Kitarat: soittaminen ›

Petrucci ei välttämättä kykene mihinkään superfiilisbluesjamitteluun samalla tatsilla mitä monet, mutta mitä sillä on väliä? Todella harva kitaristi kykenee samaan mihin Petrucci, eikä se tee kummastakaan osapuolesta paskaa soittajaa tai musiikillisesti lahjatonta. Vittu, mä haluisin nähdä semmoisen soittajan joka hallitsee kaikki kategoriat soiton saralla täydellisesti niin tekniikka kuin fiilistä myöten, mutta onko semmoista olemassa?
 
Jos ei ole, niin aivan turhaan itkemistä taas tämä threadi, mutta jatkakaa toki, haen eka sipsit ja kaljat.

Petrucci ei välttämättä kykene mihinkään superfiilisbluesjamitteluun samalla tatsilla mitä monet, mutta mitä sillä on väliä? Todella harva kitaristi kykenee samaan mihin Petrucci, eikä se tee kummastakaan osapuolesta paskaa soittajaa tai musiikillisesti lahjatonta. Vittu, mä haluisin nähdä semmoisen soittajan joka hallitsee kaikki kategoriat soiton saralla täydellisesti niin tekniikka kuin fiilistä myöten, mutta onko semmoista olemassa?
 
Kuuntelitko esimerkiksi tuon Petruccin soittaman comfortably numb -pätkän? Ainakin minun korvani kertovat minulle, että se on soitettu aivan pirun hyvällä tatsilla. Oikeastaan paremmalla kuin olen melkein kenenkään blueskitaristin kuullut vetävän. Sitten kun tähän päälle lisätään vielä se fakta, että Petruccilla on MYÖS aika uskomaton tekniikka, niin en voi kyllä kuin piirun verran ihmetellä että mistä nuo helvetin "Petrucci on tylsä tusinakepittäjä"-kommentit sikiävät. Kentis kateudesta? :)
 
Ansaitsit juuri itsellesi Idiootti 2008 -palkinnon.
 
Siinäpä plussan arvoinen kiteytys. :D

Kuuntelitko esimerkiksi tuon Petruccin soittaman comfortably numb -pätkän? Ainakin minun korvani kertovat minulle, että se on soitettu aivan pirun hyvällä tatsilla. Oikeastaan paremmalla kuin olen melkein kenenkään blueskitaristin kuullut vetävän.
 
Tarkoitin tuolla lähinnä sitä, että monesti kun Petruccia kritisoidaan niin muistetaan aina mainita mitä sen pitäisi olla, eikä oteta huomioon kaverin jo nykyisiä meriittejä, ihan kuin joku kitaristi voisi olla joka lajissa yhtä hyvä kuin kaikki muut. Ja oon kuunnellut tuon pätkän ennenkin eikä mulla ole siitä mitään pahaa sanottavaa, taattua Petruccin laatua. Mutta ei se silti joka alaa hallitse, en tiedä ketään kitaristia joka hallitsisi.
 
Sitten kun tähän päälle lisätään vielä se fakta, että Petruccilla on MYÖS aika uskomaton tekniikka, niin en voi kyllä kuin piirun verran ihmetellä että mistä nuo helvetin "Petrucci on tylsä tusinakepittäjä"-kommentit sikiävät. Kentis kateudesta? :)
 
No jos pitää Petruccia tusinakepittäjänä niin ei voi todeta muuta, kuin että tämän väitteen esittäjällä on hyvin köyhä ja suppea ymmärrys eri musiikkilajien päälle. Petrucci on lajissaan varmaan maailman kovimpia (ainakin tunnetuista), tykkääkö siitä lajista on sitten ihan eri asia eli mielipidekysymys ja mulle ihan yhdentekevää. Jokainen olkoot sitä mieltä mitä haluaa.

No jos pitää Petruccia tusinakepittäjänä niin ei voi todeta muuta, kuin että tämän väitteen esittäjällä on hyvin köyhä ja suppea ymmärrys eri musiikkilajien päälle.
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/print.php?p=4336020 Tuossahan tämä kyseinen väite ja sen kirjoittaja näkyvätkin...
 
Tarkoitin tuolla lähinnä sitä, että monesti kun Petruccia kritisoidaan niin muistetaan aina mainita mitä sen pitäisi olla, eikä oteta huomioon kaverin jo nykyisiä meriittejä, ihan kuin joku kitaristi voisi olla joka lajissa yhtä hyvä kuin kaikki muut. Ja oon kuunnellut tuon pätkän ennenkin eikä mulla ole siitä mitään pahaa sanottavaa, taattua Petruccin laatua. Mutta ei se silti joka alaa hallitse, en tiedä ketään kitaristia joka hallitsisi.
 
Sehän se käsittämättömintä onkin, että näiden kritisoijien perustelut ovat useimmiten juurikin tätä luokkaa: Petrucci soittaa hyvin lottoheviä, mutta muusta ei toistaiseksi ole näyttöä. Jos mies hitto soikoon soittaa sitä lottoheviä maailmanlaajuisesti tunnetussa bändissä (ja helvetin hyvin soittaakin), niin aika kohtuutonta mielestäni dissata samaista kaveria siitä, että ei ole koskaan soittanut julkisesti esimerkiksi jazzia. Noita Deep Purple, Iron Maiden ja Metallica yms. covereitahan Dream Theaterilta tosiaan löytyy...

No jos pitää Petruccia tusinakepittäjänä niin ei voi todeta muuta, kuin että tämän väitteen esittäjällä on hyvin köyhä ja suppea ymmärrys eri musiikkilajien päälle.
 
Minusta näillä kahdella asialla ei ole kerta kaikkiaan mitään tekemistä toistensa kanssa. Miten eri musiikkilajien päälle ymmärtäminen tai ymmärtämättömyys liittyy siihen, miten kiinnostavana soittajana pitää John Petruccia?
 
Jos oikeasti uskot tuohon mitä sanot, en tahdo tietää, kuinka köyhä ja suppea ymmärrys sulla on asioista ja ihmisistä ihan noin yleisellä tasolla - musiikki tai lottohevi sikseen.
 
Mutta kai se kuuluu siihen ikään, jossa nopeammin+enemmän=parempi ja muulla ei liene sen kummempaa merkitystä. Aika kauas on muuten edetty drop-C -vireelle sopivista kielistä jo. Saas nähdä, puhutaanko kohta ydinkokeista ja maanviljelystä. ;)

Nyt kun kerran ollaan derailed, niin jatketaan vähän. Mainitsin tuossa Six Degrees of Inner Turbulencesta, ja levyn yksi ehdottomia kohokohtia on Goodnight Kiss:
 
http://www.youtube.com/watch?v=Dt5T8svUHdw
 
En ymmärrä sen henkilön ajatuksenjuoksua, joka väittää tuota kitarasooloa tyylittömäksi. Levy on muutenkin lottohevistä kaukana.
 
EDIT: Nyt on muuten harvinaisen jästipäistä argumentaatiota tässä ketjussa joka suunnalta.

Minusta näillä kahdella asialla ei ole kerta kaikkiaan mitään tekemistä toistensa kanssa. Miten eri musiikkilajien päälle ymmärtäminen tai ymmärtämättömyys liittyy siihen, miten kiinnostavana soittajana pitää John Petruccia?
 
Sä nyt yhdistelet asioita jotka ei liity toisiinsa. Sun kiinnostukset saa olla ihan mitä vaan musan suhteen, mutta väite että Petrucin tyyli on täyttä massakamaa on yksinkertaisesti väärä koska sillä on hyvin vahva ja ainutlaatuinen tyylinsä. Eli jos sä sanot, että Petrucci on kuin kuka tahansa progressiivista metallia (tai oikeastaan mitä tahansa tyyliä) soittava kitaristi, niin et ilmeisesti ymmärrä kys musiikkigenren päälle, et kuule niitä kitaristien eroja.
 
e: Ne erot voi olla kitaristien välillä sitten omasta mielestä hyviä tai huonoja, mutta pointti on että niitä eroja on. Se ei ole enää mielipidekysymys. Sä saat ihan vapaasti pitää Petruccia epäkiinnostavana soittajana, se on ihan yhtä oikeutettu mielipide kuin mikä tahansa muukin.

Minusta näillä kahdella asialla ei ole kerta kaikkiaan mitään tekemistä toistensa kanssa. Miten eri musiikkilajien päälle ymmärtäminen tai ymmärtämättömyys liittyy siihen, miten kiinnostavana soittajana pitää John Petruccia?
 
Mielestäni on täysin ymmärrettävää, että et pidä John Petruccia kiinnostavana soittajana. Sen sijaan se, että kutsut samaista miestä tusinakepittäjäksi kertoo mielestäni jo jotain tuosta suppeudesta.

Mutta kai se kuuluu siihen ikään, jossa nopeammin+enemmän=parempi ja muulla ei liene sen kummempaa merkitystä.
 
Nyt kyllä alitit riman jo aika pahasti... Mutta kaipa tuollaiset kirjoitukset kuuluvat asennevammaisena nettimulkkuna olemiseen.
 
e: tuli varmaan argumentoitua aika jästipäisesti, lapsellisesti ja epäkypsästi, harmi.

http://www.youtube.com/watch?v=Dt5T8svUHdw
 
En ymmärrä sen henkilön ajatuksenjuoksua, joka väittää tuota kitarasooloa tyylittömäksi. Levy on muutenkin lottohevistä kaukana.
 
Kuuntelin mieliksesi. Onkohan mulla siltikin lupa todeta, etten saa minkäänlaisia fiiliksiä tukkoon kompressoidulla soundilla soitetuista enimmäkseen pitkistä äänistä, jotka on vailla minkäänlaista persoonallista otetta? Juuri tämä on mielestäni suurin ongelma Petruccin soitossa: se on teknisesti virheetöntä, mutta musiikillisesti todella ilmeetöntä, todella geneeristä - ei vaan kerta kaikkiaan kutittele yhtään, vaikka mitään erityisiä soittovirheitä tuosta ei toki varmasti (kuten muistakaan Pro Toolsilla loppuun asti hinkatuista tuotoksista) löydäkään. Tämän keskustelufoorumin sooloskaboissa on jatkuvasti huomattavasti persoonallisempia esityksiä, jos multa kysytään.
 
Tyylitöntä? Ei välttämättä: en välitä Dream Theaterin "sävellyksistä" ja koska soolo ei kolahtanut, sehän on siinä tapauksessa hyvinkin tyylinmukainen ratkaisu kokonaisuutta ajatellen. Kuuntelisinko tällaista vapaa-ajallani ammentaakseni omaan soittamiseeni jotain uutta ideaa ja särmää? Yhtä mielelläni kuin millä tahansa sekvensserisoftalla millisekunnintarkasti gridiin naksuteltua MIDI-musiikkia.
 
Ilmeisesti musiikillinen ymmärrykseni on vain liian kapea-alainen.

Nyt kyllä alitit riman jo aika pahasti... Mutta kaipa tuollaiset kirjoitukset kuuluvat asennevammaisena nettimulkkuna olemiseen.
 
Hieman raivonsekaista tekstiä nyt. Ymmärrän hyvin, ettei Juccikzen jutut nappaa, mutta melkeinpä kannattaa purkaa stressi pois ennen vastaamista, tai muuten tulee alatyyliä. Tappeluja ei tällainen vanha ihminen enää jaksa.

Ilmeisesti musiikillinen ymmärrykseni on vain liian kapea-alainen.
 
Tai sitten et vain satu pitämään Petruccin soitosta? Se on mielestäni täysin ymmärrettävää, mutta noissa "tusinakitaristi"-väitteissä menet kyllä metsään ja pahasti.
 
Hieman raivonsekaista tekstiä nyt. Ymmärrän hyvin, ettei Juccikzen jutut nappaa, mutta melkeinpä kannattaa purkaa stressi pois ennen vastaamista, tai muuten tulee alatyyliä. Tappeluja ei tällainen vanha ihminen enää jaksa.
 
Kiitoksia neuvoista, mutta mieliala on kyllä ihan rauhallinen. Kirjoitin vaan suoraan sen mitä ajattelin ilman mitään kaunistelemisia. Jos nyt kuitenkin sait jotain vakaviakin traumoja, niin pyydän anteeksi...
 
e: On se kyllä jännä, että aina jos/kun ilmaisee jonkin asian suoraan ilman mitään sarkastisia kiertoilmauksia, niin joku alkaa epäilemään raivokohtausta tai stressiä.

Kirjoitin vaan suoraan sen mitä ajattelin ilman mitään kaunistelemisia.
 
Meitä on kaksi. Minusta on ihan oikeutettua kutsua tusinakitaristiksi kitaristia, joka soittaa periaatteessa ihan oikein, mutta ei pysty herättämään kuulijassaan tunteita. Olen kuullut paljon muitakin kitaristeja, joihin pätee sama homma: soitosta ei löydä virheitä hidastamallakaan, mutta soitto itsessään on vaan hengetöntä. Näitä kun löytyy (ja varmasti löytyy) yhteensä vähintään 12, voidaan puhua tusinakitaristeista. ;)

Kuuntelin mieliksesi. Onkohan mulla siltikin lupa todeta, etten saa minkäänlaisia fiiliksiä tukkoon kompressoidulla soundilla soitetuista enimmäkseen pitkistä äänistä, jotka on vailla minkäänlaista persoonallista otetta? Juuri tämä on mielestäni suurin ongelma Petruccin soitossa: se on teknisesti virheetöntä, mutta musiikillisesti todella ilmeetöntä, todella geneeristä - ei vaan kerta kaikkiaan kutittele yhtään, vaikka mitään erityisiä soittovirheitä tuosta ei toki varmasti (kuten muistakaan Pro Toolsilla loppuun asti hinkatuista tuotoksista) löydäkään. Tämän keskustelufoorumin sooloskaboissa on jatkuvasti huomattavasti persoonallisempia esityksiä, jos multa kysytään.
 
Tyylitöntä? Ei välttämättä: en välitä Dream Theaterin "sävellyksistä" ja koska soolo ei kolahtanut, sehän on siinä tapauksessa hyvinkin tyylinmukainen ratkaisu kokonaisuutta ajatellen. Kuuntelisinko tällaista vapaa-ajallani ammentaakseni omaan soittamiseeni jotain uutta ideaa ja särmää? Yhtä mielelläni kuin millä tahansa sekvensserisoftalla millisekunnintarkasti gridiin naksuteltua MIDI-musiikkia.
 
Mitä vain mieltä toki saat olla, ei se meikäläiseltä pois ole. Pienenä pointtina vaan oli, että DT on muutakin kuin tahtilajikikkailua ja kaahausta. Sitä en kyllä käsitä, että laitoit sävellykset hipsuihin, tuossa nyt kuitenkin on ihan selkeästi sellainen. Sisältyypähän siihen myös pari levyllä aiemmin esiteltyä perusteemaa - klasaripuolen juttuja, sano.
 
Viimosen päälle hiominen on kanssa vähän niin ja näin, joko diggaa tai ei. Itsekään en aina, mutta sovituksellisesti (huom, ei saundillisesti, senkin hemmoteltu kakara =) ) dynaamisessa musiikissa se toimii. Eri juttu on nää mörinäbändit sitten...
 
Ilmeisesti musiikillinen ymmärrykseni on vain liian kapea-alainen.
 
Ehkä vähän tiettyyn aikakauteen jämähtänyt, ei välttämättä muuten.

e: On se kyllä jännä, että aina jos/kun ilmaisee jonkin asian suoraan ilman mitään sarkastisia kiertoilmauksia, niin joku alkaa epäilemään raivokohtausta tai stressiä.
 
Se on tämä kirjallisen ilmaisun hankaluus, että äänensävyä ei voi tuoda esille. Veikkaan, että tuo Juccikzenkin sarkasmi kuulostaa luonnossa vähemmän vittuilulta.

Ehkä vähän tiettyyn aikakauteen jämähtänyt, ei välttämättä muuten.
 
Oiskohan tää aikakausi sit mikä?

Meitä on kaksi. Minusta on ihan oikeutettua kutsua tusinakitaristiksi kitaristia, joka soittaa periaatteessa ihan oikein, mutta ei pysty herättämään kuulijassaan tunteita. Olen kuullut paljon muitakin kitaristeja, joihin pätee sama homma: soitosta ei löydä virheitä hidastamallakaan, mutta soitto itsessään on vaan hengetöntä.
 
Mun korvaan Petrucci taas kuulostaa tuhannesti tunteita herättävämmältä (positiivisessa mielessä) kuin 99% tietämistäni tekniikkahirmuista, mutta nämä sitten taas lienevät niitä kuuluisia makuasioita.
 
Näitä kun löytyy (ja varmasti löytyy) yhteensä vähintään 12, voidaan puhua tusinakitaristeista. ;)
 
No voihan hoho sentään. :P

Kuuntelin mieliksesi. Onkohan mulla siltikin lupa todeta, etten saa minkäänlaisia fiiliksiä tukkoon kompressoidulla soundilla soitetuista enimmäkseen pitkistä äänistä, jotka on vailla minkäänlaista persoonallista otetta? Juuri tämä on mielestäni suurin ongelma Petruccin soitossa: se on teknisesti virheetöntä, mutta musiikillisesti todella ilmeetöntä, todella geneeristä - ei vaan kerta kaikkiaan kutittele yhtään, vaikka mitään erityisiä soittovirheitä tuosta ei toki varmasti (kuten muistakaan Pro Toolsilla loppuun asti hinkatuista tuotoksista) löydäkään. Tämän keskustelufoorumin sooloskaboissa on jatkuvasti huomattavasti persoonallisempia esityksiä, jos multa kysytään.
 
Perustelet itseäsi yleisesti ottaen ihan järkevästi, kunnes sorrut taas laukomaan ties mitä.
 
1) Petruccin "tukkoon kompressoitu soundi" on jotakuinkin ihan puhdas Mesan särökanava ilman kompressoreita. (Itse pidän yleisesti ottaen monien ihannoimista "dynaamisista" ja muroisista säröistä lähes saman verran kuin Marshall MG:stä, mutta se on sitten asia erikseen)
 
2) Geneeristä? Mieshän lähestulkoon kehitti koko genren.
 
3) Pro Tools. Monta making of -pätkää nähneenä voin sanoa, että mies kuulostaa täsmälleen samalta videokamerankin läpi.
 
Hieman raivonsekaista tekstiä nyt. Ymmärrän hyvin, ettei Juccikzen jutut nappaa, mutta melkeinpä kannattaa purkaa stressi pois ennen vastaamista, tai muuten tulee alatyyliä. Tappeluja ei tällainen vanha ihminen enää jaksa.
 
Yleisesti ottaen ihmiset tuppaavat vastaamaan sillä tyylillä takaisin, mitä he itse saavat ensin niskaansa. Itse asiassa arvasin jo etukäteen, että tämä tulee menemään ikärasismin puolelle.

Heh, täällähän väännetään perinteiseen m.net-tyyliin.. :D
 
Hieman raivonsekaista tekstiä nyt. Ymmärrän hyvin, ettei Juccikzen jutut nappaa, mutta melkeinpä kannattaa purkaa stressi pois ennen vastaamista, tai muuten tulee alatyyliä. Tappeluja ei tällainen vanha ihminen enää jaksa.
 
Kyllä tuo Juccizen.. Juccikzen.. Juc.. (miten helvetti tuosta oikein väännetään genetiivi..) heitto oli ihan yhtä pahaa vittuilua.
 
Ihan noin sivumennen sanoen, mun on kyllä pakko olla vähän samaa mieltä Jucciz..n kans. Tuon klipin kuuntelin ja jos tuo oli tosiaan levyn parasta antia, niin ei maksane vaivaa kuunnella. Ihan nätti hempeilysoolo, joo, mutta tasapaksua dynamiikka=0 -meininkiä, ei jaksa kiinnostua. Mut en kuitenkaan menis Petruccia kyllä tusinakepittäjäksi haukkumaan, ei tusinakepittäjistä (se miten tuon sanan ymmärrän) jauheta maailmanlaajuisesti, että pois se minusta.

Meitä on kaksi. Minusta on ihan oikeutettua kutsua tusinakitaristiksi kitaristia, joka soittaa periaatteessa ihan oikein, mutta ei pysty herättämään kuulijassaan tunteita.
 
Mitä sä sitten meuhkaat täällä, jos Petrucci ei herätä sussa minkäänlaisia tunteita? :D Tunteitahan tuo näyttää kovasti herättävän, tosin negatiivisia sellaisia. Sehän nimenomaan kielii siitä, että Petruccilla on ainutlaatuinen tyylinsä. Sä oot kuunnellut sitä, et tykännyt ja muistat sen soittotyylin. Jos Petrucci ois tusinakamaa, sä et noteerais sitä. Se menis siihen harmaaseen massaan, korvasta sisään, toisesta ulos. Se on tusinakitaristin merkki.
 
Olen kuullut paljon muitakin kitaristeja, joihin pätee sama homma: soitosta ei löydä virheitä hidastamallakaan, mutta soitto itsessään on vaan hengetöntä. Näitä kun löytyy (ja varmasti löytyy) yhteensä vähintään 12, voidaan puhua tusinakitaristeista. ;)
 
Sano yksi. Pitää kuulostaa 1:1 Petruccilta.