kavereilta voi yrittää kysellä. Mutta minkäs teet. Yritän järjestää keikalle aina luotettavan miksaajan niin se helpottaa kummasti oloa.
 
Jeps. Sähköbassoa tarkoitin juu.

Mikä tekee miksaajasta luotettavan? Oletko kuunnellut hänen miksaamiaan esityksiä ja päätynyt juuri häneen koska basso ja kokonaisuus kuulosti niin vakuuttavalta vai onko ollut sopiva muuten? (raha/kalusto)
Mikä on, ja onko ylipäänsä olemassa mitään teoriaa kuinka bassoäänet "mutautuu"/metri/kuuntelija tyylistä tietoa
 
Tiedän kuulostavani sellaiselta kun haluankin jos kaikki menee putkeen ja miksaaja osaa hommansa ja kaikki toimii kuin pitääkin
 
Enhän minä osaa lainata, mutta tämä "lainaus" on sitä mitä luulin itsekkin kunnes siirryin kuuntelijan asemaan, eli, jos miksaaja osaa hommansa ja laitteet toimii, niin kaikki on hyvin?

Mikä tekee miksaajasta luotettavan? Oletko kuunnellut hänen miksaamiaan esityksiä ja päätynyt juuri häneen koska basso ja kokonaisuus kuulosti niin vakuuttavalta vai onko ollut sopiva muuten? (raha/kalusto)
Mikä on, ja onko ylipäänsä olemassa mitään teoriaa kuinka bassoäänet "mutautuu"/metri/kuuntelija tyylistä tietoa
 
Tiedän kuulostavani sellaiselta kun haluankin jos kaikki menee putkeen ja miksaaja osaa hommansa ja kaikki toimii kuin pitääkin
 
Enhän minä osaa lainata, mutta tämä "lainaus" on sitä mitä luulin itsekkin kunnes siirryin kuuntelijan asemaan, eli, jos miksaaja osaa hommansa ja laitteet toimii, niin kaikki on hyvin?
 
Kyse on musiikista, ei avaruustieteestä. Homma pelaa silloin hyvin ja kaikki on kunnossa ja kaikki menee putkeen kun homma kuulostaa hyvältä. Luotettava miksaaja onkin hieman kinkkisempi kysymys. Kun tekee random keikkoja eri kuppiloissa, niin siinä törmäilee kaikenlaisiin miksaajiin. Joskus homma toimii ja joskus ei ja joskus ei ole miksaajaa lainkaan. Siinä pitää vaan yrittää suoriutua parhaimmalla mahdollisella tavalla ja deal whit it. Isommissa ympyröissä pyörivillä orkestereilla onkin sitten eri homma kun yleensä on oma sama miksaaja aina mukana joka tuntee bändin ja musiikin ja tietää miten toimia. Kalustosta se ei ole myöskään kiinni koska ne vaihtelee myöskin keikkapaikkojen mukaan tietysti.
 
Keep it simple elikkäs ja mukaudu tilanteen mukaan.

Mikä tekee miksaajasta luotettavan? Oletko kuunnellut hänen miksaamiaan esityksiä ja päätynyt juuri häneen koska basso ja kokonaisuus kuulosti niin vakuuttavalta vai onko ollut sopiva muuten? (raha/kalusto)
Mikä on, ja onko ylipäänsä olemassa mitään teoriaa kuinka bassoäänet "mutautuu"/metri/kuuntelija tyylistä tietoa
 
Tiedän kuulostavani sellaiselta kun haluankin jos kaikki menee putkeen ja miksaaja osaa hommansa ja kaikki toimii kuin pitääkin
 
Enhän minä osaa lainata, mutta tämä "lainaus" on sitä mitä luulin itsekkin kunnes siirryin kuuntelijan asemaan, eli, jos miksaaja osaa hommansa ja laitteet toimii, niin kaikki on hyvin?
 
Mä olen kuunnellut niitten muutaman tekemiä muita bändejä ja tunnen muuten henkilöt, sekä olen keskustellut siitä mikä heidän mielestään on hyvä soundi. Tunnen myös heidän taustansa (esim. koulutus alalle jos on, ja työvuodet jne.) Kalusto mulla on itsellä, joten se ei ole issue.
 
Mutta en mä _tiedä_ mitään, mulla on enemmän tai vähemmän hyvä aavistus soundeista kun olen soittamassa. Se on kokemusperäinen tuntuma jota ei voi tieteeksi pukea. 1980-luvun lopulla tämän harrastuksen aloitin ja keikkoja on senjälkeen kertynyt pikaisesti arvioiden noin 350, amatööripohjalta. Jotenkin sen oppii arvioimaan. Sähköbassolla onnistuu helpommin, kuten totesinkin kai, kontralla on vaikeempaa, mutta sitä olenkin soittanut vasta nelisen vuotta ja noista keikoista sen arviolta ~40kpl.

Tottakai kyse on musiikista, enkä väitä ollenkaan vastaan enkä pyri minkäänlaiseen ylemmyyteen asiassa, mutta asiakkaana (kuuntelijana) ja soittajana minulla on molemmista vahva käsitys, enkä saa pieneen päähäni mahtumaan kuinka erilaiselta soitto kuulostaa itse soitettuna tahi kuuntelijana.
.Siis kuinka saada oma(kin) soitto kuulostamaan edes lähelle samaa mitä pystyt itse kuulemaan lavalla.
Eikä tämä koske ainoastaan pikku bändejä jossain kuppilassa, tämä sama vaiva on yhtä suurena, ellei pahempana ns. isoilla pojilla. Minusta tätä asiaa pitää ja kannatta sohia ja tutkia että myös yleis kuulee sen mitä soitamme

Tottakai kyse on musiikista, enkä väitä ollenkaan vastaan enkä pyri minkäänlaiseen ylemmyyteen asiassa, mutta asiakkaana (kuuntelijana) ja soittajana minulla on molemmista vahva käsitys, enkä saa pieneen päähäni mahtumaan kuinka erilaiselta soitto kuulostaa itse soitettuna tahi kuuntelijana.
.Siis kuinka saada oma(kin) soitto kuulostamaan edes lähelle samaa mitä pystyt itse kuulemaan lavalla.
Eikä tämä koske ainoastaan pikku bändejä jossain kuppilassa, tämä sama vaiva on yhtä suurena, ellei pahempana ns. isoilla pojilla. Minusta tätä asiaa pitää ja kannatta sohia ja tutkia että myös yleis kuulee sen mitä soitamme
 
No kyse voi olla ihan vaan siitäkin, etä sulla ja sillä miksaajalla jonka dyyniä sie olet kuunnellut on vain eri käsitys hyvästä bassosoundista. Tai sitten sillä basistilla ja sulla on eri käsitys hyvästä soundista. Ei missään ole mitään kivitaulua missä on jokin universaali "hyvä soundi" määritelty tarkasti.
 
Yksi mahdollisuus on kyllä se, että kun lavalla kuulee sen basson enemmän yksin, niin yleisössä siihen sekoittuu kaikki muu paljon tehokkaammin. Kitarat, rummut, laulut jne. helposti peittää sen basson yläpään. Ja varsinkin laulun kohdalla saa musta peittääkin, sitä se yleisö tulee kuitenkin kuuntelemaan eikä sitä bassoa. :) Mutta mitä lähemmäs sitä bassokaappia siirtyy sitä enemmän se hallitsee yksin sitä äänimaisemaa.

Tuo oli hyvä pointti tuo että minulla ja kuuntelemallani basistilla/miksaajalla on eri mieltymykset soundin suhteen. Mutta en voi ajatella että kellään soittajalla olisi sellaisia mieltymyksiä, että sormia kuljetetaan nautinnossa pitkin otelautaa ..ja kukaan ei kuule mitä teet (ja minä vielä katson bassottajaa)
Btw
En ole kovin tottunut keskustelupalstakirjoittaja joten saatan kuulostaa ------- (lisää oman maun mukaan) mutta tarkoitus on hyvä. Te/ja minä kuulostatte hyvältä omiin korviinne mutta ulos on tarjolla mussua

Tuo oli hyvä pointti tuo että minulla ja kuuntelemallani basistilla/miksaajalla on eri mieltymykset soundin suhteen. Mutta en voi ajatella että kellään soittajalla olisi sellaisia mieltymyksiä, että sormia kuljetetaan nautinnossa pitkin otelautaa ..ja kukaan ei kuule mitä teet (ja minä vielä katson bassottajaa)
Btw
En ole kovin tottunut keskustelupalstakirjoittaja joten saatan kuulostaa ------- (lisää oman maun mukaan) mutta tarkoitus on hyvä. Te/ja minä kuulostatte hyvältä omiin korviinne mutta ulos on tarjolla mussua
 
No kyllä mä olen ollut useemmalla sellaisella keikalla missä ulospäin on kuulostanut hyvältä. Jos oikein mussua miettii niin kerran oli kyllä paha. Dream Theaterin keikka Helsingissä, jäähalli oli. Bassosta ei saanut mitään selvää, mutta se on kuulemma sen basistin oma valinta. Mutta jo saman iltana esiintynyt Spocks Beard oli ihan eri homma. Basso kuulosti ulospäin todella mahtavalta, ei mussun häivää.

Kyllä muakin välillä vallankin sähköbasistien soundit ihmetyttää. Niin kuin olis kunnia-asia se, että sävelkulusta ei saa mitään selvää. Kunhan tanner tömisee.
 
Mä en sitten tiedä, miltä se lavalla niiden korvaan kuulostaa. Ehkä ne tykkää semmoisesta.
Rockabillymiehilläkin se kontrasoundin hienous menee hukkaan, jos haetaan vain jymyä.

sen miksaajan hommaa muuten helpottaa tai vaikeuttaa paljon se, mitä lavalta tulee. eli jos sieltä tulee mahdollisimman "täyttä kaistaa", on enemmän mahdollisuuksia kaivaa soundista esiin alueita, jotka saavat basson kuulumaan ja erottumaan... tottakai bassolle tulisi varata tilaa jo sovituksissa (eikä tunkea basson kaistalle kitaraa, kiipparia yms.), mutta mahdollisuudet "kuuluvuuteen" muissa tapauksissa varmistetaan sillä, että lähtösoundissa on riittävästi keski- ja yläaluetta. auttaa myös, että basson signaali on muuten "terve", eli ei pirinöitä yms., joita kokemattomampi miksaaja koettaa monesti peittää esim. leikkaamalla yläpäät ns. huittuun... liuku vedetään helposti kiinni myös jos basisti huonontaa kokonaisuutta, eli soittaa paskasti.
 
toisinaan on myös musiikkityyliin sopivaa, että basso "hukkuu" sopivasti. jotkut jopa tykkäävät siitä.

sen miksaajan hommaa muuten helpottaa tai vaikeuttaa paljon se, mitä lavalta tulee. eli jos sieltä tulee mahdollisimman "täyttä kaistaa", on enemmän mahdollisuuksia kaivaa soundista esiin alueita, jotka saavat basson kuulumaan ja erottumaan... tottakai bassolle tulisi varata tilaa jo sovituksissa (eikä tunkea basson kaistalle kitaraa, kiipparia yms.), mutta mahdollisuudet "kuuluvuuteen" muissa tapauksissa varmistetaan sillä, että lähtösoundissa on riittävästi keski- ja yläaluetta. auttaa myös, että basson signaali on muuten "terve", eli ei pirinöitä yms., joita kokemattomampi miksaaja koettaa monesti peittää esim. leikkaamalla yläpäät ns. huittuun... liuku vedetään helposti kiinni myös jos basisti huonontaa kokonaisuutta, eli soittaa paskasti.
 
toisinaan on myös musiikkityyliin sopivaa, että basso "hukkuu" sopivasti. jotkut jopa tykkäävät siitä.
 
Emmätiä, musta sellaista bassosoundia on helpoin miksata mikä on valmiiksi leikkaava. Eli ei sellainen missä on vähän kaikkea tai täyttä kaistaa. Niinku joku Jazz Bass putkinuppiin soitettuna ja sitten kaapin eteen SM57. Ei tuu taatusti täyttä kaistaa, mutta ei tarviikaan kun sille ei tartte tehdä muuta kuin törkätä liukua vähän ylöspäin ja se kuuluu ja leikkaa musasta läpi sillä ihan omalla midlepuukolla (gramexit absqualle).
 
Enemmän saa rimpuilla jos siellä on joku "hifi" verme DI-boksilla suoraan pöytään. On niin muheva ja kaunis soundi että siitä ei erota mitään jossei puukota sitä kunnolla mikserin equlla. Ja sitten siinä on riski että se itse basisti ei tykkääkään siitä ratkaisusta.
 
Jos basisti soittaa oikein viimeisen päälle kurjasti, sellaisiakin tilanteita on ollut, niin sitten on hyvä leikata kaikki erottelevuus pois ja pelkkää muhjua kehiin. :) Yksi basisti taannoin jopa pyysi tekemään niin kun "mä oon oikeesti ihan paska".

Mitä mää olen rokkapiliä ollut kuulemassa, niin niillä on ollut suorastaan kihisevä yläpää joka kertaa siinä, joku pietso suoraan otelaudassa tms. Siis sen botnen lisäksi. Släppiäänet pittee varmaan kuulua. En tiedä sitten, kun sitä musaa en ole koskaan soittanut.
 
En mäkään mikään rockabillyasiantuntija ole. Varmaan olen sitten kuullut vain amatöörimäisintä osastoa.
 
Vastatakseni otsikon kysymykseen, itse laitan lavavahvariin vain sen verran botnea että soitin kuulostaa bassolta, mutta en yhtään enempää. Mieluummin uhraan jymyn kuin erottelun!
 
Edit: Soittajana olen tumpelo, mutta pistää sopivasti skarppaamaan, jos on aihetta olettaa että yleisökin kuulee mitä soitan.

Mä oon päässy varsin harvoin oleen keikalla sillain, että on ollu ulkopuolinen miksaaja. Sama se jos on ollu tai ollu lainakamat; perusjutut teen aina. Nupista hyvät lavasäädöt ja balanssit lavalle toisten kanssa. Sillain, että kaikki kuulee mitä toiset tekee. Sitten oon aina menny niin pitkälle salin keskelle ku pääsee tallusteleen ja kuunteleen omaa ja muitten soittoo. Otettu soundcheckissä sellanen biisi jossa on paljo dynamiikkaa; sooloja, komppia, laulut kuuluviin, koskettimet, tms. Sitten on joku kitaristi käyny siä ulkopuolella ja taas ruuvattu. Porukka tullessaan pehmentää soundia korkeampi rekisterisillä soittimilla ja laululla mutta vaimentaa yleensä basson jo kokeiltua voimakkuutta. Eikä sitä bassoo koskaan liian vähänkään sais olla. Itellä on vuosien aikana tullu ruuvailtua enempi tota alinta osastoo pois. Tai ainaki tietosesti tullu kuunneltua sitä salia.
 
Hankalissa ja pienissä paikoissa ison soundin saaminen aikaseksi pienellä voluumilla on haastavaa. Joskus ollaan mikitetty pignose-vahvarit linjaan. Soitettu etusten kautta linjaan. Yleensä kitaristeilla ollu combot. (Vanhan liiton rockii, r&b:tä, nykycountryy, progee...
 
Offtopic: Vissiin hevihepuilla on usein suljetut halfstackit isoilla nupeilla. Matalat vireet, ku kaikki vetää samasta, tulee sit pa:sta liian kovaa. Jotenkin tossa stailissa basistille on haasteena se, ku perusveturit onki örinää ja tilua. Kulmakivinä tuplabassarikilke ja sirkkelibasso plekulla. Kuuntelijan huomionkiinnityskoukkuina vittumaiset takeltelevat tekemällä tehdyt väliosatahtilajit. Basso erottuu ehkä kun basisti vetää d-kielellä jotaki.
Mä ainakin suosin miksaajaa, joka ei oo itte kasariheviä soittava rumpali.
Kalle

Ite olen huomannu sellasen mielenkiintosen seikan, että kitaristit tulee ainasanomaan saundsekissä että bassoa hiljemmalle, mutta sen jälkeen vääntää nopeasti kitaraan lisää hönkää.
 
ei mee mun kaaliin.
 
joten en ikinä käännä bassoa pienemmälle, kevennän vaan tatsia hetkeksi, ja se siitä.

Pikkukeikoilla kannattaa usein miettiä, miltä se bändi kuullostaa siellä treenikämpällä, ja pyrkiä samaan. Tarkoitan sitä, että usein ne treeniksellä haetut soundit, asetukset ja soittotatsi toimii lähes sellaisenaan pienissä mestoissa, huttukeikolla jne. Näin jos siis vedetään normaalilla ja omalla kalustolla. Ehkä pieniä korjauksia tilan mukaan.
 
Jos taas on isompi paikka ja iso PA, johon ajetaan myös bassoa ja rumpuja, on syytä kuunella tarkemmin siellä salin puolella mitä niistä kaapeista tulee.
Ja vaikka olisi miksaaja talon puolesta (tai oma), kannattaa silti jonkun bändiläisen käydä vähän kuuntelemassa. Ja sitten hyvässä hengessä keskustella miksaajan kanssa, jos joku riipii tai ei kuulu niinkuin toivoisi.
Tietty voi antaa hyvääkin palautetta, jos soundi on hyvä. Siitä ne tykkää :)
 
Festarikeikoilla taas olen tyytynyt siihen, että saa lavasoundit ja balanssin itselleen mahdollisimman hyväksi, festareilla kun on yleensä oma monitorimiksaaja. Se mitä tulee yleisölle, onkin sitten niitten salimiksaajien käsissä. Kaikki tulee kumminkin isosta PA:sta ja lavalta ei yleisölle varsinaisesti kuulu juuri mitään.
Siinä vaan toivoo että siellä on ammattilaiset vastassa. Ja usein näin onkin. Tietysti jos on mahdollista kuunnella tai laittaa oma äänitarkkailija kuuntelemaan, niin toki niitä omia toiveita voi esittää. Ja voi kertoa myös etukäteen, miltä toivoisi bändin kullostavan. Kyllä ne veikot yleensä osaa ruuvata.
 
Festarikeikoilla kannattaa oikeasti keskittyä siihen omaan soittoon ja antaa ääniukkojen hoitaa oma tonttinsa. Pikkukeikoilla on sitten enemmän omatoimisudelle tarvetta.

Hyvässä balanssissa oleva bändi kuulostaa mitä suuremmalla todennäköisyydellä siedettävältä myös keikoilla, jota on helppo miksata. Eli jos kuulostatte hyvältä jo treeneissä, on suuri mahdollisuus onnistua myös keikoilla, jollei puikoissa ole joku aivan tumpelo miksaaja. Ainahan se ei ole edes miksaajasta kiinni, mutta tervekorvainen kaveri kyllä saa edes inhimillistä kuunneltavaa aikaiseksi haastavassakin ympäristössä.
 
Eli vastaus kysymykseen on se, että kun huolehtii siitä, että tarjoilee asiallista signaalia lavalta käsin, niin sillä pitäis pärjätä. Mitä surkeemmin asiat on lähtiessä, ei se siitä parane matkan varrellakaan. Koskee koko bändiä laulajasta alkaen. Jos on joku piipittäjä inisemässä mikkiin, on homma jo reisillä.