Aihe: ** Kitaraa luokkaan 1000 euroa, suositelkaa HYVÄT HERRAT **
1 2 3 4 5 6 7 8 9
Joees
04.03.2008 00:16:03
"kitaranrakentaja" Tekee ymmärtääkseni vain harrastuspohjalta. Ammatit on erikseen.
 
Siinä tapauksessa juu, ehkä. Ehkä.
Loafers Musiikkia sulle ja mulle
Hello punks!
Explorer
04.03.2008 00:17:26
Kun toi on noin helppoa, niin miksi sulla on yleensäkään merkkikitaroita? Merkittömiä saa Koreasta halvemmalla...
 
Joo. Nyt vaan kaikki merkittömiä soittimia ylistämään ja tilaamaan suoraan Koreasta...
 
"Kato kun sai halvalla."
- Sulo Vilén
You ain't seen me, right!
Miikathebest
04.03.2008 00:24:42 (muokattu 04.03.2008 00:27:03)
 
 
Joo. Nyt vaan kaikki merkittömiä soittimia ylistämään ja tilaamaan suoraan Koreasta...
 
"Kato kun sai halvalla."
- Sulo Vilén

 
KYllä kyllä... lukekaa seiskakielisten kimppatilaustopic.
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … ts.php?c=15&t=152386&co=180
 
Kannattaa ehkä myös hakeutua efunkelistin kimppatilaushuoneeseen. ehkä.
 
Minun puolestani jokainen saa hankkia kitaransa mistä tahansa.
 
E: Japanin Fender & Squier
Liikaa säröä!
M Hossa
04.03.2008 10:37:23
Nykyään noita kitaroita voi oikein jopa kokeilla siellä kaupan sisällä. Itte en kyllä kitaraa tai edes vahvistinta ostais jonku suurenmoisen nettimölötyksen perusteella...
Kas kun se mikä sopii toisen käteen ei välttämättä sovikkaan toiselle.
Sarjassamme etusta, takasta ja vieläpä Keskisen hintaan.
Mä vaan ihmettelen, mitä mä ihmettelen.
Leviathan73
04.03.2008 11:21:34
 
 
Jos vielä harkitset sitä LTD EC-1000 niin annan supporttia.
 
Omasta vastaavasta löysin oman rakkauteni.
Sitä saa mitä tilaa.
Miikathebest
05.03.2008 01:28:26 (muokattu 05.03.2008 01:37:07)
 
 
Sepä mukavaa jos joku on saanut iloa irti kirjoituksistani. Minua ei haittaa vaikka hävisinkin tämän väittelyn. En ole mikään maailman paras ilmaisemaan asioita kirjoittamalla.
 
Säädöt ja viimeistely ovat ensimmäiset asiat, jotka huomaan ottaessani kitaran sokkona käteen.
 
Mitä maksaa?
Minimoimalla valmistuskustannuket päästään suurempaan voittoon laadusta tinkimättä. (tai edullisemmalla myyntihinnalla samaan voittoon)
Kaukoidässä on edullisemmat valmistuskustannukset, työvoima, puu, metalli, muovi... kaikki. Onko siellä myös ammattitaidottomampia työntekijöitä? Voi olla.
 
Jos samasta metsästä kaadetaan vierekkäiset kaksi täysin yhtä hyvin soitinrakennukseen sopivaa runkoa, ja toisesta valmistetaan X-kitara ja toisesta Y-kitara, niin tietysti X:ssä on paremmat puut. Anteeksi, edellinen lause oli hölmö ja huono.
 
Olen kyllä pyörinyt kitarakaupoissa hiplailemassa kalliita ja halpoja keppejä, mutta se vain pahentaa GAS:ia. Havaintojeni mukaan hyllystä on löytynyt eri merkkisiä, hyviä, huonoja, halpoja ja kalliita kitaroita. Tietenkin kalliimmat kitarat ovat yleensä parempia kuin halvat. Eihän niistä muuten kannattaisi maksaa enempää. Ai jaa.
 
Olin Töytärin oppilaana yläasteella. Tulilinnutkin on nähty.
 
T: 1963 vuoden LesPaul Standard alkuperäisillä P.A.F.-mikeillä ja kamelinkarvahihnalla.
 
EDIT: EIKÄ MITÄÄN HAUSKAA! mutta silti hullun siistii.
 
E2: Voisin parantaa soundiani parhaiten opettelemalla soittamaan.
Liikaa säröä!
neja
05.03.2008 08:25:34
Jos vielä harkitset sitä LTD EC-1000 niin annan supporttia.
 
Omasta vastaavasta löysin oman rakkauteni.

 

 
Kertokaahan vielä lisää specksejä tuosta LTD:stä ketkä omistaa.
Jucciz
05.03.2008 08:52:17 (muokattu 05.03.2008 08:52:41)
T: 1963 vuoden LesPaul Standard alkuperäisillä P.A.F.-mikeillä ja kamelinkarvahihnalla.
 
Sori, mut Les Pauleja ei tehty mainitsemanasi vuonna. Tuotanto lopetettiin vuonna 1960 ja jatkettiin taas 1968. Eikä ennen vanhaan puhuttu mistään Standardeista.
ibnz
05.03.2008 09:01:42
Kertokaahan vielä lisää specksejä tuosta LTD:stä ketkä omistaa.
 
Mulla on se vintage black -viimeistelty versio. Peli on vähän kuin hybridi Eclipse I:tä ja II:ta 24:llä nauhalla ja pienillä eroilla. Luonnollisesti ESP:t ovat hitu laadukkaampia viimeistelyltään ja nippeleiltään, kuten virittimiltään.
 
Eli aktiivi-EMG:t 60 ja 81, liimakaula, Tone Pros -virittimet (hyvät!) ja talla, 24 nauhaa, mahonkirunko ja -kaula eebenpuuotelaudalla. Varsin kevyt ja soi todella hienosti ainakin hevisoitannossa.
Olisin aikanaan varmaan Eclipsen valkannut mikäli siihen olisi ollut varaa. Voi olla että vikaan olisi mennyt. Oma yksilöni on loistava ja 24 nauhaa on kuitenkin 24, vaikka viimeiset pari ovatkin hiukan hankalasti tavoitettavia :)
 
Eclipsessä tulee tietysti ESP:n muotoiltu laukku ja kirjainyhdistelmä ESP, joten kaipa se hintaero on perusteltavissa..
oiva tumpeloinen
05.03.2008 09:07:06
Kertokaahan vielä lisää specksejä tuosta LTD:stä ketkä omistaa.
 
Ne specsit vertailua varten löytynee helpoiten valmistajan kotisivuilta. Loppu pitää sitten käydä itse kokeilemassa. Kitara kun kuitenkin on muutakin kuin pelkät specsit.
Miikathebest
05.03.2008 11:32:16
 
 
Sori, mut Les Pauleja ei tehty mainitsemanasi vuonna. Tuotanto lopetettiin vuonna 1960 ja jatkettiin taas 1968. Eikä ennen vanhaan puhuttu mistään Standardeista.
Siksi juuri kirjoitinkin tuon.
 
jatkettiin taas 1968 1966 sanoo Suuri kitarakirja.
Ja vuoteen 1960 asti mikeissä oli merkintä PAF.
Aivan sama.
Liikaa säröä!
VFK
05.03.2008 11:55:39
Säädöt ja viimeistely ovat ensimmäiset asiat, jotka huomaan ottaessani kitaran sokkona käteen.
 
Mitä maksaa?
Minimoimalla valmistuskustannuket päästään suurempaan voittoon laadusta tinkimättä. (tai edullisemmalla myyntihinnalla samaan voittoon)
Kaukoidässä on edullisemmat valmistuskustannukset, työvoima, puu, metalli, muovi... kaikki. Onko siellä myös ammattitaidottomampia työntekijöitä? Voi olla.

 
Olis muuten hienoa, jos kitarakaupoissa kitarat olisivat säädöissä ja kunnon kielillä varustettuja. Edellinen visiittini erääseen Helsinkiläiseen musaliikkeeseen oli muuten ihan jees, mutta yksikään kokeilemistani kitaroista ei ollut säädetty edes sinnepäin. Vahvistimien testaileminen keskeytyi vähän väliä, kun yritin etsiä kaupasta kitaraa, jolla viitsisi soittaa. Kyseessä kuitenkin 1500-4000 euron kitarat.
 
No muutenhan toi pitää paikkansa, mutta valmistuskustannuksissa tingitään nimenomaan siitä laadusta. Puut ovat huonolaatuisia ja kitarat kootaan useista osista, käyttäen huonoja metalliosia ja mikrofoneja. Työntekijöiden osaaminenkaan ei varmasti ole samalla tasolla kuin näissä kalliimpien valmistuskustannusten maissa, mutta useimmat ymmärtävät sen, ettei näin ole tarkoitus ollakaan. Kun valmistuskustannuksista tingitään, tingitään kitaran yleisestä laadusta, soinnista, soitettavuudesta jne. Olet muuten ensimmäinen tietämäni henkilö, joka väittää halpojen kitaroiden olevan yhtä hyviä, kuin miljoonagibsonit. Näitähän tietysti riittää, joilla on se "huippuhyvä yksilö" vajaan tonnin kopiokitaroista, joka on huomattavasti parempi, kuin ne esikuvansa. Sulla on kuitenkin oma näkemys asiasta ja sitä taitaa olla aika hankala muuttaa, mutta suosittelisin edelleen hieman perehtymistä asioihin.
So many assholes... So few bullets.
fox
05.03.2008 12:04:38
 
 
Siksi juuri kirjoitinkin tuon.
 
1966 sanoo Suuri kitarakirja.
Ja vuoteen 1960 asti mikeissä oli merkintä PAF.
Aivan sama.

 
Juu, ei se suuresti "maalta merelle vie", vaikka kyllä valitettavasti olet tuon lähdekirjan tietojen nojalla ihan väärässä. Kesäkuussa 1968 NAMM-messuilla nimittäin esiteltiin vasta LP Custom ja gold-top Standard P-90 mikeillä varustettuna jälleen vuoden 1960 jälkeen. Hinnat olivat Customille 550 dollaria, Standardille 400. Valmistusmäärät mainittuna vuonna olivat 433 - 1224 sanoo Meiners.
En sitten tiedä, mistä Denyer tuon tietonsa on kaivanut, nimittäin missään muualla en tuohon oo törmännyt, vaikka kyllähän niitä 1960 -68 välillä tehtyjä "Gibson Les Pauleja" aika ajoin on raportoitu. Väärennöksiä vaan kaikki..
 
Muuten olis "aivan sama" mutta ottaen huomioon tämänkin foorumin kohtuullisen arvostetun aseman tiedon jakajana, ei oikeen voine jättää ilmapallotarinoita eloon, saati moisia jaella.
 
Siksi juuri kirjoitinkin tuon. 8)
 
Jaa niin, tuossa vaiheessa sitten totesivat ostaneensa vähän "liikaa" ohuita mahonkilautoja SG-kitaroita varten, joitten valmistusmääriä tietenkin jouduttiin vähentämään, joten 1969-73 välillä tuli noita "pancake-body" Les Pauleja valmistuslinjalta. Pikkuhiljaa sitten 1973 mennessä poistuivat, kas kun siihen kerrosliimaukseen kului arvokasta työaikaa hieman runsaahkosti. Toki 1973 jälkeenkin on olemassa Les Pauleja sandwich- eli pancakebodylla, sillä niistä rungoista toki kannatti päästä eroon, eikä polttaa uunissa.. 1975-76 vuoteen asti noita vanhoja bodyja on putkahdellut jokusia.
welcome to the twilight zone "A fox is a wolf who sends flowers." relic #1
Numb
05.03.2008 12:05:09
 
 
Siksi juuri kirjoitinkin tuon.
 
Öööö... Eli miksi?
 
Olis muuten hienoa, jos kitarakaupoissa kitarat olisivat säädöissä ja kunnon kielillä varustettuja.
 
Kielet vielä ymmärrän, kun niitä kuitenkin käpälöidään aika lailla kenties siellä kaupassa. Säätöjä on jo vaikeampi ymmärtää. Hyvässä kuosissa oleva keppi tuntuu paremmalta, minkä luulisi tarkoittavan sitä, että se menee paremmin kaupaksi.
Gattubi ö skugi, bing bong bang -Remu Aaltonen --- Se pitää vetää niig skibbadibbaboungboung skäppidäbbi ticotico hei groopie dountsu teik mai hair de bäng bäng bong! -LamaAjanElvis
VFK
05.03.2008 12:07:04
Mulla on se vintage black -viimeistelty versio. Peli on vähän kuin hybridi Eclipse I:tä ja II:ta 24:llä nauhalla ja pienillä eroilla. Luonnollisesti ESP:t ovat hitu laadukkaampia viimeistelyltään ja nippeleiltään, kuten virittimiltään.
 
Eli aktiivi-EMG:t 60 ja 81, liimakaula, Tone Pros -virittimet (hyvät!) ja talla, 24 nauhaa, mahonkirunko ja -kaula eebenpuuotelaudalla. Varsin kevyt ja soi todella hienosti ainakin hevisoitannossa.
Olisin aikanaan varmaan Eclipsen valkannut mikäli siihen olisi ollut varaa. Voi olla että vikaan olisi mennyt. Oma yksilöni on loistava ja 24 nauhaa on kuitenkin 24, vaikka viimeiset pari ovatkin hiukan hankalasti tavoitettavia :)
 
Eclipsessä tulee tietysti ESP:n muotoiltu laukku ja kirjainyhdistelmä ESP, joten kaipa se hintaero on perusteltavissa..

 
Et olisi mennyt metsään. Noi kalliimmat LTD:t on ihan hyviä kitaroita, mutta oikea ESP, tässä tapauksesa vastaava Eclipse vaan soi paremmin, siinä on parempi tatsi ja se resonoi paremmin. Toki hinnassa on pientä ESP lisää, jos sen ostaa uutena, mutta käytettynähän noita saa sopuhintaan. Soitin itse viimeksi tota LTD:tä FME:ssä pari kertaa ja kyseinen kitara oli ihan jees, muttei pitänyt virettä alkuunkaan. Tämä tosin tuskin oli kitaran vika, vaan kielien. Noi LTD:t vaan tuntuu ja soundaa hiukan elottomilta.
 
Jokainen voi sitten itsekseen miettiä, onko valmis sijoittamaan muutaman satasen enmmän, mutta jos on, niin mielestäni niille euroille saa vastinetta.
 
Tossa kohtaa kitaroiden laadussa tapahtuu selvä hyppäys(alle 1000 ja 1500-2000:n kitarat).
So many assholes... So few bullets.
VFK
05.03.2008 12:09:42
Juu, ei se suuresti "maalta merelle vie", vaikka kyllä valitettavasti olet tuon lähdekirjan tietojen nojalla ihan väärässä. Kesäkuussa 1968 NAMM-messuilla nimittäin esiteltiin vasta LP Custom ja gold-top Standard P-90 mikeillä varustettuna jälleen vuoden 1960 jälkeen. Hinnat olivat Customille 550 dollaria, Standardille 400. Valmistusmäärät mainittuna vuonna olivat 433 - 1224 sanoo Meiners.
En sitten tiedä, mistä Denyer tuon tietonsa on kaivanut, nimittäin missään muualla en tuohon oo törmännyt, vaikka kyllähän niitä 1960 -68 välillä tehtyjä "Gibson Les Pauleja" aika ajoin on raportoitu. Väärennöksiä vaan kaikki..
 
Muuten olis "aivan sama" mutta ottaen huomioon tämänkin foorumin kohtuullisen arvostetun aseman tiedon jakajana, ei oikeen voine jättää ilmapallotarinoita eloon, saati moisia jaella.
 
Siksi juuri kirjoitinkin tuon. 8)
 
Jaa niin, tuossa vaiheessa sitten totesivat ostaneensa vähän "liikaa" ohuita mahonkilautoja SG-kitaroita varten, joitten valmistusmääriä tietenkin jouduttiin vähentämään, joten 1969-73 välillä tuli noita "pancake-body" Les Pauleja valmistuslinjalta. Pikkuhiljaa sitten 1973 mennessä poistuivat, kas kun siihen kerrosliimaukseen kului arvokasta työaikaa hieman runsaahkosti. Toki 1973 jälkeenkin on olemassa Les Pauleja sandwich- eli pancakebodylla, sillä niistä rungoista toki kannatti päästä eroon, eikä polttaa uunissa.. 1975-76 vuoteen asti noita vanhoja bodyja on putkahdellut jokusia.

 
Faktaa, ei fiktiota. Oliskohan se 1966 painovirhe. Noi vuosiluvut kuitenkin on yleensä kaikkien tuntemia ja varmasti ainakin kyseisen, ansiokkaan opuksen tekijän tiedossa.
So many assholes... So few bullets.
fox
05.03.2008 12:12:00
 
 
Olis muuten hienoa, jos kitarakaupoissa kitarat olisivat säädöissä ja kunnon kielillä varustettuja. Edellinen visiittini erääseen Helsinkiläiseen musaliikkeeseen oli muuten ihan jees, mutta yksikään kokeilemistani kitaroista ei ollut säädetty edes sinnepäin. Vahvistimien testaileminen keskeytyi vähän väliä, kun yritin etsiä kaupasta kitaraa, jolla viitsisi soittaa. Kyseessä kuitenkin 1500-4000 euron kitarat.
 
No kun.. muutamankin kerran tästä olen kirjoitellunna.. Niissä liikkeissä, tukkureilla (ja maahantuojilla) ei yksinkertasesti ole enää sellasta pre-sales fiksaustoimintaa saati henkilöitä. Poikkeuksia toki on, mutta se vaatis vaikka liikkeessäkin jonkun "kitarafanaatikon" joka niitä säätelis. Ei oo enää soitinkauppiaalla yksinkertaisesti resursseja palkata sinne ketään, ei edes freelance-fiksaajaa. "Vanhasta muistista" aina silloin tällöin meikäläisellekin joku kauppias-setä soittaa, niitä vanhan kaartin äijjiä, mutta silloin on yleensä joku isompi käpy kyseessä, ja haluavat tietää, onko parasta lähettää kyseinen soitin takasin tehdaspalautukseen, vaiko voisko sille mahdollisesti jotain tehdä..
Soitinkauppojen esittelykitarat sen lisäks saavat kaiketi edelleenkin kovaa kyytiä, jos myyjän silmä välttää.. Senpä vuoksi useassa paikassa ovat jopa "lukkojen takana" nuo vähän arvokkaammat kitarat. Että vältyttäisiin toistuvalta säätelyltä. =)
welcome to the twilight zone "A fox is a wolf who sends flowers." relic #1
fox
05.03.2008 12:18:24
 
 
Faktaa, ei fiktiota. Oliskohan se 1966 painovirhe. Noi vuosiluvut kuitenkin on yleensä kaikkien tuntemia ja varmasti ainakin kyseisen, ansiokkaan opuksen tekijän tiedossa.
 
Painovirhe, tai kääntäjän virhe, kuka tietää. Kumminkin tosiaan ei ite tehdas tuohon aikaan toimittanut uusia, ja ei ollu sitä "vanhaa varastoa" enää lähetetty, toki tehtaalla oli runkoja tuolta 1959-60 varastossa, joten tiettävästi noissa 1968 kitaroissa on muutama "relicci". Parempi pistää myyntiin, kuin polttaa, niinku totesin aiemmin.. =)
Tosiasia on, että valmistus loppui, tai lopetettiin 1960, vaikkakin 1961 sarjanumerolla on lähtenyt (edelleen Meinersin mukaan) loput 3/4-kokoiset LP Juniorit, kokonaista 71 kappaletta. Sitä en tiedä, oliko ne DC-junnuja vai singlecutteja..
welcome to the twilight zone "A fox is a wolf who sends flowers." relic #1
ibnz
05.03.2008 12:21:58
Et olisi mennyt metsään. Noi kalliimmat LTD:t on ihan hyviä kitaroita, mutta oikea ESP, tässä tapauksesa vastaava Eclipse vaan soi paremmin, siinä on parempi tatsi ja se resonoi paremmin. Toki hinnassa on pientä ESP lisää, jos sen ostaa uutena, mutta käytettynähän noita saa sopuhintaan. Soitin itse viimeksi tota LTD:tä FME:ssä pari kertaa ja kyseinen kitara oli ihan jees, muttei pitänyt virettä alkuunkaan. Tämä tosin tuskin oli kitaran vika, vaan kielien. Noi LTD:t vaan tuntuu ja soundaa hiukan elottomilta.
 
Jokainen voi sitten itsekseen miettiä, onko valmis sijoittamaan muutaman satasen enmmän, mutta jos on, niin mielestäni niille euroille saa vastinetta.
 
Tossa kohtaa kitaroiden laadussa tapahtuu selvä hyppäys(alle 1000 ja 1500-2000:n kitarat).

 
On se Eclipse tottakai parempi soitin, tuolla "mennä vikaan" kohdalla tarkoitin oikeastaan sitä, että odotanko vielä muutaman kuukauden ja kerään sen 600e rahaa, vai otanko nyt mukaan - ja kadunko päätöstä sitten. Hintaeroa kuitenkin kertyy ihan kohtalaisesti.
Ei ole tarvinnut katua :) Varmaankin joskus vaihdan kalliimpaan, mutta epäilen että mennään jo Gibson LP Std -sarjaan sitten (ei mahtune otsakkeen 1000EUR -luokan malleihin enää).
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)