Bassot ›

Jos kyse yksittäisten nuottien jyystöstä niin metronomin kanssa vaan ystävystymään.

Nopeuden salaisuus on se, että harjoittelee hitaasti. Niin se Steve Vai kertoi yhdessä haastattelussa. Itse soitan usein vaikeita biisejä tiputetulla temmolla jolloin soitto jäsentyy paremmin ja biisirakenne tarttuu selkärankaan. Hitaudessa on nopeuden ja taimin salaisuus.

Nopeuden salaisuus on se, että harjoittelee hitaasti. Niin se Steve Vai kertoi yhdessä haastattelussa. Itse soitan usein vaikeita biisejä tiputetulla temmolla jolloin soitto jäsentyy paremmin ja biisirakenne tarttuu selkärankaan. Hitaudessa on nopeuden ja taimin salaisuus.
 
Siinäpä se tulikin. Hitaasti tilut, tauot, srmitukset, fraseeraus ym. haltuun ja sitten ku oikeasti on se rytmi selkäytimessä, niin tempoa pikkuhiljaa nostamaan aina kun siltä tuntuu, että nyt se oikeasti menee. Lisäksi tuo metodi on paljon nopeampi menetelmä saada biisi haltuun mielestäni, kuin yrittää räveltää tilua oikeaan tempoon hampaat irvessä vähän sinnepäin.

Ennen kuin lähdetään sivuraiteille, niin täsmennätkö vielä, onko kysymyksessä "puhtaan" nopeuden puute (eli sormet vaan ei yksinkertaisesti tikkaa tarpeeksi nopeasti) vai liian nopea riffi/kuvio (jonka treenaamiseen em. mainitut vinkit sopivat mainiosti.
 
Jos kysymyksessä on ensin mainitun kaltainen tapaus, niin mikään muu ei auta, kun kehittää käden motoriikkaa. Tuloksia syntyy yllätävän nopeasti, jos jaksaa maltilla tehdä harjoitukset:
 
a) totuta sormet liikkeeseen, eli soita, soita, soita, soita. Tarkoituksenmukaisuus on valttia, eli tässä tapauksessa kannattaa unohtaa kuviot, groove ja muut sivuseikat ja vetää vaan suoraa kasia tai triolia. Aloita sellaisesta temposta, jota pystyt soittamaan suht pitkään ilman, että käsi kramppaa -> pikkuhiljaa tempoa ylöspäin.
 
b) eräs pedagogi oli tutkinut urheilijoiden harjoitusohjelmia ja siirtänyt sieltä toimivia osia musiikkipuolelle: nopeuden lisäämiseksi pitäisi soittaa "liian" nopeasti, aloittaa esim. se suora kasi mukavasta temposta ja kiihdyttää pikkuhiljaa niin nopeaksi kun vaan suinkin pystyy vetämään. Yhden "kiihdyttelyn" kesto ei ole pitkä, vain vajaa 10 sek. Näitä tehdään sitten hartaudella ja paljon. Ideana on kehittää käden hermostoa niin, että viesti kulkee nopeammin perille.

b) eräs pedagogi oli tutkinut urheilijoiden harjoitusohjelmia ja siirtänyt sieltä toimivia osia musiikkipuolelle: nopeuden lisäämiseksi pitäisi soittaa "liian" nopeasti, aloittaa esim. se suora kasi mukavasta temposta ja kiihdyttää pikkuhiljaa niin nopeaksi kun vaan suinkin pystyy vetämään. Yhden "kiihdyttelyn" kesto ei ole pitkä, vain vajaa 10 sek. Näitä tehdään sitten hartaudella ja paljon. Ideana on kehittää käden hermostoa niin, että viesti kulkee nopeammin perille.
 
Mulla on tuttavapiirissä yksi yleisurheiluvalmentaja ja pikajuoksija, ja ne sanoi, että lyhyen puristuksen ohella on tärkeätä pitkä palautus. Ehäkpä sama sopii myös sormien nopeuden kehittämiseen.
 
Nää nopeuskeskusteluthan välillä herättää tunteita, mutta ainakin omalla kohdalla monesti tulee eteen sellaisia tilanteita, että joku valmis bassolinja sisältää sellaisia kohtia, joihin tekniikka ei riitä. Tavalla tai toisella sitä on pyrittävä kehittämään, jos haluaa niitä linjoja soitella.

Nopeus riittää, kestävyys ei. Story of my life =) Mutta elikkäs siis aikas paljon pitäis kehittää ainakin meikäläisen tuota kestävyyttä ettei mene sormet niin nopeasti hapoille. Ei vaan oikein tunnu löytyvän tarpeeksi aikaa soitella. Mites muuten onko porukka kokeillut/käyttänyt niitä puristeltavia käsitreenereitä? Olisko apua tuohon kestävyys ongelmaan?

Mites muuten onko porukka kokeillut/käyttänyt niitä puristeltavia käsitreenereitä? Olisko apua tuohon kestävyys ongelmaan?
 
Luulen, että nuo eivät ainakaan edistävästi nopeuteen vaikuta. Harrastin pari vuotta sitten judoa ja siinä lajissahan sormet on aika kovilla (koko ajan sellainen jäkitys näpeissä, mikä on verrattavissa noihin näppitreenereihin). Aina reenien jälkeen ei bassottelusta tullut yhtään mitään. Lopetin sitten judon ja keskityin bassoiluun. :D
 
E. Aah, kyse oli siis kestävyydestä. Noh, tiedä nyt siitäkään.. My bad.

Kontran soitto on hyvää kestävyystreeniä sähköbassoon, mutta sen se sitten kanssa tekee että tarkin herkkyys ja tatsi häviää. Zemmost.

Kestävyyttä saa lisää soittamalla. Itse olen soitelut päivittäin noin 4 tuntia. En tosin putkeen, mutta sarjoissa. Puristelupalloja en ole ikinä käyttänyt, kunnon soittoreeni on mielestäni riittävää. Itse treenaan yläkroppaa ja pidän muutenkin kunnostani huolta. Hyvä yleinen yleiskunto helpottaa soittamista melkoisesti, ois vaan itekki tajunnu aikasemmin..

Kestävyyttä saa lisää soittamalla. Itse olen soitelut päivittäin noin 4 tuntia. En tosin putkeen, mutta sarjoissa. Puristelupalloja en ole ikinä käyttänyt, kunnon soittoreeni on mielestäni riittävää. Itse treenaan yläkroppaa ja pidän muutenkin kunnostani huolta. Hyvä yleinen yleiskunto helpottaa soittamista melkoisesti, ois vaan itekki tajunnu aikasemmin..
 
Kyllähän tietysti tuo soitto on se paras reenausmuoto, mutta kuten tuossa aiemmin sanoin, niin ei aikaa riitä niin paljon soitteluun kuin pitäisi.

Oho, tännehän tulikin asiaa.
 
Kyllä nopeat riffit sujuu harjoittelemalla mutta tuo perus tasainen peräkkäisten 16-osien soittelu tuottaa välillä ongelmia taimin osalta. Varmaankin tästä metronomin kanssa pattereita kuluttamaan sitten niin....
 
kiitoksia vaan vastauksista.

mä soittelen nopeutta reenatessa vasemmalla kädellä kuvioo 1-2-3-4 kieleltä toiselle metronomin kanssa mahdollisimman tarkasti. Ensin hitaasti ja sitten nopeempa. tärkeintä on että soittaa tarkasti.

Tämä linkki on vakiovastaukseni tähän aiheeseen
http://www.mandolincafe.com/speed.html
 
Tuohon voisi lisätä sen, että voi olla hyvä joskus treenata nopeammin kuin pystyy soittamaan. Ihan vaan sen takia että nopealla tempolla soittaminen tulisi ajatuksena tutuksi vaikkei sormet ja koordinaatio pelaakaan niin että tempossa pystyisi soittamaan puhtaasti.
Olisi edes jollain tasolla valmiimpi jos ja kun tosipaikka tulee.