Kitarat: soittaminen ›

Täällä olis yks! Tosiaan Åbo Akademissa alotin tammikuussa 2006 ja ihan fiksulta hommalta on vaikuttanut. Nuottien luku on parantunut aikalailla ja etenkin sävelkorva. Sävellyskurssin käytyäni omien juttujen nuotittaminenkin on parantunut todella paljon. Homma on oikeastaan mennyt selkeämpään suuntaan, mitä musisointiin tulee. Nykyään tajuaa, esim. miksi soittaa jotain tiettyä skaalaa/sointua johonkin tiettyyn kohtaan jne...Maisemanvaihdon takia opinnot konservatoriolla jäivät kesken ja esim. moodit olivat puoliksi hämärän peitossa, vaan eipä enää :) Toki siellä tulee muutakin opiskeltua kuin sitä teoriaa, mutta se ei sitten omaan musisointiin vaikuta niinkään. Kyllä tuo musiikkitiede on se "mun juttu".

Mitä pääsyvaatimuksia tuollaiselle musiikkitieteen tai vastavanlaiselle kurssille on? YO? Soittotaitoa rutkasti? Aikaisempi tutkinto musiikin alalta? Vai riittääkö huono soittotaito ja kiinnostus? Musiikin opiskelu kiinnostaa mutta ainakin musiikki pedagogin koulutukseen oli ihan selkeät vaatimukset: soittaa pitää osata, mielellään hyvin... Onko muita vaihtoehtoja?
 
Niin onkos tuo musiikkitieteen opiskelu jotenkin tutkintoon/ammattiin johtavaa koulutusta?

Mitä pääsyvaatimuksia tuollaiselle musiikkitieteen tai vastavanlaiselle kurssille on? YO? Soittotaitoa rutkasti? Aikaisempi tutkinto musiikin alalta? Vai riittääkö huono soittotaito ja kiinnostus? Musiikin opiskelu kiinnostaa mutta ainakin musiikki pedagogin koulutukseen oli ihan selkeät vaatimukset: soittaa pitää osata, mielellään hyvin... Onko muita vaihtoehtoja?
 
Niin onkos tuo musiikkitieteen opiskelu jotenkin tutkintoon/ammattiin johtavaa koulutusta?
 
Soittotaitoa ei vaadita, riittää kun teoriapuoli on jotenkin hallussa. Pääsykokeissa vaaditaan 3/3 teoriatietämystä, YO-papereilla saa lisäpisteitä mitkä auttaa pääsemään sisään. Eikä sieltä pelkästään musiikinopettajiksi valmistuta. Itseä kiinnostaa media-rintama, ja tarkotuksena olis alkaa lukemaan m.tieteen ohella mediatutkimusta.

Soittotaitoa ei vaadita, riittää kun teoriapuoli on jotenkin hallussa. Pääsykokeissa vaaditaan 3/3 teoriatietämystä, YO-papereilla saa lisäpisteitä mitkä auttaa pääsemään sisään. Eikä sieltä pelkästään musiikinopettajiksi valmistuta. Itseä kiinnostaa media-rintama, ja tarkotuksena olis alkaa lukemaan m.tieteen ohella mediatutkimusta.
 
Käsittääkseni myös tutkijoiksi esimerkiksi yliopistoille valmistuu ihmisiä sieltä. Musiikkitiedettä olisi mahdollisesti suunnitelmissa itsekin lähteä opiskelemaan. Piti jo tässä keväällä hakea, mutta jotenkin sitä onnistui itsensä vajottamaan itse-epäilyn suohon ja muka "unohtamaan" haun. Mutta syksyllä sitten!

Piti jo tässä keväällä hakea, mutta jotenkin sitä onnistui itsensä vajottamaan itse-epäilyn suohon ja muka "unohtamaan" haun. Mutta syksyllä sitten!
Ainakin Jyväskylään on hakuaikaa vielä...

Käsittääkseni myös tutkijoiksi esimerkiksi yliopistoille valmistuu ihmisiä sieltä. Musiikkitiedettä olisi mahdollisesti suunnitelmissa itsekin lähteä opiskelemaan. Piti jo tässä keväällä hakea, mutta jotenkin sitä onnistui itsensä vajottamaan itse-epäilyn suohon ja muka "unohtamaan" haun. Mutta syksyllä sitten!
 
Helsingissä on Suomen ainoa vakavasti otettava tutkimusyliopisto. Hakuaikaa riittää vielä toukokuun viidenteentoista päivään.
 
Jos sinulla on ylioppilastutkinnossasi suomi tai ruotsi toisena kielenä -arvosana magna, eximia tai laudatur, sinun on osallistuttava Suomessa suoritetun ylioppilastutkinnon perusteella hakevien valintaan (hakuaika päättyy 16.5.).
 
(http://www.helsinki.fi/hum/opiskelijavalinnat/ohjeet/index.htm)
 
Tiedän että täytät tarvittavat kriteerit joten laita hakemusta menemään ja ota kirjat käteen!
 
Mutta joo, olen kitaristi ja pyrin tänä keväänä Helsingin yliopistoon lukemaan musiikkitiedettä yleiselle linjalle (taidemusiikin tutkimusta lähinnä). Ylioppilastutkintoni on tosi surkea, joten ainoa keino päästä sisään on olla pääsykokeitten perusteella top-kympissä. Paha paikka.

Helsingissä on Suomen ainoa vakavasti otettava tutkimusyliopisto.
 
Äläs nyt. Kyllä muutkin yliopistot suoltavat tutkimuksia ja artikkeleita jatkuvasti - julkaistavaksi myös ulkomailla.
 
Hakuaikaa riittää vielä toukokuun viidenteentoista päivään.
 
Kas, niin pitkään. Ja Jyväskylässäkin näköjään vielä ensi kuuhun asti. Mikäs tässä sitten! Ehtii sivuaineitakin tsiigailla.

Helsingissä on Suomen ainoa vakavasti otettava tutkimusyliopisto.
Esim. Jyväskylässä on huippuyksikkö musan laitoksella.

Esim. Jyväskylässä on huippuyksikkö musan laitoksella.
 
Tiedän, tiedän. Heittoni olikin ylimalkainen ja vain puoliksi vakava.
 
Osittain vakava siksi, että Helsingin yliopisto kokonaisuudessaan erottuu muista suomalaisista korkeakouluista niin akateemisen tason kuin tunnettavuutensa perusteella. QS vieläpä erittelee HY:n vahvuudeksi nimenomaan humaaniset tieteet ja taiteet (http://www.topuniversities.com/scho … profile/default/universityhelsinki/).
 
Näitä yliopistojen rankkauksia tehdään useilta tahoilta useilla eri painotuksilla ja niin vain ne edelleen noudattaa samaa kaavaa: HY ainoana top-sadassa ja muut suomalaiset kaukana perässä.
 
Wikipediaan on koottu paljon linkkejä aiheeseen liittyen, joten se on ihan hyvä lähtökohta tarkempaan perehtymiseen:
 
http://en.wikipedia.org/wiki/College_and_university_rankings
 
Ainiin, unohtui mainita: Helsingin yliopisto on ainoana suomnalaisena korkeakouluna hyväksytty LERU:n jäseneksi (League of European Research Universities). Laitetaan vielä linkki: http://www.leru.org/?page=1

Tai sit Helsingissä asuu enemmän ihmisiä kuin muissa yliopistokaupungeissa ja ne vaan mielellään äänestää oman yliopistonsa parhaaksi - mittakaavaedun takia äänivyöry on taattu. Luulisin, että tasokasta tutkimusta tehdään muuallakin, eikä tarvitse tinkiä elämänlaadusta ja maksaa itseään kipeäksi vaikkapa asumisesta.

Tai sit Helsingissä asuu enemmän ihmisiä kuin muissa yliopistokaupungeissa ja ne vaan mielellään äänestää oman yliopistonsa parhaaksi - mittakaavaedun takia äänivyöry on taattu. Luulisin, että tasokasta tutkimusta tehdään muuallakin, eikä tarvitse tinkiä elämänlaadusta ja maksaa itseään kipeäksi vaikkapa asumisesta.
 
Ei niitä äänestämällä valita. Ja yliopistolla on todellakin suuri merkitys kunkin tulevaisuudessa. Huipulle ei päästä mistään keskitason kouluista. Ivy League, Oxford ja Cambridge määrää edelleen tason.

Soittotaitoa ei vaadita, riittää kun teoriapuoli on jotenkin hallussa. Pääsykokeissa vaaditaan 3/3 teoriatietämystä, YO-papereilla saa lisäpisteitä mitkä auttaa pääsemään sisään.
 
Mitä tarkoittaa tuo 3/3 teoriatietämystä? Onko jotain esimerkkilinkkiä pääsykoe-kysymyksistä? Onko mitään mahdollisuutta päästä sisään ilman YO-papereita? Esim. AMK-tutkinto miltä tahansa alalta?

Mitä tarkoittaa tuo 3/3 teoriatietämystä? Onko jotain esimerkkilinkkiä pääsykoe-kysymyksistä? Onko mitään mahdollisuutta päästä sisään ilman YO-papereita? Esim. AMK-tutkinto miltä tahansa alalta?
 
http://www.havanto.fi/Musiikki/teoria3.html tuolta löytyy tietoa asiasta. Tuosta viimisestä kysymyksestä en ole oikeen varma :D En muista enää...
 
EDIT ja omissa pääsykokeissa oli kaksi osaa. Ensin kuunneltiin pari musiikkipätkää, luettiin pari artikkelia ja kirjotettiin niitten pohjalta nelisivunen essee. Asia muistaakseni käsitteli jotain kansanmusiikista. Toinen osa oli pyhitetty teorialle; kyseltii intervalleja, skaaloja ja jopa erilaisia nuottiavaimia. Sitten tentin pitäjä soitti ihan pienen pätkän jotain pianosonaattia, josta saimme myös nuotit eteemme. Homman nimi oli analysoida pätkää niin hyvin kuin osasi, sekä myös jakaa se pätkä pienenpiin osiin.

Onko muotorakenteita kyselty?

Ei niitä äänestämällä valita.
 
Se oli enempi zoukki muutenkin. :)
 
Ja yliopistolla on todellakin suuri merkitys kunkin tulevaisuudessa. Huipulle ei päästä mistään keskitason kouluista.
 
Ja silti samalla tuntuu siltä, että monet huiput viittaavat kintaalla kaikille kouluille. Lahjakkuus ja innokkuus kantavat monesti vähintään yhtä pitkälle.

Ja silti samalla tuntuu siltä, että monet huiput viittaavat kintaalla kaikille kouluille. Lahjakkuus ja innokkuus kantavat monesti vähintään yhtä pitkälle.
 
Riippuu tietty, mistä on kyse. Yksikään klassista musiikkia työkseen harjoittava, oli se soittamista, säveltämistä tai johtamista, ei ole päässyt huipulle ilman huippuopetusta. Ei edes Sibelius, Mozart tai kukaan muukaan.
 
Toki kaikki muu musiikki onkin eri asia, mutta kaikki muu musiikki onkin niin älyttömän paljon yksinkertaisempaa kuin mikään hyvä klassinen musiikki, ettei mikään ihmekään, että pelkällä lahjakkuudella ja innokkuudella voi pärjätä, oli kyse jazzista tai mistä vain. Jo musiikkiopistossa tulee sellaisia teoreettisia kiekuroita, että alta pois, harva niitä pelkällä innokuudella oppii. Ja nekin tippuvat viimeistään akatemiatasolla pois kelkasta.

Ja silti samalla tuntuu siltä, että monet huiput viittaavat kintaalla kaikille kouluille. Lahjakkuus ja innokkuus kantavat monesti vähintään yhtä pitkälle.
 
Ja keihin huippuihin sä viittaat? Itseesi?

Onko muotorakenteita kyselty?
 
Ei tietääkseni.

Se oli enempi zoukki muutenkin. :)
 
Ja silti samalla tuntuu siltä, että monet huiput viittaavat kintaalla kaikille kouluille. Lahjakkuus ja innokkuus kantavat monesti vähintään yhtä pitkälle.
 
Pelkät lahjakkuus ja into myös kantavat kuukausittain tilille opintotukena tunnetun kokonaisuuden, joka koostuu markkinatalousyhteiskunnassa yleisesti hyväksytyistä vaihdantavälineistä. Se voidaan käyttää erilaisiin kulutushyödykkeisiin - täten lahjakkuus ja into antavat hienosti mahdollisuuden keskittyä opiskelemiseen ja elintasokummun ylläpitämiseen arkipäivän ongelmien sijaan.