Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Joo-o, joissakin biiseissä kyllä kuuluu aika härskisti nuo SYL-"vaikutteet".

Tulipa sekin levy nyt sitten pari kertaa kuunneltua. Alkuun todettakoon ettei Staminan aikaisempikaan tuotanto, muutamaa kappaletta lukuunottamatta, ole iskenyt.
Sitten itse levyyn. Täytyy sanoa, että aivan saatanan tylsää rumputyöskentelyä isossa osassa kappaleita esim. kahdessa ensimmäisessä kappaleessa ei taideta paljoa puolikompista poiketa, vaan kaippa se on osa tätä uutta "konseptia". Toisena huomiona haluaisin vielä sanoa, että jos tehdään punkkia niin sitten kunnioitetaan kahta minuuttia eikä venytetä sitä energiaa neljään minuuttiin jolloin siitä ei jää jäljelle mitään (livenä varmasti eri asia, mutta levyllä ei mielestäni toimi).
 
Anteeksi ja kumarrus

Onhan tuota tullu pyöriteltyä. Otin refenssiksi edellisen lätyn ja mielestäni Stam1na-linja jatkuu aika lailla samoilla linjoilla. Toki muutosta on mutta ainakin osa biiseistä kolisee ihan samalla tavalla. Ihan hetihän tuohon ei taaskaan päässy sisään mutta alkaa nuo tuosta upota paremmin. Ja samalla tavalla sieltä jotku kohdat tarraa kiinni. Eka soittokerroilla jopa häiritsi kun UKK:n tietyt "tarrakohdat" jäikin mieleen (vaikka kuunteli uutta levyä), sen verran voimakkaan leimallista tuo musa mulle on. Nyt alkaa nuo uudet jutut vallata tilaa paremmin. Auttoi kun välissä kuunteli tuota Northerin uutta ja palasi sitten tähän takaisin. On tää kyllä palaamisen arvoinen, hyviä juttuja riittää. Itte jopa tykkään siitä Vartijattomasta.

http://viihde.mtv3.fi/videot/index. … ml/uusimmat/musiikki/?2008/2/123746
 
Viihdeuutisten mukaan ainakin Subbari-kanava on sensuroinut uutta Lääke-videota mm. mustilla laatikoilla. Varsin mielenkiintoista.

http://viihde.mtv3.fi/videot/index. … ml/uusimmat/musiikki/?2008/2/123746
 
Viihdeuutisten mukaan ainakin Subbari-kanava on sensuroinut uutta Lääke-videota mm. mustilla laatikoilla. Varsin mielenkiintoista.
 
Subin Subbari-niminen ohjelma jos tarkkoja ollaan, mutta juu, ruutu oli välillä siis kokonaan mustana, ei pelkästään mustia laatikoita. En nyt muista tarkemmin mitä kohtia oli sensuroitu mutta ainakin se kohta, jossa Kaken housuista tulee käsi.

Mikä ihmeen jenkkimalli niillä on? Ei Suomessa kukaan hätkähdä jostain tisseistä tai "kikkelistä".

Mikä ihmeen jenkkimalli niillä on? Ei Suomessa kukaan hätkähdä jostain tisseistä tai "kikkelistä".
 
Niinpä, kyllähän esim. Voicella pyörivässä Queens Of The Stone Agen 3´s And 7´s-biisissä näkyy pariinkin otteeseen tissit, samoin Kotiteollisuuden Rakastaa, Ei Rakasta-videossa. Mitään noista ei ole sensuroitu.

Noh, nyt pyörii soittimessa.
 
Ei tästä kyllä saa mitään irti kertakuuntelulla. Tuntuu kauhean sekavalta, vaikka muutamia kivoja juttujakin on tullut vastaan.

Ei tästä kyllä saa mitään irti kertakuuntelulla. Tuntuu kauhean sekavalta, vaikka muutamia kivoja juttujakin on tullut vastaan.
 
Mulla oli ensikuuntelulla samat fiilikset. Ja samat fiilikset löytyy vielä parinkymmenen läpikuuntelun jälkeen. Jotenkin tuntuu että on lähdetty kikkailemaan ihan turhia, Hyrde itse sanoi Infernon haastattelussa että kuunteli jonkun demon jossa kaikki soitti kaikkea yhtäaikaa. Uudella levyllä on munsta vähän sama homma. Ja jostain syystä Hyrden puhdaslaulu ei toimi omalla kohdallani oikein ollenkaan

Jep, siitä musavideosta kuten jo ylempänä kommentoin: ruutu oli mustana yllättävän ison osan ajasta. Ei siinä mun mielestä ollut mitään mustia bokseja, aina kun sensuroitiin niin koko ruutu oli poissa pelistä.

Kirjoitellaas jotain työpäivän ratoksi.
 
Kun levyn ostin ja kuuntelin ensimmäistä kertaa, meinasin pudota tuolilta. Hammasratas ja Susi-ihminen avaavat pelin aivan täysiäm (no, ehkä Ristiriita on vieläkin väkevämpi avaus, mutta ei nyt puhuta siitä koska se onkin paras avausbiisi koskaan ikinä missään ja kaiken arvosteun yläpuolella) ja ovat ihan heittämällä Stam1nan parhainta kärkeä ja aivan uskomattoman järkyttävän kovia kappaleita molemmat. Pelkkää parhautta alusta loppuun kumpainenkin. Voisin hehkuttaa molempien biisien jokaista sekuntia erikseen, mutta se ei liene tarpeen. Ei näistä osaa mitään järkevää palautetta antaa.
 
Muistipalapelitkin toimii vielä hyvin. Kertsissä on hyvä melodia, "huudon jälkeen" on hieno ja se hidas välikohta TAPPAA. Outrokin on hyvä puheineen ja vingutuksineen.
 
Mutta sitten: Vartijaton, njääh. "No, ehkäpä tämä on vain se pakollinen slovari, ja kohta tulee taas turpaan", ajattelin toiveikkaana. Ja ei mulla siis sinänsä ole mitään slovareita vastaan, jos ne ovat hyviä. Tämä on vain tylsä.
 
Voima vastaan viha runnookin murisevalla alkuriffillään mukavasti, mutta jääkin sitten vain ok-biisiksi. Ja siis keskinkertainen Stam1nan asteikolla, eli ei vielä mikään huono. Pari hyvää kohtaa, mutta... Sääh, tästä puuttu se kuuluisa "jokin".
 
Lääke antaa piristysruiskeen ja potkii kuin muulilauma. Se riffi eri harmonioineen on vaan maailman siistein. Hittikertsikin toimii erittäin hyvin, vaikka en niiden ylin ystävä yleensä olekaan. Mutta näin ne kuuluu tehdä perkules! Ja loppu hymyilyttää aina :D "Köh köh köh RÄÄK!"
 
Kädet vasten lasia aiheutti aluksi epäilyksen: "hö, toinen slovari heti?" Mutta ei onneksi. Tässä biisissä on tosi ahdistava (=hyvä juttu) tunnelma, mistä suuret kiitokset Lähteenmäen Emilille. Hittikertsiähän tässäkin pukataan, mutta ihan hyvin se sinne istuu vaikka ei maailmoja mullistakaan.
 
Luova hulluus. Jestas. On pojat SYLiä kuunnellu (WANHA, tiedän, mutta silti.) Hyvä biisi, ei siinä mitään. Ei oikein mitään ylitappomegakovaa erikseen kultajalustalle nostettavaa kohtaa, mutta tämä yksinkertaisesti toimii. Livenä varmasti ainakin kun yleisö pääsee köörihuutamaan.
 
Muuri on kaunis biisi. Varsinkin C-osa (joku tästä jo mainitsikin). Tästä en osaa oikein muuta sanoa. Kertooko se jotain biisin keskinkertaisuudesta? Ei varmaan, sillä tämä on oikeasti hyvä biisi. Varmaankin ennemmin kirjoittajan verbaalisesta rajoittuneisuudesta. Meh, tiedä häntä.
 
Murtumispisteestä tuli mieleen uusi Mokoma duurijollotteluineen. "Riitasointuja, epävirettä" jne on tosi tyylikäs kohta, mutta muuten jää jotenkin lussuksi biisiksi. Ehkä olen vain liian tr00grimhevari kun nämä kevyemmät kappaleet eivät hirveästi uppoa. Lopetuskappaleeksi tämä on aika harmaata massaa, mikä ei ole yhtään hyvä juttu.
 
Mielestäni viimeinen biisi pitäisi olla joko jokin erittäin totaalinen tapporytistys (mm. levyillä Master of Puppets ja God Hates Us All) tai sitten se toinen ääripää, eli joku rauhallinen ja mukava fiilistelykappale, joka jättää seesteisen olon. Äkkiseltään keksittynä parhaimpina esimerkkinä voisi sanoa Opethin Ghost Reveries ja My Arms, Your Hearse. Mutta ei todellakaan näin, että loppuun laitetaan joku keskinkertainen perusbiisi, jolloin levyllä ei ole kunnollista loogista loppua, vaan se loppuu kuin seinään.
 
Mutta kappalejärjestyksien filosofiasta keskustelemiseen tämä ei taida kuitenkaan se kaikista oikein ketju olla, joten päätän arvioni levystä tähän. Debyyttiä ei päästä kärkipaikalta hätistelemään lähimainkaan, mutta kyllä tämä UKK:n pieksee, aika helpostikin. Ei jotenkaan se kakkoslevy toiminut muutenkaan omalla kohdallani.
 
8-/10

Rupeaa kyllästyttämään ja korpeamaan nuo säkeistöjen monotoniset konekiväärirääynnät. Muutama kiva koukku levyltä löytyy, mutta siihen se melkeinpä sitten jääkin. Tätä kuunnelessa rupesi tekemään mieli kuunnella Devinin tuotantoa, ja sitä tässä on sitten kuunneltukin. Ja Stam1nan debyyttiä vähäsen. Seuraavaa levyä en ennen ennakkokuuntelua osta.

Seuraavaa levyä en ennen ennakkokuuntelua osta.
 
ikävä kyllä täytyy myöntää, että sama fiilis.

Upotetaanpa nyt omakin arvio tähän arvioiden viidakkoon.
 
Jos totta puhutaan, oli meikäläisen odotukset Stam1nan Rajasta aivan helvetin korkealla. Itse en alunperin aiemmasta UKK:sta tykännyt, mutta kun olin muutaman kerran kuunnellut sen läpi, olin myyty. UKK iski musta kovempaa kuin Stam1nan ensimmäinen lätty. Siksipä olikin todella hurjat odotukset tulevalta levyltä.
 
Noh, kuuntelin pitkäksi venyneen valvomisen aikana radio rockilta tuon levyn kokonaisuudessaan, silloin kun se tuli. Jokaisen biisin jälkeen odotin sitä turpaan vetoa, mitä UKK parhaimmillaan tarjoili. Viimeisen biisin jälkeen kuitenkin iski masennus. Tässäkö kaikki? Ei ollut kovinkaan monipuolista ja iskevää, ajattelin. Ehdin jo julistaa levyä ehkä bändin kehnoimmaksi tähän mennessä. Ei se kehno ollut, mutta kehnompi kuin kaksi aikaisempaa.
 
Noh, automatkalla kuuntelin sitten isosiskoni kanssa hänen ostamaansa taltiointia tästä kyseisestä albumista. Pikkuhiljaa biisit alkoivat iskeä, jokainen vuorotellen. Tämän jälkeen kuuntelin parina iltana koneelta kuulokkeilla Rajaa ja kokonaisuus alkoi muodostua.
 
Nyt kun levyn olen kuunnellut sen kymmenisen kertaa ympäri, täytyy tunnustaa, että olen myytyä miestä. Turpaan vedot on löytyneet ja myös se fiilistelyharmoniaitketysnyyhkytys- osio on paikallistettu. Levy hakkaa UKK:n, ei reilusti, mutta hakkaapa kuitenkin. Stam1na on mielestäni jälleen "löytänyt itsensä", pitäen vanhan linjan mutta tuonut uusia raikkaita elementtejä biiseihin. Huomaa, että levyä on tehty pilke silmäkulmassa, joka mun mielestä on monen bändin kohdalla se "onnistunein" tapa tehdä levy, jossa on hyvä fiilis. Ja fiilis on musta se juttu, mitä tältä levyltä löytyy.
 
Oma arvosanani levystä: 9+/10

http://ohjelmaopas.yle.fi/sisaltooppaat/pop/lista/albumit
 
Ykköseks meni näköjää. Hienoa!

Pah, pientä kyllästymistä jo havaittavissa. No sen siitä saa kun kuuntelee päivätolkulla yhtä ja samaa levyä. Sama homma UKK:n kanssa, mutta jostain syystä ekaa levyä jaksoi pidempään vaikka suurin osa biiseistä oli ennestään tuttuja demoajoilta. Ne biisit..

Tässä pariin kymmeneen kertaan kuunnetu ja täytyy sannoo et mahtava levy. Mitään pitkää analyysiä en viitti heittää koska te ette siitä tajuisi hevon vittua mutta täytyy sanoa että tuo niin paljon haukuttu vartiatonkappale on parhaimmistoa. Sitten päälimmäiseksi on jäänyt nuo ehkä vähän poppahtavammat biisit niinku lääke ja muistipalapelit. Soundit on mieleen myös.

Koskaan en ole tämänkaltaista arviota tehnyt, mutta muiden arvioita on aina kiva lukea. Miksenpä tekisi tällä kertaa myös omaa.
 
Hammasratas. Kova biisi. "tiedän mistä viha syntyy" on yksi cd:n parhaista jutuista. Mielestäni ehkä cd:n kinkkisin biisi. Saavatpahan ainakin stam1naa kuuntelevat pikkutytöt ihmetellä että mitäs kummaa se tämä on.
 
Susi-ihminen alkaa lupaavasti ja meno jatkuu koko kappaleen ajan. "kylmä maa" huuto on melko tyylikäs. Teppo vetelee hassuja fillejä jotka kuitenkin sopivat. Kertsi on tätä suoraa hittikamaa ja saahan tuo pään nytkymään ja mukana laulamaan.

Muistipalapeli on mielestäni toinen cd:n heikoista lenkeistä. Lyriikat ovat kuitenkin mukavaa humalalaulukamaa joka nostaa pisteitä. Lopun psykedeelisyys on myös ihan kiva juttu.
 
Vartiaton on mielestäni monista haukuista huolimatta stam1nan toisiksi paras slovari. Joutsen on paras. Monia kuohauttanut "minäkö sielä" saa kyllä kylmiä väreitä aikaan allekirjoittaneessakin.
 
Voima vastaan viha on sitten cd:n toinen väliinputoaja. Tästä ei jää mikään oikein mieleen, kertsikin on melko tylsä. Loput cd:n biisit ovatkin onneksi sitten ihan viiden tähden kappaleita.
 
Lääke. Ensimmäisellä kuuntelukerralla ei iskenyt, mutta nyt hetken kuunneltua yksi cd:n parhaista kappaleista. Hittikertsi pureutuu päähän ja soi päässä joka päivä "saa paha palkkansa, saa maistaa omaa lääkettään"- trässihuuto varsinkin. Soolo on vallan mainio ja saa hymyn huuleen kuten myös lopun köhköhköh RÄÄ
 
Kädet vasten lasia on noussut suosikiksi. Alun tunnelma on ahdistava. Kertosäe jää mieleen pidemmäksikin aikaa. Koko cd:n paras puolitoistaminuuttinen löytyy mielestäni n. 2-3.30 Meshuggarrihvi ja alle pienon pimputukset jonka jälkeen "mies anoo armokuolemaa.." Todella upeaa.
 
Luova hullus iski jo festareilla ja on nytkin cd:n kärjessä. Riffit ovat hyviä ja biisin energisyys ei laske missään vaiheessa. Kertosäkeen ryhmähuudot toimii. Soolo on melko prototyyppi stam1na soolo ja sopii hyvin biisiin.
 
Muurissa löytyy upeaa laulua. Varsinkin c-osan puhtaat. Tämäkin jää soimaan päähän. Melkosen koukuttava cd kyseessä.
 
Ehkä eniten minulla on soinut tämä murtumispiste. Hyrden puhtaat laulut ovat todella kauniit ja joka kerta tekee mieli laulaa mukana. Joku ei pitänyt siitä, että tämä on viimeinen kappale levyllä. Mielestäni tämä on juuri paras vaihtoehto viimeiseksi kappaleeksi enkä keksi tälle sopivampaa paikkaa.
 
Koko cd teki minuun suuren vaikutuksen, suuremman kuin debyytti ja UKK. Varsinaisia heikkoja lenkkejä tässä ei ole vaikka voima vastaan viha ja muistipalapelit ei kyllä kovin paljon iske. En kuitenkaan skippaa nittäkään.
Onneksi levyllä on kädet vasten lasia, lääke, luova hulluus ja murtumispiste jotka ovat lähelle täydellistä.
Sounditkin toimivat, vaikken aluksi pitänyt niiden "puhtaudesta"
 
Kokonaisarvosanaa en haluasi antaa, kun mielipide muuttuu kuitenkin. Ei tämä ihan paras cd ole mitä minulla on muttta lähelle pääsee. Top vitoseen kyllä. Niin ja viikko kuunneltu lähes repeatilla ja suurta kyllästymistä ei ole tullut. Se on harvinaista.

Varsinaisia heikkoja lenkkejä tässä ei ole vaikka voima vastaan viha ja muistipalapelit ei kyllä kovin paljon iske.
Olen aivan täysin eri mieltä. Muistipalapelithan on ihan huippu!!
 
Se on pettymys kun Stam1na ei pystynyt samaan tekoon kuin edellisillä mikä oli käytännössa mahdoton (henk koht!!!!) Minulle debyytti ja UKK teki sellasen hurjan vaikutuksen että "mitä vittua tää on!" Olin kyllä niin ällikällä lyöty kuullessani Stam1na albumin kuin myös UKKn. "Miten he tämän tekivät" - kun taas UKK ilmestyi. Raja kaatuu siihen että sen tunnistaa että se on Stam1na. En osaa muuten sanoa, kuulostaa aika tyhmältä. Debyytti ja UKK niin erillaisia. Raja sekoitus kumpaakin. Ei oikeastaan mitään uutta.