Bassot ›

tervehdys!
 
aiheesta löytyi aika monta kirjotusta, mutta se lopullinen tieto jäi vielä puuttumaan ja ei tohtis nostaa 2v. vanhoja offtopic-juttuja. siksipä kokonaan uusi kirjoitus.
 
otsikkohan sitä jo vähän ennustelee että tarkoituksena olis ostaa squierin jazz basso (affinity tai joku muu, kuitenkin leppä(eikös se alder oo?) runkoinen ja muutenkin amerikan fenkun specseillä noi kaulan ja bodyn osalta). ajatus sen jälkeen oliskin sitten repiä koko basso osiksi ja pistää parempaa (tai ainakin kalliimpaa :P) osaa tilalle. joku tuumaa varmaan että "paska idea. osta heti amerikan fenderi niin pääset helpommalla" ja itse tuumaan "varmasti mutta kun se tulee ihan kotiin leluksi, olen köyhä ja siinä olis vähän mukavaa askarteluakin". noin nyt kun sekin hoidettiin alta pois, niin mennään asiaan.
 
eli mitähän siitä kannattas vaihtaa ja mihin (virittimet, mikit, talla yms.) tai onko siinä jotain sellaista mitä kannattais ehkä säästääkin? rupesin samalla pohtimaan että mitenköhän paljon puunlaatu noin soundin ja kestävyyden puolesta vaihtelee idän-maitten ja jenkkikaman välillä, kun samaa (tai ainakin saman nimistä) puuta kuitenkin käytetään. joku lienee ehkä tehnyt vertailua joskus?

tervehdys!
 
aiheesta löytyi aika monta kirjotusta, mutta se lopullinen tieto jäi vielä puuttumaan ja ei tohtis nostaa 2v. vanhoja offtopic-juttuja. siksipä kokonaan uusi kirjoitus.
 
otsikkohan sitä jo vähän ennustelee että tarkoituksena olis ostaa squierin jazz basso (affinity tai joku muu, kuitenkin leppä(eikös se alder oo?) runkoinen ja muutenkin amerikan fenkun specseillä noi kaulan ja bodyn osalta). ajatus sen jälkeen oliskin sitten repiä koko basso osiksi ja pistää parempaa (tai ainakin kalliimpaa :P) osaa tilalle. joku tuumaa varmaan että "paska idea. osta heti amerikan fenderi niin pääset helpommalla" ja itse tuumaan "varmasti mutta kun se tulee ihan kotiin leluksi, olen köyhä ja siinä olis vähän mukavaa askarteluakin". noin nyt kun sekin hoidettiin alta pois, niin mennään asiaan.
 
eli mitähän siitä kannattas vaihtaa ja mihin (virittimet, mikit, talla yms.) tai onko siinä jotain sellaista mitä kannattais ehkä säästääkin? rupesin samalla pohtimaan että mitenköhän paljon puunlaatu noin soundin ja kestävyyden puolesta vaihtelee idän-maitten ja jenkkikaman välillä, kun samaa (tai ainakin saman nimistä) puuta kuitenkin käytetään. joku lienee ehkä tehnyt vertailua joskus?
 
No toi on kun virittelis ladaa ja luulis että saa porschen. Oikeesti, ei noita ideoita suotta täällä tyrmätä. Onhan tuo rakentelu kivaa ja itsekin oon syyllistynyt halpisten virittelyyn pariinkin otteeseen, mutta kun on sen 200-300 euroa käyttänyt osiin niin huomaa että basson jälleenmyyntiarvo on pysynyt ennallaan ja soitin on paljon huonompi kuin ne 200-300+soittimen alkuperäinen hinta maksavat rohjakkeet torilla.

ite suunittelin ihan samaa, mutta, kun kattelin vaan kalleimpia osia, ja aktiivi elektroniikkaa, niin hinnaksi tuli toistatuhatta erkkiä, eikä lopputuloksesta mitään takuita, niin ostimpa sitten sandbergin. sopivasti erilainen suht perinteisellä ulkonäöllä. eikä maksanut sen enempää, ja tietää että saa laatupelin.
 
EDIT: ja sitten se soittotuntuma... on mun mielestä squiereissa, iboissa, yms. halpa vehkeissä ollut todella löysä. syytä en osaa selittää, oli kielet ihan mitkä vaan, ja vaikka kuin säädetty. aina on vaan veltto tuntuma.

Jos haluaa projektisoittimen jota voi itse laitella niin yksi mahdollisuus on ostaa käytetty, vähän kärsinyt/pilalle modattu/maalit poistettu/runko jyrsitty/itse spreijattu/keskeneräinen projekti... mutta kohtuulaadukas peli aihioksi ja sitten ostella käytettyjä tai muuten edullisia laatuosia siihen sitä mukaa kun budjetti antaa periksi. Ei se tälleenkäään halvaksi tule, mutta onhan siinä se osien metsästyksen viehätys ja samalla tulee soitin tutuksi ja just itselleen sopivaksi.

varmasti ja se ei ajatuksena olekaan :)
ajattelin vaan hankkia jonkun jazz-mallisen kepin kotisoitteluun ja itseäni viihdyttääkseni sitä ajattelin hieman ehostaa. mitä jälleen myyntiarvoon tulee, niin en tähän mennessä ole vielä huomannut että soittimilla hirveetä bisnestä vois tehdä, mut kait noi fender-kopiot kelpaa vaik polttopuuksi, siis ilman niitä kalliita uusia osia, sitten kun sitä ei enää tarvi ja niille hyville osille kun keksii aina käyttöä jälkeenpäinkin.
 

 
mä päädyin kaikkineen jonnekin 400e hujakoille. pikkuhiljaahan tätä ois tarkotus tehdä, muutenhan mä olisin jo ostanut jonkun käytetyn hyvän basson jos rahaa riittäis :)
kyllä. säästäminen olis kannattavampaa :P
 
meitin kituristi teki joku vuos-pari takaperin squierin "stratosta" polttopuita. :)

Jos haluaa projektisoittimen jota voi itse laitella niin yksi mahdollisuus on ostaa käytetty, vähän kärsinyt/pilalle modattu/maalit poistettu/runko jyrsitty/itse spreijattu/keskeneräinen projekti... mutta kohtuulaadukas peli aihioksi ja sitten ostella käytettyjä tai muuten edullisia laatuosia siihen sitä mukaa kun budjetti antaa periksi. Ei se tälleenkäään halvaksi tule, mutta onhan siinä se osien metsästyksen viehätys ja samalla tulee soitin tutuksi ja just itselleen sopivaksi
 
tässäpä omaani parempi ajatus ja tukee vielä kovin pohja-ajatusta :)
noita on vaan surullisen vähän tarjolla. pitänee lähteä isoon kaupunkiin kiertämään soitinkauppoja. mistähän sitä muualta etsis?
 
noi puut mua kyl vieläkin häiritsee. mikähän niissä "tosikalliissa" soittimissa nostaa sen rungon arvon niin kovaks jos ei lasketa merkin tuomaa hypeä?

eli mitähän siitä kannattas vaihtaa ja mihin (virittimet, mikit, talla yms.) tai onko siinä jotain sellaista mitä kannattais ehkä säästääkin?
 
Osia kannattaa vaihtaa bassosta vain, joko ulkonäön takia tai toimivuuden takia. Esim jos talla toimii ja virittimet pitävät vireen, niin niiden vaihtamisella ei ole oikein perusteita.
 
Mikkien kanssa säätäminen on sitten oma lukunsa. Suurimmat erot saa aikaan mikin paikkaa vaihtelemalla tai, jos vaihtaa esim. yksikelaisesta kaksikelaiseen malliin. Nämä toimenpiteet vaativat helposti jo rungon jyrsintää. Samanmallisten mikkien vaihtaminen erimerkkisiin voi tuoda myös mukavaa vaihtelua soundimaailmaan. Tässä kannattaa olla kriittinen ja testailla eri vaihtoehtoja.
 
rupesin samalla pohtimaan että mitenköhän paljon puunlaatu noin soundin ja kestävyyden puolesta vaihtelee idän-maitten ja jenkkikaman välillä, kun samaa (tai ainakin saman nimistä) puuta kuitenkin käytetään. joku lienee ehkä tehnyt vertailua joskus?
 
Tusinabassojen ja kalliimpien mallien erona puiden osalta taitaa olla laadunvalvonta. Tusinabassoista saattaa löytää rusinoiden seasta ihan jäkevästi sahattuja ja suorasyisiä kaulapuita ja hienosti värähteleviä runkoja. Kallimmissa malleissa voi varmemmin luottaa laadukkaaseen puuvalintaan.

tässäpä omaani parempi ajatus ja tukee vielä kovin pohja-ajatusta :)
noita on vaan surullisen vähän tarjolla. pitänee lähteä isoon kaupunkiin kiertämään soitinkauppoja. mistähän sitä muualta etsis?
 
noi puut mua kyl vieläkin häiritsee. mikähän niissä "tosikalliissa" soittimissa nostaa sen rungon arvon niin kovaks jos ei lasketa merkin tuomaa hypeä?
 
Soitinkaupoissa ei ole romuja/projekteja yleensä roikkumassa. Ne kun ei ota niitä vaihdossa. Laita torille ilmoitus: ostetaan projektiksi kelpaava basso, niillä kriteereillä joita etsit.
 
Soittimien hinnanmuodostuksesta on täällä käyty joitakin keskusteluja, joten ei aloiteta tässä sitä perusteellisesti uudelleen. Lyhyesti: kalliimpiin soittimiin valikoidaan paremmat puut ja komponentit, ei siinä sen kummempaa. Halvimmissa on puissa säästetty ja sikisi niistä ei huippusoitinta saa vaikka panisi parhaat palikat kiinni, etenkään jos ei ole paljoa kokemusta hyvän soittimen valinnasta.

tervehdys!
 
aiheesta löytyi aika monta kirjotusta, mutta se lopullinen tieto jäi vielä puuttumaan ja ei tohtis nostaa 2v. vanhoja offtopic-juttuja. siksipä kokonaan uusi kirjoitus.
 
otsikkohan sitä jo vähän ennustelee että tarkoituksena olis ostaa squierin jazz basso (affinity tai joku muu, kuitenkin leppä(eikös se alder oo?) runkoinen ja muutenkin amerikan fenkun specseillä noi kaulan ja bodyn osalta). ajatus sen jälkeen oliskin sitten repiä koko basso osiksi ja pistää parempaa (tai ainakin kalliimpaa :P) osaa tilalle. joku tuumaa varmaan että "paska idea. osta heti amerikan fenderi niin pääset helpommalla" ja itse tuumaan "varmasti mutta kun se tulee ihan kotiin leluksi, olen köyhä ja siinä olis vähän mukavaa askarteluakin". noin nyt kun sekin hoidettiin alta pois, niin mennään asiaan.
 
eli mitähän siitä kannattas vaihtaa ja mihin (virittimet, mikit, talla yms.) tai onko siinä jotain sellaista mitä kannattais ehkä säästääkin? rupesin samalla pohtimaan että mitenköhän paljon puunlaatu noin soundin ja kestävyyden puolesta vaihtelee idän-maitten ja jenkkikaman välillä, kun samaa (tai ainakin saman nimistä) puuta kuitenkin käytetään. joku lienee ehkä tehnyt vertailua joskus?
 
Musta tosta saisi rakentelemalla varmaan hyvän kun ensin vaihtaisi kaikki puuosat. Sitten on makuasia haluaako vielä vaihtaa mikkiä tallaa yms, mulle varmaan kelpais noi squierin raudat ja mikit ihan hyvin jos vaan kaula ja runko olisi kunnollista laatua.

Musta tosta saisi rakentelemalla varmaan hyvän kun ensin vaihtaisi kaikki puuosat. Sitten on makuasia haluaako vielä vaihtaa mikkiä tallaa yms, mulle varmaan kelpais noi squierin raudat ja mikit ihan hyvin jos vaan kaula ja runko olisi kunnollista laatua.
 
Tosta tuli mieleen pikku stoori, jonka kaverini oli kuullut piipahtaessaan Intiassa. Hänelle esiteltiin 2000 vuotta vanhaa veistä, joka oli edelleen käytössä. Tosin siihen oli vaihdettu sekä terä että kahva jo monta kertaa, mutta koskaan ei kuitenkaan samanaikaisesti!

Toi edellä mainittu on aika vastaavaa mitä tapahtuu myös joidenkin bändien osalta. Ensin vaihdetaan joku entinen jäsen uuteen, sit kohta toinen ja kohta uudet vaihtaa entiset pois. Sit kaikki on uusia. Ja uudestaan ja uudestaan.

Tusinabassojen ja kalliimpien mallien erona puiden osalta taitaa olla laadunvalvonta. Tusinabassoista saattaa löytää rusinoiden seasta ihan jäkevästi sahattuja ja suorasyisiä kaulapuita ja hienosti värähteleviä runkoja. Kallimmissa malleissa voi varmemmin luottaa laadukkaaseen puuvalintaan.
 
Yksi asia, mikä erottaa halpisbasson laatupelistä on nimenomaan puuosat. Halvoissa Squiereissa käytetään jopa vaneribodya. Kuka pystyy kertomaan, miten pitkään Korean pojat leppälankkuja kuivattavat ennen kuin siitä aletaan tehdä soittimia. Tekevätköhän kosteusmittauksia? Useat laatusoitinvalmistajat takaavat, että soittimiin käytetty puu on kuivunut esim. 15 vuotta. Jo pelkästään tämä tekee hintaeroa. Vaihda siis ensin vaikka lankku, siinä riittää vahäksi aikaa näperrettävää. (hymiö)

Yksi asia, mikä erottaa halpisbasson laatupelistä on nimenomaan puuosat. Halvoissa Squiereissa käytetään jopa vaneribodya. Kuka pystyy kertomaan, miten pitkään Korean pojat leppälankkuja kuivattavat ennen kuin siitä aletaan tehdä soittimia. Tekevätköhän kosteusmittauksia? Useat laatusoitinvalmistajat takaavat, että soittimiin käytetty puu on kuivunut esim. 15 vuotta. Jo pelkästään tämä tekee hintaeroa. Vaihda siis ensin vaikka lankku, siinä riittää vahäksi aikaa näperrettävää. (hymiö)
 
Hyvin pitkälti samaa mieltä ja samoista syistä. Itse tosin vaihtaisin ensin kaulan, koska se on minusta oman subjektiivisen kokemukseni perusteella soundin ja käytettävyyden kannalta olennaisempi osa kuyin runko kun puhutaan lankkubassosta. Vaikka se runko olisi vaneriakin. Ja en missään tapauksessa vitsaillut kun painotin sitä, että halpisbassosta parempaa väkertäessä nimenomaan vaihtaisin puuosat ensin. Rautaosat ja mikit vain ja ainoastaan sikäli, että ne eivät toimi.

Jos kyseessä on ko. "halpis" valmistajan tuottama, mutta akustisesti hyvin soiva yksilö tällöin virityskoneistojen ja tallan ja mikkien vaihtamisella päästään toki parempaan lopputulokseen kuin alkuperäisessä. Mutta kannattaa kuitenkin harkita ennenkuin moiseen ryhtyy, sillä todennäköisesti rahaa palaa huomattavasti enemmän, kuin esimerkiksi sellaisenaan kohtuuhintaisen basson hankkimalla.
 
Itse olen modannut aikoinaan ensimmäistä bassoani, joka on erinomaisesti soiva squierin p-bass. Nykyään alkuperäisestä muuttunut ovat virityskoneistot ja lisäksi p-mikin rinnalle laitoin jazzarin talla- ja kaulamikin. Lisäksi alkuperäisestä nauhallisesta poistin nauhat jokunen vuosi takaperin. Sointi on loistava ja rahallista arvoa tusin hirveästi tuolla enää on, mutta käyttöarvoa senkin enemmän.
 
Mutta lopuksi voin kuitenkin lisätä, että mistä tahansa halpisbassosta et saa modaamalla hyvää, ellei oikeastaan vaihda kaikkia osia, mikä sinäänsä on kuitenkin pienen ehostamisen idean kannalta järjetöntä.

Vaikka tässä nyt kovasti on lyöty ideaa lyttyyn, niin musta tuossa osittain on ihan järkeäkin. Esim. jos halpisbassossa on huono virityskoneisto. Schallerin fender-tyyliset virittimet maksaa 50e. En nyt löytänyt äkkiseltään hintaa fenderin string.thru tallalle, mutta normi fenkkutalla 40e, joten ei se string thrukaan varmaan niin kauhean paljon kustanna. Päälle vielä vaikka laadukkaammat potikat, niin hyvän aihion saa tolla jo aika hyvään kuosiin.
 
Tämä tietysti sillä oletuksella, että kohdalle on sattunut hyvälaatuisista puista koottu squieri.
 
Mutta tuolla periaatteella saisi ihan ok pelin, millä ihan mieliisti soitteli omaksi iloksi (ja melko halvalla). Tuon string thru-tallan tarpeellisuudesta nyt voi olla varmaankin montaa mieltä, mutta mun mielestä se vois olla ihan ok idea. Huonon virityskoneiston kanssa on ainakin ikävä touhuta (olen mexico telen kanssa havainnut)...
 
Tietysti paljon parempi idea oli se projektibasson metsästys torilta. Siinä on oikeasti jo järkeä ihan eri tavalla. Mutta kyllä tälläkin tapaa ihan ok soittimen varmasti saisi aikaiseksi. Ja voisi vähitellen parannella budjetin mukaan, ettei tarvi kerta heitolla maksaa. Mikkien vaihtamiseen en kommentoi, kun ei ole oikein kokemusta...
 
E: siinähän se jo olikin ylempänä aika hyvin sanottu. Jos aihiona vaikkapa hyvin valittu (ei siis thomannilta sikana säkiss' tilattu) standardi tai special squier ja siihen modaisi nuo rautaosat, niin tuskin se esim mexico fenderin jalkoihin jäisi. Ja hieman saattaisi säästä rahaakin (tosin eipä lukisi 7ender lavassa).

siinähän se jo olikin ylempänä aika hyvin sanottu. Jos aihiona vaikkapa hyvin valittu (ei siis thomannilta sikana säkiss' tilattu) standardi tai special squier ja siihen modaisi nuo rautaosat, niin tuskin se esim mexico fenderin jalkoihin jäisi. Ja hieman saattaisi säästä rahaakin
 
vihdoinkin joku jaksaa ajatella positiivisesti :)
aluksi tosissaan ajatus lähti thomannilla pyöriessä, mutta tuonne ison kaupungin puolelle se "hyvä" yksilö pitää mennä hakemaan. huomenna siis vallan hirmuinen metsästysretki edessä. en sitten tiedä riittääkö kolmen kaupan varastoarsenaali siihen että sieltä löytäis jyvän akanoista, mut yrittänyttä ei laiteta.
 
Sointi on loistava ja rahallista arvoa tusin hirveästi tuolla enää on, mutta käyttöarvoa senkin enemmän.
 
(tosin eipä lukisi 7ender lavassa)
 
tähän pyritään. ei suinkaan muuntamaan soitinta joksikin mitä se ei ole tai tule olemaan. jos se 7enderin lavassa sitä soitinta jotenkin parantaa niin pitänee ostaa vaikka tarra :P

jos se 7enderin lavassa sitä soitinta jotenkin parantaa niin pitänee ostaa vaikka tarra :P
 
Jees. Jäi tuosta aiemmin toteamatta, että mun mielestä kaikki musakama käyttötavaraa, kuten piuhoja ja kieliä lukuunottamatta kannattaa hommata käytettynä. Näin saa parhaan hinta/laatu-suhteen ja joskus mahdollisesti tavarasta luopuessasi saat omasi takaisin. Hieman enemmän joutuu metsästämään, mutta mielestäni tässäkin maltti on valttia.

Jees. Jäi tuosta aiemmin toteamatta, että mun mielestä kaikki musakama käyttötavaraa, kuten piuhoja ja kieliä lukuunottamatta kannattaa hommata käytettynä. Näin saa parhaan hinta/laatu-suhteen ja joskus mahdollisesti tavarasta luopuessasi saat omasi takaisin. Hieman enemmän joutuu metsästämään, mutta mielestäni tässäkin maltti on valttia.
 
Näin on. Toi vaan on musiikkiliikkeille surkeeta, kun hyvät käytetyt kiertää kädestä suuhun ilman että pääsevät väliin. Maltti ei oo valttia, vaan valtaisa GAS-pamaus. Se kun tulee niin seuraava kommentti on "meiotantän" ja sitä seuraava "paljolla myyt"

Maltti ei oo valttia, vaan valtaisa GAS-pamaus. Se kun tulee niin seuraava kommentti on "meiotantän" ja sitä seuraava "paljolla myyt"
 
tunnustan osittain. vielä kun itselleen selittää "että toisen basson olemassaolo helpottaa lähes jokapäiväistä elämää" niin ansakuoppa odottaa vaan astumista. itseni tuntien se soittimen osto on enää vain ajankysymys, siksi pitäiskin keksiä joku hieman tavallisesta poikkeava ja kokeilevampi tapa hankkia mieluisa soittopeli.
 
Jäi tuosta aiemmin toteamatta, että mun mielestä kaikki musakama käyttötavaraa, kuten piuhoja ja kieliä lukuunottamatta kannattaa hommata käytettynä. Näin saa parhaan hinta/laatu-suhteen ja joskus mahdollisesti tavarasta luopuessasi saat omasi takaisin. Hieman enemmän joutuu metsästämään, mutta mielestäni tässäkin maltti on valttia.
 
totta tämäkin ja jos ei koskaan polta tupakkaa tahi juo viinaksia vaan säästää kaikki pienet pennoset on se kivitalo maksettu ennen 35-ikävuotta ja tiedä vaikka olis velaton farmari-volvokin pihassa.
 
pahakseni en tätä ole koskaan oppinut ja joudun varmaan häviämään vielä pitkän pennin kokeilunhaluissani.
 
Edit: tuli ehkä vähän kettuilu hengessä. sori. pitäis koittaa pysytellä rahakeskeisuuden ulkopuolella...