Yleistä keskustelua musiikista ›

Olin eilen ostamassa tutulleni, 13 vuotiaalle pojalle, ensimmäistä sähkökitaraa ja vahvistinta. Noo siinä sitten kiertelimme ja tutkailimme, kunnes menimme erääseen nimeltämainitsemattomaan musiikkiliikkeseen. Menimme tiskille ja kerroimme, että pitäisi saada ensikitara skidille. Myyjä tuli avuksi ja kerto kitaroiden ominaisuuksista ja sanoi, että kokeilkaa rauhassa.
 
Kokeilimme kitaroita ja tykästyimme erääseen suht edulliseen ja toimivaan kitaraan. Ajattelimme ottaa sen, mutta yht´äkkiä myyjä rupesi hillumaan silmille ja ilmoittelemaan, ettei kannata aloittelijalle ostaa tuollaista kitaraa, vaan tällainen yli 1000€ maksava hifi-kitara, ettei soittoinnostus lakkaisi heti. Olin vähän ihmeissäni ja kysin myyjältä, että miksi ensimmäisen kitaran pitää olla niin arvokas, eikö halpa ja toimiva kitara olisi hyvä. Myyjä melkein suuttui ja rupesi julistamaan minulle, että minulla ei ole mitään varaa sanoa, kun en ole kuulemma millään instrumentillä soittanut, enkä täten voi omata minkäänlaista tietämystä soittokamoista.
 
Vahvistimeksi suositteli jotain 2000€ vahvistinta ja silleen. Vittu mitä pellejä.
 
Kyllä pojan vanhemmat olisivat maksaneet enemmänkin kitarasta, kun he eivät oikeasti tiedä, että mitä semmosista kannattaa maksaa.
 
Teitä varmaan kiinnostaa ihan sikana, mutta minua vähän ihmetyttää, että millaista paskaa musakauppiaat selittävät aloittelijoille.

Tämä on kyllä vittumaista eikä ilmene pelkästään musiikkiliikkeissä, vaan tasaisesti kaikissa muunkin alan liikkeissä. Rahat pois tyhmiltä - periaate tuntuu olevan turhankin yleinen.
 
Juuri tuollaisen idiotismin takia kannattaa aina ottaa joku asiantuntija mukaan tai sitten asioida liikkeessä, jonka tietää hyväksi ja rehelliseksi.
 
Harrastuksessa kuin harrastuksessa kannattaa ensivälineiden olla halpoja, koska ei koskaan voi tietää kauanko innostusta kestää. Ja mikäli todella joku juttu kiinnostaa, niin ei vaikuta onko ensimmäinen kitara tuhat vai kaksituhatta euroa. Nimim. kokemusta on.

Rahat pois tyhmiltä - periaate tuntuu olevan turhankin yleinen.

 
Korvaisin sanan "tyhmä" sanalla "tietämätön".

Turpaan pitäisi tuommoista myyjänplanttua vetää. Tuli tuosta mieleen se kerta, kun yhdelle tutulle kaupattiin eräässä musaliikkeessä bassovahvaria kitaravahvistimeksi. Ja ei, kyseessä ei ollut Fender Bassman eikä Marshall Super Bass, vaan joku ihan normaali pieni bassocombo. Musaliikkeet ovat täynnä kaikenlaista viheltäjää ja kusettajaa... niinkuin kaikki muutkin liikkeet.

Jep. Ja varsinkin se, että lapsen motivaatiota harrastuksen jatkamiseen ei vielä tiedetä, joten miksi hankkia kovan hintaluokan soitinta ensisoittimeksi? Sama juttu esim. pianon kanssa. Jos lapsi sanoo kotona, että hän haluaisi kokeilla pianonsoittoa, kuinka moni ajatteleva vanhempi ostaa pianon kodin nurkkaan tätä varten? Saattaahan käydä, että kuukauden päästä huuto.netissä myydään "vähän käytettyä" soitinta...

Harrastuksessa kuin harrastuksessa kannattaa ensivälineiden olla halpoja, koska ei koskaan voi tietää kauanko innostusta kestää.
 
Totta juu, mutta toisaalta kunnon kamoilla viitsii soittaa enemmän ja kestävätkin pidempään. Mutta ei tosiaan kannata ostaa sitä kalleinta huippumallia heti alkuun.

Joopati joo, tuttua on.
 
Toisinaan kun menee jonnekin tuntemattomampaan liikkeeseen ja pyörii siellä kuin H-Moilanen, niin myyjä tulee avittamaan. Sitten kun esittelee siinä aikansa tyhmää, niin kauppias ennemmin tai myöhemmin tekee omat virheensä. Sitten kun se esittelee sulle ekaks kitaraks vaikka Gibsonin Les Paulia, niin teet normaalit testit ja heität hillittömän Hi-Gain soolon loppuun. Myyjä menee hiljaiseksi ja yrittää perua puheitaan. Muutaman kerran olen näin tehnyt, ja voin vakuutta että niihin liikkeisiin en enää mene. Siellä meinaa kusetettiin ihan suoraan verkkokalvoon.
 
Toisaalta, tuo voisi olla myös hyvä keino saada myyjä pudottamaan hintaa, kun tekee selväksi sen, ettei ole mikään eilisen teeren suttura...

Toisaalta, tuo voisi olla myös hyvä keino saada myyjä pudottamaan hintaa, kun tekee selväksi sen, ettei ole mikään eilisen teeren suttura...
 
Toinen vaihtoehto on, että tarjoavat juurikin sen ropellikaulaisen romun, joka ei kelleen muulle ole kelvannut. Melkein pahempikin tämä, siitä Kipsonista sentään saa omiaan takasin jos ei kiinnostakaan soitteet.

Tällaisia kun lukee niin rupee itteensäkin vittuttaa.

Kerran kävin kaupassa kysymässä erään nauhurin hintaa, olin aikeissa ostaa juuri tätä mallia enkä mitään muuta. Myyjä kysyi budjettiani, ja vastasin että 400 euroa. Eikö hän sitten alkanut esittelemään 1000 euron nauhuria. Mikä tätä idioottia oikein vaivaa? Budjetti on 400 euroa, jos haluaa antaa 600 euron alennuksen jostakin supernauhurista niin siitä vaan, muuten turha esitellä mitään. Pyh.

Yhdessä musiikkikaupassa on kaksi myyjää. Kysyin puhelimitse vahvarin hintaa, ja toiselta myyjältä paikan päällä. Puhelimitse sanoi hinnaksi 500 markkaa enemmän kuin paikan päällä. En minä tietenkään sitä puhelimitse meinannutkaan ostaa, mutta niin.

No jaa tollailla. No jos ensi kitaraa haluaa niin se olis ensin hyvä kattoo jostain panttikaupasta, sieltä voi löytyä aarteita sopuhintaan.
 
Nimim. Kokemusta on ja paljon...

Toinen vaihtoehto on, että tarjoavat juurikin sen ropellikaulaisen romun, joka ei kelleen muulle ole kelvannut. Melkein pahempikin tämä, siitä Kipsonista sentään saa omiaan takasin jos ei kiinnostakaan soitteet.
 
Saahan siitä kipsonista juu omiaan takaisin, mutta kyllä siinä taitaa arvonpudotus euromääräisenä olla suurempi kuin edullisessa härpäkkeessä kun sen kantaa liikkeen ovesta ulos...
 
En nyt enää edes muista millä palstalla tuo Apua laitehankintoihin-ketju on pysyvänä (olisiko Aloittelijat?), mutta kun täälläkin sivuilla kuitenkin liikkuu aika paljon tietotaitoa musiikista sekä soittamisen että laitteiden kannalta, niin uskoisin että monikin voisi pientä korvausta vastaan (tai jopa ilmaiseksi ihan auttamisen halusta ja siitä ilosta että on syy mennä musiikkiliikkeeseen hypistelemään kaikkea kivaa) olla valmis aloittelijaa auttamaan, ettei juuri näitä ylettömän kalliita tai aivan paskoja vehkeitä tulisi aivan ensimmäiseksi hankittua.
 
Tuollaiset liikkeet, jotka surutta kuluttajia kusettavat, pitäisi kyllä oikein listata johonkin, ja ainakin mielellään ilmoittaa myyjälle että tämä heidän toimintansa tulee sitten muidenkin muusikoiden tietoon. Luulisi heitäkin kiinnostavan asiakaspalvelu, etenkin nyt kun Saksan musiikkifirmat ovat jo haukanneet ison osan liikevaihdosta.

No jaa tollailla. No jos ensi kitaraa haluaa niin se olis ensin hyvä kattoo jostain panttikaupasta, sieltä voi löytyä aarteita sopuhintaan.
 
Nimim. Kokemusta on ja paljon...
 
Mutta ensimmäisen kitaran ostajan on huono arvailla siellä panttilainaamossa tai osto- ja myyntiliikkeessä kitaran todellista arvoa. Tässäkin tietysti se asioista perillä oleva tuttu tai vastaava on suureksi avuksi. Kyllä ne siellä muuallakin kuin musiikkiliikkeissä osaavat... ;)

Mutta ensimmäisen kitaran ostajan on huono arvailla siellä panttilainaamossa tai osto- ja myyntiliikkeessä kitaran todellista arvoa. Tässäkin tietysti se asioista perillä oleva tuttu tai vastaava on suureksi avuksi. Kyllä ne siellä muuallakin kuin musiikkiliikkeissä osaavat... ;)
 
Jep, Jyväskylän satapantissa Harley-BentonMB22-2T hintaan 350€. Sama kone Toomannin luettelossa 158€. Siitä laskien matikalla.

Joskus kyllä ihmetyttää soitinkauppiaiden pokka tai sitten minä näytän ääliöltä, mutta kyllä niin kummallisia vedätyksen yrityksiä on tullut vastaan, että vieläkin ihmetyttää. Välillä tekee mieli kysyä, että jos nyt sitten tehtäisiin näitä kauppoja ihan oikeasti ja jätetään tuo leikkiminen sikseen.
 
Tekevät vain hallaa omalle bisnekselleen, kun eivät ota asiakasta tosissaan. Huono maine kiirii yllättävän nopeasti ja tehokkaasti soittajapiireissä.

Tätä ei pidä yleistää kaikkiin musaliikkeisiin. Joissain puljuissa palvelee edelleen sellasia asiallisia vanhan hyvän ajan myyjiä, jotka oikeasti koittavat myydä asiakkaalle sitä mitä hän tarvitsee. Esimerkkinä vois mainita vaikka Aron soittimen helsingissä.

En mä tiedä tuosta kitarasta... jos rahaa on niin ostaa menemään. Laatuskitasta saa suurimman osan rahoista pois, Harley Bentonin voi lahjottaa jollekin tollolle.
Mutta tuo vahvistinehdotus oli kyllä aika levoton...

myyjä rupesi hillumaan silmille ja ilmoittelemaan, ettei kannata aloittelijalle ostaa tuollaista kitaraa, vaan tällainen yli 1000€ maksava hifi-kitara,
 
snip
 
Vahvistimeksi suositteli jotain 2000€ vahvistinta ja silleen. Vittu mitä pellejä.
 
snip
 
paskaa musakauppiaat selittävät aloittelijoille.
 
Joo ja toimii toi toisinki päin, mistä vaan parhaat katteet revitään / mitä halutaan nurkista pois.
 
Itehän oon aloittelija kanssa ja ensimmäistä sähkökitaraa menin ostamaan yhestä nimeltä mainitsemattomasta kullaasta, niin meinattiin väkisin myydä sellainen paska 200 eksun pahvipaketti, jossa joku kuppanen "rato" virityksenpoistokampineen kaikkineen ynnä "kömpö". Kun yritin, että soittaako tuolla kauemminkin, niin liimatukka kattoo nenänvarttaan pitkin ja sano notta: "Joo, ei se sulla se soittaminen siitä kitarasta jää kiinni."
 
V*ttu.
 
Mahollisesti totta, mutta siitä puljusta ei tuu kyllä ostettua pändiosastolta mitään. Akustisen puolen vanhat herrat taas oli oikeen asiantuntevia ja mukavia.