Bassot ›

Warwickin mukana tullutta (mehiläis?)vahaa ajattelin kokeilla tässä joskus. Uskon kyllä vakaasti, että toimii kuin häkä, kunhan ei laita liikaa.
 
Itsekin fundeerasin jotain vahaa... Auttaisi samalla varmaan sen lahopuunpinnan rosoisuuteen.
 
Lähinnähän tuo pinnan huokoisuus muodostuu ongelmaksi keikkatilanteessa, kun tulee hikeä sun muita eritteitä ja nesteitä helposti siihen puupinnalle, joka imaissee kaiken nopeasti itseensä mikäli pintakäsittely on liian ohut... ihan näin mutuna heittelen...

Itsekin fundeerasin jotain vahaa... Auttaisi samalla varmaan sen lahopuunpinnan rosoisuuteen.
 
Lähinnähän tuo pinnan huokoisuus muodostuu ongelmaksi keikkatilanteessa, kun tulee hikeä sun muita eritteitä ja nesteitä helposti siihen puupinnalle, joka imaissee kaiken nopeasti itseensä mikäli pintakäsittely on liian ohut... ihan näin mutuna heittelen...
 
Tuon houkoisuuden takia en kyllä uskalla vahata kovinkaan reilulla kädellä, ettei basso imaise itseään "tukkoon". Näitä tarinoita tukkoonvahatuista Warwickeistä on tullut joskus kuultua.

Tuon houkoisuuden takia en kyllä uskalla vahata kovinkaan reilulla kädellä, ettei basso imaise itseään "tukkoon". Näitä tarinoita tukkoonvahatuista Warwickeistä on tullut joskus kuultua.
 
No ratkaisu tuohon pelkoon on käyttää sellaista vahaa mikä ei imeydy puun sisälle, vaan muodostaa suojaavan kalvon sen pintaan. Kuten carnaubavahapohjaiset aineet. Sellainen huomio, että se ratkaisu käyttääkö vahaa vai lakkaa tuohon suojaamisen pitää tehdä ennen kuin alkaa kovin vahailemaan, etenkin jos käyttää mehiläisvahapohjaisia aineita. Vahalle ei voi enää pistää lakkaa päälle. Lakan saa aina poistettua ja vahan tilalle.

No ratkaisu tuohon pelkoon on käyttää sellaista vahaa mikä ei imeydy puun sisälle, vaan muodostaa suojaavan kalvon sen pintaan. Kuten carnaubavahapohjaiset aineet.
 
Hmh, eli tuota mehiläisvahaako ei paranisi öljyviimeistelylle laittaa kauhean usein? Mulle sanoi eräs soitinrakentaja, että periaatteessa sitä ei voi laittaa liian usein koska se puu imee sen mitä se imee ja sitten se ei enää ime. Heh.

Hmh, eli tuota mehiläisvahaako ei paranisi öljyviimeistelylle laittaa kauhean usein? Mulle sanoi eräs soitinrakentaja, että periaatteessa sitä ei voi laittaa liian usein koska se puu imee sen mitä se imee ja sitten se ei enää ime. Heh.
 
Musta se on noin kun sanoin. Tietty, muuten en olisi noin sanonut. Mehiläisvahan kanssa se imeytyminen on kiinni myös puun kovuudesta. Mitä kovempi puu sitä vähemmän se sitä imee sitä vahaa. Minä en ole mitään virallista soitinrakentajakoulua käynyt, vaan vuoden mittaisen puupintakäsittelykoulun. Että sen materiaalitekniikkakoulutuksella ja omilla kokomuksilla latelen. Uskoo ken tahtoo, en väitä absoluuttista totuutta omaavani.

Näitä tarinoita tukkoonvahatuista Warwickeistä on tullut joskus kuultua.
 
Miten tuon nyt sanois hienosti; ihan hevonkakkia koko stoori. Mulla oli aikoinaan Warwick mehiläisvahapinnalla ja sitä sai vahata ihan niin paljon kuin halusi, koska ei se puu ime rajattomasti sitä vahaa. Pysyypähän siisitimpänä kuin vahaa.
 
Vanha englantilainen puusepän ohje jalopuukaapin vahauksesta: ensimmäisenä viikkona joka päivä, ensimmäisenä kuukautena joka viikko, ensimmäisen vuonna joka kuukausi ja sen jälkeen joka vuosi.
 
Tuo Wolffin lahopuu tosin voi imeä paljonkin. Ihmeajatus yleensäkin käyttää tuollaista puuta soittimen rakennusaineena.

Eikös toi lahopuu ole ihan käytettyä matskua monissakin bassoissa/kitaroissa? Usein on tullut tosin nähtyä jokin vähän "tukevampi" viimeistely siinä päällä.

Siis sitä lahoa on vain PINNASSA VIILU eli vain sen nätin tekstuurin vuoksi. Soittimen runkohan on jotain muuta puuta (olikohan tuo saarnia). Epäilisin että vaikka tuon lahokannen työntäisi täyteen jotain tököttiä niin tuskin se sen runkopuun sointia tukkoon saa! Sitä paitsi kyseessä on kaula läpi rungon malli ja sointi on varmasti pitkälti siinä eikä huokoisessa lahokannessa.
 
Se lahopuuhan on niin huokoista että se ei varmasti soi siinä soittimessa. Kaula ja runko soi, lahokansi ei. Että enpä pelkäisi soittimen menevän tukkoon sillä että lahokansi "täyttyisi" jollain vahalla/lakalla - siitähän tulee vain entistä kovempaa, eh?
 
Laho ei siis ole soitinpuuta tässäkään tapauksessa, vaan koristepuuta.
 
Mutta hyvä huomio tuo että lakan saa pois, vahaa ei.
Mä hommaan omaan soittimeeni jotain vahaa - uskoisin että siitä tulee sillä mun silmään nätimmän näköinen kuin lakalla. Muissa soittimissa on lakkaa jo sitäpaitsi.

carnaubavahapohjaiset aineet.
 
Tästä haluaisin kuulla lisää! Mistäs sitä saisi ja miten se toimii ym

Eipä ole vielä yli kolmekymmentävuotisen soitto. ja soitinharrastuksen aikana yhtään soitinta vastaan jossa puu olisi lahon koristelemaa. Muita puiden omituisuuksia kylläkin, loimu, visa, linnunsilmä jne. kuvioita enemmänkin.
 
Ameriikan ihmemaan putiikkibassoissa tuota samanoloista lahokuviosta viilua on käytetty kyllä välillä.

Siis hetkinen, onkos toi "spalted maple" niinko lahotettua vaahteraa?

Ameriikan ihmemaan putiikkibassoissa tuota samanoloista lahokuviosta viilua on käytetty kyllä välillä.
 
Joo mutta ne laittaa ihan reilun lakkakerroksen juurikin lahopuun haperoisuuden takia.

Tuo Wolffin lahopuu tosin voi imeä paljonkin. Ihmeajatus yleensäkin käyttää tuollaista puuta soittimen rakennusaineena.
 
joo, tosiaan niinkuin efunkelist totesikin, niin sitä lahopuuta on vain viilu siinä kannessa. Bassossa on laminoitu läpikaula vaahterasta ja jostain tummasta puulajista, olisko ehkä pähkinää... Sitten bodyn "siivet" on saarnia ja kansi lahotettua vaahteraa (spalted maple) ja pohjassa on toinen viilu ihan normii vaahteraa muistaakseni

Tästä haluaisin kuulla lisää! Mistäs sitä saisi ja miten se toimii ym
 
Kun Vantaalla asut, niin käy vaikka bauhaussista hakemassa black bisonia, saa myös eri sävyisinä jos haluaa väriä tummentaa.
Oisko ollut Libronin kamaa muistaakseni.
 
Levitä teräsvillalla, anna kuivua muutama tunti ja kiillota rätillä. Haisee pahalle, mutta omien kokemusten perusteella tulee nättiä pintaa ja aika kovaltakin tuntuu, mitä nyt vahalta voi odottaa.
Kyllä se hajukin aikaa myöten lähtee :)
 
En kyllä soittimia sillä ole vahaillut, muita puita kylläkin, ja miksei se toimisi bassossakin? Carnaubaa sisältää tuokin.

Miten tuon nyt sanois hienosti; ihan hevonkakkia koko stoori. Mulla oli aikoinaan Warwick mehiläisvahapinnalla ja sitä sai vahata ihan niin paljon kuin halusi, koska ei se puu ime rajattomasti sitä vahaa. Pysyypähän siisitimpänä kuin vahaa.
 
Olet sie aika ennustajaeukko kun yhden basson perusteella voit sanoa että muitten kokemukset omista warreistaan on ns. "hevonkukkua".

Olet sie aika ennustajaeukko kun yhden basson perusteella voit sanoa että muitten kokemukset omista warreistaan on ns. "hevonkukkua".
 
Ja joku bubinga nyt on itsessäänkin niin kovaa ja tiheää puuta että eipä se vahaa kummemmin imekään. Saati naarmuja juuri kerää oli vahaa tai ei. Kosteus- ja paskasuojanahan se vaha siinä lähinnä on.

Ja joku bubinga nyt on itsessäänkin niin kovaa ja tiheää puuta että eipä se vahaa kummemmin imekään. Saati naarmuja juuri kerää oli vahaa tai ei. Kosteus- ja paskasuojanahan se vaha siinä lähinnä on.
 
Kuten olen jo aiemmin todennut niin minä en, toisin kuin muutamat täällä, edes väitä omaavani näissäkään asioissa mitään absoluuttista totuutta. Jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee ja uskoo ketä haluaa.

Kuten olen jo aiemmin todennut niin minä en, toisin kuin muutamat täällä, edes väitä omaavani näissäkään asioissa mitään absoluuttista totuutta. Jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee ja uskoo ketä haluaa.
 
No siis tuo mun kommentti oli vaan yleinen heitto vaikka sua siinä lainasinkin.
 
E: Ja mutu-tuntumalla täälläkin mennään, niinkuin monesti elämässä yleensä.

vaikka bauhaussista hakemassa black bisonia, saa myös eri sävyisinä jos haluaa väriä tummentaa.
Oisko ollut Libronin kamaa muistaakseni.
 
rok! Kiitos vinkistä, minä perehdyn asiaan. Oispa vaan jostain joku testipala lahonnutta vaahteraa ettei tarvi kitarasta tehdä koekaniinia. Jotain sävytystä vois kyllä myös harkita, kunhan siitä saisi hienonhienon vain. Eli nimenomaan "sävytys" eikä "värjäys", vähänniiku makaronilaatikossa valkosipuli on hyvä mauste mutta huono täyte.
 
Sävyn astetta taidan kokeilla johonkin vaahteralankunpätkään. Itse pintakäsittelyä sitten bassoon ja kitaraan lapaan 1cm2 kokoiselle alueelle ensin testiläiskä ettei tule "hups kaduttaa"-pintaa koko soittimeen. Mulla on nimittäin kumpaankin soittimeen lapaan noin 1x2cm kuparilevy jota ajattelin labeliksi :) Jos pintakäsittely ei toimi niin plakaatti päälle ja moka piiloon.
 
Tässä vielä samaan aiheeseen spekulointia rakennuspalstalta:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=31&t=160816&oo=0