Bassot ›

hyvä tietää, erittäin hyvä. kun ei näistä ohmeista tienny mitn ja mietinkin miksi treeneissä jään jalkoihin niin perkeleesti, vaikka on enempi tehoa ku kitaristeilla yhteensä ja volat nupissa. =D

Kaappien ohmeja kandee kyllä oikeesti tsiikailla jos aikoo päivitellä laitteita tulevaisuudessa lisäkaapeilla. Itekkin haluaisin lisäkaapin laneylle, mutta se on vähän niin ja näin, kun vahvistin sietää sen 4 ohmia ja olemassa oleva 15" on 4 ohminen. Tosin jos laittaisin suljetun 8 ohmisen 2x10" tuon kaveriksi niin impedanssi ei kävisi kuitenkaan niin alhaalla kuin refleksikaappia käytettäessä. Impedanssihan on suljetuissa koteloissa yleensä aina nimellisimpedanssia korkeampi, tällöin voi hyvinkin olla mahdollista että todellinen kuorma on lähempänä neljää ohmia kuin kolmea. Refleksikotelossa taasen kaiuttimen impedanssin minimi on yleensä pienempi kuin ilmoitettu impedanssi.
 
Täh? Virhe! Tyhjä tai liian lyhyt kirjoitus!

eli joo, mulla on Warwickin Profeetta3.2, elikkä antaa 4ohmiin 300w. kaappina on Hartken 410 Trancientattack....en siis saa tuolla koko tehoa pihalle....mutta jos esim ostan vaikka tämmösen http://www.thomann.de/fi/hartke_210xl.htm , niin saanko sitten sen 300w pihalle?
 
Sun transitattak on 8 ohminen? Kuormaksi tulee nätit 4 ohmia, mutta. Tuossa tulee taas se huono puoli, että tehoista menee puolet tohon 2xkymppiin ja puolet 4x kymppiin. Eli 2x10" soi lujempaa ja sen elementit on kovemmalla rasituksella. Vaikea sanoa kokeilematta onko tolla käytännössä mitään merkitystä.
 
Hommat olisi huomattavasti helpommalla pohjalla, jos kaikki bassovahvarit toimisivat 2 ohmin kuormalla.

Sun transitattak on 8 ohminen? Kuormaksi tulee nätit 4 ohmia, mutta. Tuossa tulee taas se huono puoli, että tehoista menee puolet tohon 2xkymppiin ja puolet 4x kymppiin. Eli 2x10" soi lujempaa ja sen elementit on kovemmalla rasituksella. Vaikea sanoa kokeilematta onko tolla käytännössä mitään merkitystä.
 
juu, 8ohminen on.....hmmm, olisko paras sitten jos olis toinen samanlainen?

^Kyllä ainakin itse kallistuisin toiseen samanlaiseen kaappiin, jolloin jokaiseen kaiuttimeen menee sama määrä tehoa.
 
Näistä impedansseista vielä:
Kuten esimerkiksi tämä valmistaja, http://www.rmaudio.com.au/Specs/Hi%20Energy/HX380D.pdf on laittanut kotelotyypin ja mittauttanut impedanssin ko. kotelolla. Huomaamme että kotelotyypittäin impedanssi vaihtelee taajuuden funktiona.

Sitä ne on sanonu. En myöskään tajua näistä ohmeista yms. yhtään mitään.
 
Niitä voi ajatella auton kaasupolkimen, vaihteen ja kaasujalan yhteistyönä:
 
Sanotaan, että sinulla on kaasujalka samassa kohtaa. Vaikkapa 80 % "pohjassa"
 
Jos pidät ykkösvaihdetta silmässä, jossain vaiheessa moottori alkaa huutaa ja mahdollisesti poksahtaa. Tässä tapauksessa kaasujalka = vahvistin, kaasupolkimen asento = vahvistimen impedanssi (ohmit) ja se vaihde on kaapin impedanssi (ohmimäärä).
 
Jos kaapin ohmimäärä on liian pieni (vaihde on liian pieni) verrattuna sisään tulevaan materiaaliin eli vahvistimen impedanssiin (kaasupolkimen asento), alkaa kaappi (auto) huutaa koska kierrokset ovat liian korkealla.
 
Jos kaapin ohmimäärä on liian suuri (vaihde liian iso) verrattuna sisään tulevaan materiaaliin eli vahvistimen impedanssin (kaasupolkimen asento), alkaa kaappi (auto) pykiä ja sammuu (eli kaapin tapauksessa äänentaso laskee).
 
Sama homma pätee:
 
- Jos vaihde on liian pieni, hajoaa moottori
- Jos kaapin impedanssi on liian pieni, hajoaa vahvistin
 
- Jos vaihde on liian iso, sammuu moottori
- Jos kaapin impedanssi on liian iso, hiljenee äänentaso
 
Tavoitteena on siis käyttää aina optimaalista vaihdetta eli samaa impedanssia. Autolla se muuttuu nopeuden myötä, vahvistin+kaapilla se muuttuu kaappien määrän myötä riippuen kytkentätavasta (sarjassa tai rinnan). Sarjaan kytkettynä vaihde kasvaa, rinnan kytkettynä vaihde pienenee.
 
Sitten vähän laskemista:
 
Sanotaan, että sinulla on 5 eri-impedanssista kaappia:
- yksi on 2 ohmia
- yksi on 4 ohmia
- kaksi on 8 ohmista
- yksi on 16 ohminen
 
Sarjaan kytkettynä (jokainen kaappi peräkkäin yhdistettynä) kaapit vain lasketaan yhteen:
 
2 ohmia + 4 ohmia + 8 ohmia + 8 ohmia + 16 ohmia = 38 ohmia
 
Rinnan kytkettynä (jokainen kaappi omalla kaapelilla kiinni vahvistimessa, tosin joissain järjestelmissä on lienee sisäinen kytkentä käytössä eli kaapelit silti menee kaapista kaappiin, mutta eri liittimeen kuin sarjakytkennässä) kaava on hiukan monimutkaisempi:
 
Jokainen kaappi lasketaan käänteisarvona eli 1 jaettuna ohmimäärä, ja niiden loppusumma lasketaan myöskin 1 alle ohmimäärä. Eli:
 
1/2 ohmia + 1/4 ohmia + 1/8 ohmia + 1/8 ohmia + 1/16 ohmia = välisumma
1/(välisumma) = lopputulos
Lopputulos = 0.941176471 ohmia eli karkeasti 1 ohmi
 
Eli ensimmäisessä tapauksessa pitäisi periaatteessa käyttää 38 ohmin impedanssista kaiutinulostuloa. 32 ohmia lienee kuitenkin suht käyttökelpoinen vielä, vaikka hiukan syökin maksimitehoa.
 
Toisessa tapauksessa pitäisi ulostuloimpedanssin olla sen 1 ohmia.

^ autokoulun bassokurssi, osa 1. :)
 
Sen kummempia selittelemättä sanon vaan, että kaikkien kandee opetella pikkasen sitä sähköoppia ja akustiikkaa. Ei oo meinaan yhtään pahaksi näissä hommissa. Eikä tää ollu nyt mikään hyökkäys minnekään päin, kunhan totesin.

Liian pienellä vahvarilla on taas tullut poltettua useita 15":ten puhekeloja ja diskantteja.
 
Tästä on muuten pitänykki kysyä, että miten se liian pieni vahvari sen puhekelan hajottaa? Näistä jutuista kun en mitään tiiä ja kaverille subbari ostettiin viikonloppuna ( :D ) niin myyjä sano, että sen vahvari voi olla liian pieni ja hajottaa.
e. Täällähän sitä Gasser kokoajan yritetään oppia :D

Tästä on muuten pitänykki kysyä, että miten se liian pieni vahvari sen puhekelan hajottaa? Näistä jutuista kun en mitään tiiä ja kaverille subbari ostettiin viikonloppuna ( :D ) niin myyjä sano, että sen vahvari voi olla liian pieni ja hajottaa.
 
Transistoripäätteen yliohjautuminen tuottaa sille tyypillistä säröä joka rikkoo kajarin. Putkivahvarin tuottama särö on tyypiltään senverran erilaista että sillä tuota ominaisuutta ei ole.

Tästä on muuten pitänykki kysyä, että miten se liian pieni vahvari sen puhekelan hajottaa?
Ei mullekaan ole tämän ilmiön selitys tiedossa. Pillin tolleen saa poltettua, sillä leikkaantuva signaali tuottaa paljon korkeita taajuuksia (TJEU: Fourier-muunnos).
Mutta että puhekelan...

Kun pieni vahvistin yliohjautuu sen ääni myös kompressoituu ja siten dynamiikka vähenee - lämmittävä vaikutus lisääntyy. Kanttiaalto lämmittää puhekelaa erittäin tehokkaasti ja puhekelan sähköinen hyötysuhde rupeaa laskemaan. Tämä taas aiheuttaa sen että väännetään lisää volaa-->lämmittävä vaikutus lisääntyy. Korvaan kannattaa luottaa kun laitteistoa säätää, vaikkakin tietyissä tapauksissa on aika vaikea huomata särökomponentteja soundissa (känässä, tms.). Pienellä vahvistimella kaiutinelementin puhekela liikkuu täysillä soitettaessa myös epälineaarisesti verrattuna tehokkaaseen vahvistimeen, eli puhekelan ja magneetin keskikohta elää jatkuvasti (epämääräisen liikkeen huomaa kun seuraa bassoelementin liikettä läheltä). Tehokkaalla vahvistimella puhekela pysyy nominaalialueellaan ja siten sen rakenne. ts. pölykuppi jäähdyttää sitä tehokkaimmin kuin pienellä vahvistimella täysillä ajettaessa. Toivottavasti joku tajusi tuosta edes jotain.
Saarisen Reiskan vinkkejä tuolta: http://pwc.kapsi.fi/reiska/
Hyvä materiaali liveäänentoistoon ja miksaukseen, yms.

Edit: ei sitten niin yhtään mitään.

No sehän meni hienosti.

Ei mullekaan ole tämän ilmiön selitys tiedossa. Pillin tolleen saa poltettua, sillä leikkaantuva signaali tuottaa paljon korkeita taajuuksia (TJEU: Fourier-muunnos).
Mutta että puhekelan...
 
Kyllä maar korkeataajuisessa signaalissakin voi olla niin paljon energiaa, että käämi kärähtää vaikka kaiutin ei pystyisi kyseistä taajuuutta edes toistamaan.
 
En minäkään tosin ole kuullut että subbari kanttaavan vahvarin takia särkyisi... meinaan, rupeaahan sen jo kuulemaan siinä vaiheessa soundistakin, että nyt on aihetta kääntää hiljemmalle. Aikansahan se ottaa ennen kuin iso puhekela palaa.
 
Mutta jos jotain armotonta säröbassoa elementin kautta ajetaan, niin ehkä särön muuttuminen laadultaan riskaabeliksi jää huomaamatta.

^Niin tai sitten teknoa, tms. meteliä soittamalla puhekelan grillaaminen onnistuu varsin helposti.

Kun pieni vahvistin yliohjautuu sen ääni myös kompressoituu ja siten dynamiikka vähenee - lämmittävä vaikutus lisääntyy.
 
Eikö putkikiuas ole sitten vielä riskaabelimpi kuin trankku? Se kun kompressoi ihan luonnostaan ja röpö kuulostaa vaan hyvältä?

Hyvin tehty putkivahvistin itsessään leikkaa kovimpia kanttiaallon osia pois ja siten sen äänisignaali ei sisällä niin paljoa rosoista osaa kuin transistorivahvistinta raskaasti yliohjattaessa. Osassa transistorivahvistimissa on putkivahvistimen säröä imitoiva piiri ja sitä kutsutaa nimellä soft clipping, esimerkiksi Nadin vahvistimista tuttu ominaisuus.
Lisää juttua putkivahvistimista ja tuolla on pari kuvaa äänisignaaleistakin putki vs. trankku: http://milbert.com/articles/TvsT/TVTFC.bdc

Onhan siinä se riski että tulee hyvä soundi.
Joka polttaa puhekelan.
 
Hyvin tehty putkivahvistin itsessään leikkaa kovimpia kanttiaallon osia pois
 
Mutta ei kuitenkaan poista tätä:
 
Kun pieni vahvistin yliohjautuu sen ääni myös kompressoituu ja siten dynamiikka vähenee - lämmittävä vaikutus lisääntyy.

Transistoripäätteen yliohjautuminen tuottaa sille tyypillistä säröä joka rikkoo kajarin. Putkivahvarin tuottama särö on tyypiltään senverran erilaista että sillä tuota ominaisuutta ei ole.
 
Ei pahemmin lisättävää.