Aloittelijat ›

pahoittelut, en käyttänyt hakua, mutta jos nöyränä lakki kädes pyydän niin pliis neuvokaa..:)
 

 
Okei.. olen bassolla nyt treenannu noita kirkkosävel lajeja , otetaan esim jooninen c johon kuuluu C=root d,e,f,g,a,h,c , ongelma ei ole se vaan..
 
että voiko tota joonista asteikkoa siirtää mihinkään muuhun ääneen?? esim jos muodostaisin sen vaikka g jooniseen? syy tähän on että treenaan otelautaa ja samalla treenaisin noita moodeja
 
ps. nois moodi ohjeis on aina vaan selitetty se asia että jooninen alkaa vaan siitä kolmannesta tai kasista.. kiitos ja kumarrus

Jooninen asteikko on säveliltään sama kuin duuriasteikko. Se voidaan alkaa mistä tahansa 12:sta sävelestä.
 
Ihan sama noissa muissakin moodeissa.

Skaaloillehan on kaavat, eli rautalangasta vääntäen että kuinka monta nauhaa (=puolisävelaskelta) ylöspäin sävel on edellisestä skaalan sävelestä. Esim jooniselle (eli duuriskaalalle) se on 2+2+1+2+2+2+1. Ja se mistä sävelestä skaalan aloittaa, määrää tietysti mikä skaala se on: C jooninen alkaa C:stä, G jooninen G:stä jne.
 
Aeolisen muodostaa ionisesta niin että kolmannen, kuudennen ja seitsemännen sävelen äänen tiputtaa yhden nauhan. Eli nauhoina laskien kaava on 2+1+2+2+1+2+2.
Fryygisen luo aeolisesta pudottamalla vielä tuon toisen sävelen nauhan alemmaksi. Eli kaava siten on 1+2+2+2+1+2+2.
 
Toivottavasti laskin nämä nyt oikein. Wikipedian moodisivu on mielestäni ihan pätevä, sitä käytin tässä lunttina: http://en.wikipedia.org/wiki/Musical_mode

Jos bassoa opetetaan samaan tapaan kuin kitaraa, niin C joonisesta saa G joonisen siirtämällä koko aseman 7 nauhaa ylöspäin tai 5 nauhaa alaspäin. Tai sitten opetella C jooniselle ne tavanomaiset 5 asemaa, jotta voi jonkun niistä siirtää tuon 5 alaspäin tai 7 ylöspäin.
 
Mutta kun ne bassoa ole soitellut, en tiedä hahmotetaanko kaulaa viidellä asemalla, vain onko niitä esimerkiksi vähempi määrä.
 
Englanniksi olen oppinut että If Dorothy Plays Like Me All's Lost... eli siis Ioninen, doorinen, phryyginen, lyydinen, miksolyydinen, aeolinen, lokrinen. Eli kun duuriskaalan osaa niin tuolla pystyy siitä vetelemään nuo muut, kuten Baron jo tuossa mainitsi.

siis onko se c jooninen suurinpiirtein näin siinä otelaudalla?
 
0 1 2 3 4 5
 
g---X---X-X|
d---X-X---X|
a-----X---X|
e-----------|
 
c jooninen
 
voiko käyttää kaikis joonisis äänis samaa kuviota? esim G jooninen? (alkais sitte
E kielen kolmannelta.. ???
 
ja sitte niis muissa doorisis doorisen omaa kuviota jne.. fryygisen omaa jne.. kiitos (olen niin pyörällä näistä bassokuvioista:) )

siis onko se c jooninen suurinpiirtein näin siinä otelaudalla?
 
0 1 2 3 4 5
 
g---X---X-X|
d---X-X---X|
a-----X---X|
e-----------|
 
c jooninen
 
voiko käyttää kaikis joonisis äänis samaa kuviota? esim G jooninen? (alkais sitte
E kielen kolmannelta.. ???
 
ja sitte niis muissa doorisis doorisen omaa kuviota jne.. fryygisen omaa jne.. kiitos (olen niin pyörällä näistä bassokuvioista:) )
 
Joo
 
Virheestä tai lyhyestä tekstistä tuo mnet valittelee...

aeolinen,
 
En mä mitenkään vinoiluksi tätä tarkoita mutta englannin "aeolian" on suomeksi aiolinen.

Kiitos.., sitähän sanotaan että mitä enemmän tietää sitä tuskaisempaa on! no menin kirjastoon ja luin/ ymmärsin väärin, mutta noin kun esitin niin olen opetellut.. rupes ottamaan päähän todella että olenko ymmärtäny väärin..
 
miettii iloisesti :D:D:D ****(mutta toi on siis se juju.. se perus kuvio joka esitetään tietyn moodin kohdalla on sama kuvio joka toimii kyseisen moodin kaikis äänis :D )

En mä mitenkään vinoiluksi tätä tarkoita mutta englannin "aeolian" on suomeksi aiolinen.
 
Kiitos korjauksesta. Mulla on termit sekasin, kun olen näitä vain englannin maan kielellä lukenut. Aiolinen kastike on mulle ehkä vähän tutumpi. ;)

nuo moodit on aika helppo oppia kitaralla ja bassolla, jos pentatoniset asteikot on hallussa. esim. mollipentatonisen ympärille saa muodostettua helposti fryygisen ja aiolisen moodin. eli ottaa ensin sen mollipentatonisen ja lisää siihen sitte siihen vaikkapa aiolisen moodin toisen ja kuudennen sävelen. pentatonisia asteikkoja voi pitää runkona muille asteikolle ja niiden ympärille saa sitten lisäämällä säveliä koottua muut asteikot.
 
g-mollipentatoninen kolmannelta nauhalta:

G|---3---5-----|
D|---3---5-----|
A|---3---5-----|
E|---3-------6-|

 
aiolinen-moodi g:stä:

G|---3---5-----|
D|---3---5-----|
A|---3---5---6-|
E|---3---5---6-|

nuo moodit on aika helppo oppia kitaralla ja bassolla, jos pentatoniset asteikot on hallussa. esim. mollipentatonisen ympärille saa muodostettua helposti fryygisen ja aiolisen moodin. eli ottaa ensin sen mollipentatonisen ja lisää siihen sitte siihen vaikkapa aiolisen moodin toisen ja kuudennen sävelen. pentatonisia asteikkoja voi pitää runkona muille asteikolle ja niiden ympärille saa sitten lisäämällä säveliä koottua muut asteikot.
 
g-mollipentatoninen kolmannelta nauhalta:

G|---3---5-----|
D|---3---5-----|
A|---3---5-----|
E|---3-------6-|

 
aiolinen-moodi g:stä:

G|---3---5-----|
D|---3---5-----|
A|---3---5---6-|
E|---3---5---6-|

 
Mä en kyllä lähtisi noita noin treenaamaan. Tuosta tulee kovin helposti matematiikkaa. Mun mielestä jokaisen moodin voi treenata ihan itsekseen ja vertailun toisiin skaaloihin tekee ihan pelkästään korvalla.

opettelen siis kirkkosävel asteikkoa tuollaiset asetelmat on mulle opetettu.onko noi oikeen.. vaikka kaikki lähtee c äänellä niin..
http://www.fileshack.us/get_file.php?id=994656&file=moodit.pdf.

http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=24161 kannatta tota lukea. Auttoi nimittäin minuakin suuresti.
 
Jooninen: |--X---X|
Doorinen: |-X---X-|
Fryyginen: |X---X--|
Lyydinen: |---X--X|
Miksolyydinen: |--X--X-|
Aiolinen: |-X--X--|
Lokrinen: |X--X---| erittäin kätevä taulukko
 
| = juurisävel
- = kokosävel askel
X = puolisävel askel

Mä en kyl tajua, miten te kelaatte noita niin vaikeesti...
Esim C-doorinen. Doorinen on numero 2. Missä duuriasteikossa C on toinen sävel? Vastaus: Bb duurissa. Eli Soita Bb duuria C:stä C.
C-Lyydinen: G duurin 4 sävel on C. Eli C duuri asteikkoa jossa on #4.

Mä en kyl tajua, miten te kelaatte noita niin vaikeesti...
Esim C-doorinen. Doorinen on numero 2. Missä duuriasteikossa C on toinen sävel? Vastaus: Bb duurissa. Eli Soita Bb duuria C:stä C.
C-Lyydinen: G duurin 4 sävel on C. Eli C duuri asteikkoa jossa on #4.
 
Se vaikeasti kelaaminen johtunee siitä, että tuolla ajattelulla sulla on paljon duuriskaaloja mielessä, eikä se kerro mitään taustan suhteen. Kun sulla pitäisi olla päässä, miltä mikäkin moodi kuulostaa, ei miten se tabulatuureina menee. Siksi tekisi ihan hyvää treenata niitä moodeja samasta sävellajista ja opetella niiden ero korvalla. Voipi sitten soittoonsa hakea fiilistä siltä pohjalta.