Rummut: rumpukamat ›

Ridessä saattaa, mallista riippuen, onnistua saamaan volaa alas teipillä. Itsellä on käytössä, seurauksella, että pitkä sointi ja kohina vaimenee, mutta ting- ja kellosoundi säilyy kirkkaana ja luonnollisena.
 
Chrasheihin olen joskus ihan katastrofaalisessa tilanteessa laittanut servettiä kellon päälle, ständin ruuvista läpi ja huopa, ruuveineen takas. Se on rakettitiedettä; ei paljoa tarvita, kun pelti on jo totaalisen "klong". Ajatus oli vaan saada sointia lyhennettyä. Pelti värähdellessään pitää servetin leijumassa, joka kuitenkin kevyellä painollaan yrittää laskeutua pellin päälle. Lopulta servetti saa värähtelyn lannistettua.
 
Ja toi on todella äärimäinen tilanne, sillä meikä, ProMarkin 733:lla ja Sabianin 18"HHX Evolution chrashilla vetäessä, pystyy myrkyttämään vaikka vanhainkodin olohuoneessa.
 
5A:han on aika halko vielä, jos hiljaa pitää vetää. Mulla oli ennen käytössä RegalTip 9A, joka on 5A:ta selvästi keveämpi. No tää ProMark on vielä sitäkin, vähintään yhtä selkeästi, keveämpi. Tippikin on pikkuinen. Se oli suoranainen AHAA-elämys, kun ekan kerran niitä kokeilin, kuinka soitto ylipäätän tuntui paljon hiljaisemmalta, vaikka soitteli ihan rennosti, yhtään varomatta. Erityisesti sen huomas riden volassa, soittaessa sitä ihan normaali tatsilla. Eikä kyse ole siitä, etteikö instrumentti heräisi täyteen sointiinsa. Niillä löytyi mulle paras tatsi, joka mahdollistaa, useinmiten, soiton ilman, että joutuu lyöntejään varomalla varomaan, volan ollessa riskinä käydä liialliseksi.
 
Chrash kun on sellainen, että se herää ihan hipaisustakin, niin ei ongelmia tule. Aika äkkiä tottuu, tarvittaessa, soittamaan sitä hennosti, saavuttaen silti täyteläisen chrash-soundi. Iso ja ohut on avain onneen. Pienessä, vaikka olis kuinka ohut, on sellaanen homma, ettei se herää niin herkästi kohisemaan, kun se on pinta-alaansa nähden kuitenkin paljon paksumpi, kuin pari tuumaa laajempi veljensä. Jos pientä taas tarpeeksi ohentaa, herkkyyden lisäämiseksi, rupeaa soundi lähenemään splashia. Aika usein tulee vastaan sellaisia medium ym peltejä, joiden kanssa käy niin, että kun setti soi, mun kepeillä, balanssissa ja sopivalla volalla, huomaa chrashia iskiessä, että sitä saa ihan vartavasten varautua lyömään kunnolla, että se herää; ei toimi mun ideologiaan. Oishan se hölmöä, vuosikaudet, stadiontason tähdeksi pääsyä odotellessa, jääräpäisesti vaan vetää heavy-chrasheilla, tuhoten bändikaverien korvat ja pilaten monta keikkaa. Mä oon jotenkin hyvin helpottunut siitä, että oon löytänyt sellaisen rumpu-, pelti- ja kapulavalikoiman, että homma toimii täydellisesti, häitä, firmanjuhlia ja muita kissanristiäisiä tässä kuitenkin vaan myrkytellään. Ja jos ei vola riitä, niin liukua ylös vaan, lavasoundikin on kuitenkin tärkeää pitää mieluisana ja siihen vaikuttaa pellitkin aika olennaisesti.