Puhaltimet ›

Heipa,
Tässä joululomalla ehtii miettiä kaikenlaista ja pitkäaikaiset haaveetkin nousevat mieleen. Elikkäs, olen haaveillut jo monta vuotta klarinetin soittamisen aloittamisesta. Ennen kuin ryntään kaupaan tekemään haaveistani totta ja hankkimaan tuota ihanaa soitinta, niin muutama kysymys. Eli onko aikuisena n.40v vielä mahdollista aloittaa tuo soitto? Minkä hintaluokan soitin kannattaa hankkia? Ja kuinka vaikeaa / helppoa ko. soittiminen soittamisen opettelu on? Olen soitellut pianoa jonkin verran eli siis jotain jo musiikista tiedän.
 
Kiitos jo etukäteen, jos joku jaksaa vastailla

Heipa,
Tässä joululomalla ehtii miettiä kaikenlaista ja pitkäaikaiset haaveetkin nousevat mieleen. Elikkäs, olen haaveillut jo monta vuotta klarinetin soittamisen aloittamisesta. Ennen kuin ryntään kaupaan tekemään haaveistani totta ja hankkimaan tuota ihanaa soitinta, niin muutama kysymys. Eli onko aikuisena n.40v vielä mahdollista aloittaa tuo soitto? Minkä hintaluokan soitin kannattaa hankkia? Ja kuinka vaikeaa / helppoa ko. soittiminen soittamisen opettelu on? Olen soitellut pianoa jonkin verran eli siis jotain jo musiikista tiedän.
 
Itse aloitin vajaat 2 vuotta sitten, melkein viisikymppisenä. Taustalla oli kouluajan nokkahuilu ja sen pohjalta midipuhallinta joskus ajoittain. Ennen klarinettia kokeilin jonkin aikaa fonia ja se rohkaisi eteenpäin. Itse olen ihan tyytyväinen oppimiseen. Tunteja kannattaa ottaa, vaikka harvakseltaankin.
 
Aloittelijan peliksi sopii minusta Yamahan halvemmat mallit. YCL-250 on muovinen ja YCL-450 puinen; itselläni on jälkimmäinen mutta käsittääkseni YCL-250:lläkin pääsee alkuun.

Tässä nyt amatööri vastaa vasta-alkajalle, joten ammattisoittajat/opettajat korjatkoon..
 
Tässä joululomalla ehtii miettiä kaikenlaista ja pitkäaikaiset haaveetkin nousevat mieleen.
 
Varsin tuttu tunne. Itse ihan baritonitorven hankkimiskuumeessa koko joulun..
 
Elikkäs, olen haaveillut jo monta vuotta klarinetin soittamisen aloittamisesta. Ennen kuin ryntään kaupaan tekemään haaveistani totta ja hankkimaan tuota ihanaa soitinta, niin muutama kysymys. Eli onko aikuisena n.40v vielä mahdollista aloittaa tuo soitto?
 
Ilman muuta. Varmaan tie ammattimuusikoksi saattanee olla aika tuskallinen, mutta hyvä harrastelijataso on ihan mahdollista saavuttaa, vieläpä yllättävän nopeasti. Kaikki on kiinni motivaatiosta ja itseensä uskomisesta. Joka päivä harjoitusta 0,5 -1 tunti, niin vuoden päästä tähän aikaan soittelet toivelaulukirjasta joululauluja pois tiehensä niin että sivullisetkin jopa nauttivat. (ei tosin varmaan ammattiklarinetistit...).
 
Meillä vaimo aloitti tasan vuosi sitten (ikää tosin 10 vuotta vähemmän kuin sinulla), pohjalla juuri "jonkin verran pianoa" niinkuin itselläsikin. Juuri eilen illalla soiteltiin kahdestaan joululauluja ihan kotona vaan, hän klarinetilla ja minä ikivanhalla baritonitorvella 2-ääntä/bassoa. Ihan siedettävältä kuullosti ja lapsetkaan ei peittänyt korviaan.
 
Minkä hintaluokan soitin kannattaa hankkia?
 
Yamahan oppilassoitin on aika varma valinta. Jos on "uskallusta" niin tietysti käytettynä tuolla hintaa voi saada suhteellisen asiallisen puusoittimenkin, mutta mieluummin joku kokenut avuksi ostamiseen jos käytetyn hommaa.
http://www.soitinlaine.fi/index.cfm … amp;mgid=2&sgid=14&mnid=225
 
Ja sen verran neuvoa, että vähintään semmoinen 10-20 tuntia alkuopetusta kannattaa hommata ihan oikealta opettajalta. Sen jälkeen on mahdollista itsekin jatkaa omin avuin, ja tietysti lukea kirjallisuutta yms.. Tietysti jos on mahdollista niin kannattaa käydä vaikka 5 vuotta soittotunneilla, mutta ainakin meidän tapauksessa tuollainen alkuopetus jolla karsitaan heti alkuunsa pahimmat virheet on toistaseksi riittänyt.
 
Eikä se loppujen lopuksi kovin hankalaa ollut. Minäkin siinä vaimoa seuraamalla opin jonkinverran soittelemaan sitä, eilenkin vaihdettin välillä soittima ja kyllä noita tutumpia joululauluja jotenkin soitteli.

Kiitos vastauksesta! Ehkä minä vielä muutaman hetken kypsyttelen asiaa ja käyn katselemassa ja kokeilemassa soitinta! Soittotuntian kyllä ehdottomasti myös suunnittelin eli paikalliseen musiikkiopistoon sitten yhteyttä myös otettava. Ehkäpä tämä harrastushaave nyt toteutuisi.

Sen voisin tähän lisäykseksi heittää, että ihan vastikään tajusin että skaaloja ja pitkiä ääniäkin olisi pitänyt treenata enemmän, eikä pelkästään soitella melodioita. Skaalojen harjoittelu antaa valmiudet soittaa eri sävellajeissa ja pitkät äänet kehittävät ansatsia ja soundia. Mutta eipä tuo ole koskaan myöhäistä, ja niinpä täällä on viime päivinä treenattu noita sitten, kun se motivaatio niihin löytyi.

Niin se vielä, että tänään ensimmäistä kertaa näillä sivuilla ja rekisteröidyin siis myös. Uskomattoman nopeaa toimintaa vastaajilla - Kiitos! Ja kiitos kannustavista esimerkeistä!
 
En meinaa penkillä pysyä, kun mietin, että ensi jouluna sitten soitan! Mozartin klarinettikonserttoa nyt vielä tänä jouluna kuuntelen... :-) Juu, ehkä minä en ammattimuusikoksi ryhdy, mutta jos edes omaksi ja kenties läheisempien riemuksi.

Ehkä minä vielä muutaman hetken kypsyttelen asiaa ja käyn katselemassa ja kokeilemassa soitinta!
 
Ja nyt varoituksen sana, ettet turhaan masennu heti ensimäiseen kokeiluun. Klarinetti ei ole mikään nokkahuilu. Pelkän äänen (siis minkä tahansa) saaminen aluksi voi olla kovan työn takana. Käsittääkseni on aivan normaalia että ensimmäiseen puoleen tuntiin et saa välttämättä YHTÄÄN ääntä ulos soittimesta. Ja sitten kun saat äänen, voi hyvin mennä 10-15 minuuttia pihinää ennenkuin puolivahingossa saat saman uudestaan. Ainakin minulla oli näin.
 
Kummasti homma vaan kuitenkin rupee toimimaan sitten ajan kanssa.

Ja nyt varoituksen sana, ettet turhaan masennu heti ensimäiseen kokeiluun. Klarinetti ei ole mikään nokkahuilu. Pelkän äänen (siis minkä tahansa) saaminen aluksi voi olla kovan työn takana. Käsittääkseni on aivan normaalia että ensimmäiseen puoleen tuntiin et saa välttämättä YHTÄÄN ääntä ulos soittimesta. Ja sitten kun saat äänen, voi hyvin mennä 10-15 minuuttia pihinää ennenkuin puolivahingossa saat saman uudestaan. Ainakin minulla oli näin.
 
Kummasti homma vaan kuitenkin rupee toimimaan sitten ajan kanssa.
 
Äänen saamisessa kyllä auttaa jos alussa on aika löysä lehti, ehkä 1.5, ei ainakaan kakkosta isompi. Ja lehden on oltava kohdallaan suukappaleessa, täysin keskellä ja suorassa sekä niin että lehden kärjen takaa näkyy hiukan suukappaleen reunaa.
 
Sitten ylähampaat suukappaleen päälle ja huulet tukevasti suukappaleen ympärille, alapuolelta hieman huulilla (ei hampailla) painaen sitä lehteä. Löysästä lehdestä saa aika helpolla äänen, mutta ei koskaan kovin hyvää soundia (paitsi joihinkin entisiin tyyleihin).
 
Äänen saamista voi aluksi harjoitella pelkän suukappaleen ja päärynän, siis sen kaarevan pallukan kanssa, niin ei tarvitse sormista välittää.

Joo itselläni on tässä ollut vähän samanlainen tilanne kun aloitin huilun soiton joulukuun alussa, ja olen saanut kokea sen intohimon ja innon opetella soittimen soittoa, uudelleen kuin joskus 15 vuotta sitten kun opettelin rumpuja soittamaan (siis opettelen edelleen mutta joo) , niin suosittelen kaikille ja ei se ikää katso, itseänikin on tuo klarinetti aina kiehtonut, mutta huilu vei voiton tällä kertaa...
 
Varmaan tie ammattimuusikoksi saattanee olla aika tuskallinen, mutta hyvä harrastelijataso on ihan mahdollista saavuttaa, vieläpä yllättävän nopeasti. Kaikki on kiinni motivaatiosta ja itseensä uskomisesta. Joka päivä harjoitusta 0,5 -1 tunti, niin vuoden päästä tähän aikaan soittelet toivelaulukirjasta joululauluja pois tiehensä niin että sivullisetkin jopa nauttivat.
 
Täysin samaa mieltä, ja itselläni ei ole tarkoituskaan saavuttaa ammattitasoa vaan soittaa omaksi iloksi ja myöhemmin ehkä jopa jossain harrastelija/ ilta-orkesterissa.
Olen kyllä itsekin sitä mieltä , että muutama tunti knnattaisi ottaa, mutta soittamaan olipa se sitten klarinetti tai huilu, voi oppia itsekin , vaikka ainakin huilupuolella tuntuu kanta täällä muusikoiden netissä olevankin päinvastainen...
 
Mutta tsemppiä vaan uuden soittimen kanssa, jos sellaisen hankit..

Tuli tässä vielä mieleen, että mikäli tuon soittimen hankin, niin kannattaisiko niitä soittotunteja siis ottaa alkuun ihan kunnolla? Vaikka en edes tiedä miten mahdolliset opettajat suhtautuisivatkaan siihen, että ottaisin tunnin / pari. Ja osaisiko joku viekä kertoa, että mitkä ovat ko. soittimen soittamisessa kaikista hankalimpia asioita?

Tuli tässä vielä mieleen, että mikäli tuon soittimen hankin, niin kannattaisiko niitä soittotunteja siis ottaa alkuun ihan kunnolla? Vaikka en edes tiedä miten mahdolliset opettajat suhtautuisivatkaan siihen, että ottaisin tunnin / pari. Ja osaisiko joku viekä kertoa, että mitkä ovat ko. soittimen soittamisessa kaikista hankalimpia asioita?
 
Kannattaa ottaa säännöllisesti tunteja jos vaan pystyy. Siinä säästää aikaa ja vaivaa kyllä.
 
Ja minusta on turha alkaa nyt pohtia mitkä ovat hankalimpia asioita. Aika paljon menee varmaan huomiota ansatsiin, eli suun käyttöön kaikin puolin. Mutta pieneltäkin tuntuvat asiat, kuten käsien asennot ja niiden jännitykset voivat olla isoja ongelmia ja opettaja kyllä huomaa ne ja avustaa.

Olen tässä nyt miettinyt edelleen tuota soittamista ja kyllä taitaa käydä niin, että soitin on hankittava! Alkaa sen verran kuume nousta! Vaikka toisaalta, kun olen lukenut näitä kirjoituksia tältä palstalta niin tuntuu sisältyvän haastetta kovasti tuon soittimen soittamiseen.
 
Ehdottomasti alan myös metsästämään opettajaa itselleni ainakin tähän alkuun. Taidan kuitenkin nyt ensiksi hankkia tuon Yamahan opillasmallin, jos se on kuitenkin ihan kelvollinen?!

No onnea vaan ja uuden harrastuksen parissa mukavia hetkiä..
Aluksi varmaan joo kannattaa niitä tunteja harkita että sais kunnollisen ansatsin, ei siksi että joskus ammattilaisena tarttis vaan siksi, että myöhemmin on helpompi soittaa vaikeampia ja vaikeampia juttuja , kun on ansatsi ja hengitystekniikka kohdallaan, ei tosiaan ole mikään nokkahuilu tuo klarinetti.
 
Siinäpä minun neuvoni , vaikka en olekaan klarinetin soittaja vaan huilun, niin samat asiat pätee mielestäni kaikkiin puhallin soittimiin, tosin klarinetissahan on nuo suukappale asiat vaikeammet kuin huilussa.. mun mielestä.
 
Sitten vielä itse soitin: Uskon että tuo yamahan oppilas-malli on taatusti hyvä, siksihän oppilaatkin ovat sen valinneet, myös huilupuolella...

Olen tässä nyt miettinyt edelleen tuota soittamista ja kyllä taitaa käydä niin, että soitin on hankittava! Alkaa sen verran kuume nousta! Vaikka toisaalta, kun olen lukenut näitä kirjoituksia tältä palstalta niin tuntuu sisältyvän haastetta kovasti tuon soittimen soittamiseen.
 
Ehdottomasti alan myös metsästämään opettajaa itselleni ainakin tähän alkuun. Taidan kuitenkin nyt ensiksi hankkia tuon Yamahan opillasmallin, jos se on kuitenkin ihan kelvollinen?!
 
Yamahan oppilasmallit on ihan kelvollisia. Osta samalla Vandoren B40 profile suukappale ja vandorenin lehtiä vahvuudella 2. Uskoisin, että muutaman tunnin ottaminen ei ole mikään ongelma opettajan näkökulmasta. En ainakaan itse ajattele niin. Jos olet pääkaupunkiseudulta niin voit laittaa vaikka minulle pikaviestin niin annan muutaman tunnin.

Eli onko aikuisena n.40v vielä mahdollista aloittaa tuo soitto? Minkä hintaluokan soitin kannattaa hankkia? Ja kuinka vaikeaa / helppoa ko. soittiminen soittamisen opettelu on? Olen soitellut pianoa jonkin verran eli siis jotain jo musiikista tiedän.
 
Klarinetti ei ole helppo sitten kun päästään alkeisvaiheiden yli.. puhallustekniikka näyttelee erittäin tärkeää roolia ja ansatsiongelmat ovat yleisiä. Ammattitasolle ei siis tuossa iässä edetä,mutta klarinetti on kaunisääninen soitin:) Ylärekisteri(sanotaan g2-c4) vaatii jo hyvää ansatsia ja soittimen hallintaa. Klarinetissa on omat kompastuskivensä,mutta treenaamalla niistä pääsee. LaClarinetteClassique A-osa tarjoaa helppoa kaunista klassista ohjelmistoa aloittelijalle. Ensin tietysti otetaulukko tulee hallita e:stä ainakin e2:seen asti:) soiton iloa!

Klarinetti ei ole helppo sitten kun päästään alkeisvaiheiden yli..
 
Tiedän! Olen nyt viisikymppisenä vajaat kaksi vuotta soittanut ja on ollut hetkiä jolloin miettii jatkanko vai kokeilenko taas uutta soitinta.
 
puhallustekniikka näyttelee erittäin tärkeää roolia ja ansatsiongelmat ovat yleisiä. Ammattitasolle ei siis tuossa iässä edetä,mutta klarinetti on kaunisääninen soitin:) Ylärekisteri(sanotaan g2-c4) vaatii jo hyvää ansatsia ja soittimen hallintaa. Klarinetissa on omat kompastuskivensä,mutta treenaamalla niistä pääsee. LaClarinetteClassique A-osa tarjoaa helppoa kaunista klassista ohjelmistoa aloittelijalle. Ensin tietysti otetaulukko tulee hallita e:stä ainakin e2:seen asti:) soiton iloa!
 
Voitko perustella tuon e2 ylärajana tuossa, sormitushan jatkuu jo tuttuna c:hen asti tuosta. (Vai ymmärränkö nuo oktaavit väärin?) Jossain a:n kohdalla viimeistään alkaa toki tulla vaikeuksia äänen kanssa ensi alkuun, mutta kun puhuit sormituksista.
 
Oma tilanteeni on nyt että jonnekin e/f3:een alkaa päästä, tosin ei vielä aina ihan luotettavasti. Hankalin paikka on itse asiassa h1, siis clarionrekisterin alin ääni, joka ei tahdo syttyä aina. Ongelma ei ole ollut aina, joten ehkä soitin pitäisi viedä säädettäväksi. Ja sitten nuo kurkkurekisterin a ja bb ovat aika tuhnuisia.
 
Äänen suhteen en ole pyrkinyt klassiseen ihanteeseen, koska minua kiinnostaa enemmät muut tyylit. Siksi vasta viime aikoina olen herännyt soittamaan pitkiä ääniä yms. Ja syksyllä löysin saksalaisen Neue Schule für Klarinette, Band I:n joka herätti tajuamaan myös klassisen klaratyylin kauneutta. Tuossa kirjassa viehättää erityisesti että sormiharjoituksetkin kuulostavat melodisesti mielenkiintoisilta.
 
Edit: korjasin tuon kirjan nimen.

Hieman jännittää tuon todellakin kaunisäänisen soittimen soiton opettelu, mutta olen nyt järjestänyt asioita niin, että huomenna menen katselemaan soitinta. Ehkä tuo Yamahan oppilasmalli on se, jonka hankin. Ensi viikon loppupuolella on todennäköisesti eka soittotunti! Kiitos Olga myös tarjouksesta soittotunnin suhteen. En ollut hetkeen palstalla käynyt, joten en siksi tuohon aiemmin reagoinut.
 
Onko siis niin, että jotain tuon soittimen soittamisesta voi vielä vanhoilla päivillä oppia? Siis esim. kykenen jonkin ajan (vuoden?) kuluttua jotain helppoja melodioita soittelemaan???? Tietty joku muu puhallin (huilu?) olisi ollut helpompi??

Onko siis niin, että jotain tuon soittimen soittamisesta voi vielä vanhoilla päivillä oppia? Siis esim. kykenen jonkin ajan (vuoden?) kuluttua jotain helppoja melodioita soittelemaan???? Tietty joku muu puhallin (huilu?) olisi ollut helpompi??
 
Aika moni täällä on alkanut myöhemmällä iällä jotain puupuhallinta soittamaan, joten kyllä sen pitäisi onnistua. Jokainen meistä on toki yksilö. Mutta kyllä helppoja sävelmiä helposta sävellajista pitäisi pystyä soittamaan ennenkin kuin vuoden päästä. Sävelmiähän ne harjoituskappaleetkin ovat.
 
Itse nyt huiluakin kokeiltuani sanoisin että ei se ainakaan minulle olisi helpompi aloittaa. Jos ajatellaan ihan aloittamista, niin pitäisin saksofonia hieman klarinettia helpompana ja huilu olisi näistä vaikein. Mutta tämä on henkilökohtainen asia toki.
 
Yamahan oppilassoittimet ovat kelpo pelejä. Tuo Olgan suosittelema B40-suukappale on hyvä myös (itse ostin sen juuri Olgan neuvosta jos oikein muistan) mutta sen hankinnan voi kyllä jättää parin kuukauden päähän kun on päässyt alkuun soittimen kanssa. Yamahan perussuukappaleella saa hieman helpommin äänen.

No niin. Olen nyt kolme kertaa käynyt oman soittimeni kanssa soittotunnilla ja tietysti kotonakin harjoitellut. Ääntä soittimesta tulee jo ja ihan kaunistakin aina silloin tällöin. Vielä tietysti soiton aloittaminen on jännittävää, kun tuo miellyttävän äänen saaminen ei aina heti onnistu.
 
Ostin tuon Yamahan oppilassoittimen ja ehkä nyt aluksi muutama eka vuosi sillä. Lehdet ovat nroa 1. Opettaja kehotti käymään ensi tunniksi hankkimaan nroa 2. Ilmeisesti tulee miellyttävämpi ääni.
 
Sormitusta tietty pitää kovasti harjoitella ja siihen+muuhunkin harjoitteluun mieluusti lukisin vielä esim.täältä vinkkejä!
 
Itse nyt kaksi vuotta soittaneena huomaan, että enemmän olisi kannattanut käyttää aikaa "tylsiin" harjoituksiin eli asteikkoihin ja pitkiin ääniin. Oli vain niin kiva soitella aina jotain kappaleita. Olen nyt muutaman illan soitellut asteikkoja ja siitä tulee sitä varmuutta jolla sormet löytävät kohdalleen.
 
Pitkät äänet auttavat mm. tuohon kauniin äänen kehittämiseen.
 
Ykkösen lehti on kyllä turhan löysä paitsi joihinkin etnisiin tyyleihin isoaukkoisella suukappaleella. Sointia on vaikea hallita ja äänestä ei saa pehmeää.
 
Itse hankin myös juuri paremman soittimen, Yamahan CX:n. Äänessä huomaa kyllä eron 450-malliin, mutta ihan hyvin tuolla 450:lläkin olisi vielä soittanut.