 Dr Dominant
10.05.2007 17:43:43 | |
|---|
Juu, ilmaisin itseni normaalisti päin metsää.
Siis tuo perussävelen hahmottuminen oli pohdintani alkulähde, toki terssit ja seiskat primäärikarakteereinä määrittelee duuri/molli-soundin, mutta vasta sen jälkeen kun ykkönen on hahmottunut.
Juu, I rest my case, en mä osaa tähän mitään viisasta sanoa... "Dr. Dominant, I presume?" |
 MikkiHiiri
11.05.2007 10:36:55 | |
|---|
Miten tämä juttu nyt muuttui yhtäkkiä niin monimutkaiseksi:-)
Yksi tyhmä kysyy enemmän kuin kymmen viisasta ehtii vastata :-) |
 risto
11.05.2007 15:34:10 (muokattu 11.05.2007 15:42:04) | |
|---|
... EDIT: Esimerkki. Jos kerron vain mitä säveliä melodiassa käytetään, mutta en enempää niiden järjestyksestä, pituuksista ja sijoittumisesta painollisille iskuille, niin kukaan ei voi sanoa mikä skaala on kyseessä.
Ymmärsin kyllä jo aikaisemmin mitä ajoit takaa, mutta käytännössä toonikaksi luonnehdittava nuotti yleensä kuitenkin löytyy aika helposti kuulemalla niistä "suuremman painoarvon nuoteista". vrt. engl postini ja Mr. Dominant.
Jos ajatellaan vastakkaisesta suunnasta käsin ja säestyksen tekemisen kannalta, jos sävellyksessä ei ole yhtään nuottia, jolla olisi sellainen painoarvo josakin kohtaa, että se tuntuisi luontevalta toonikalta, eikä biisille ole olemassa vakiintunutta esitymuotokaan, luulen (tietämättä varmasti), että siitä voisi tehdä toimivat duuri, molli ja modaaliset versiot. Vaikka biisi voi päättyä muuhunkin kuin toonikaan, viimeinen nuotti kuitenkin on sellainen minkä korva usein helposti hyväksyy toonikaksi.
Täytyy kyllä sanoa, että en koskaan ole analysoinut biisejä syvällisemmin kuin komppia varten niin, että voisin tästä koko asiasta puhua matalalla äänellä, mutta käytännön elämässä en itse ole törmännyt tapaukseen jossa biisiin ei löytyisi toonikaa ja toimivaa komppia. EDIT: Ja tässä auttaa tuo aiemmin esittämäni "risuaitamenetelmä" rajaamalla biisin tiettyihin todennäköisimpiin vaihtoehtoihin. "Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa,
joka meitä on rakastanut." Room 8:37 |
 Klezberg
11.05.2007 17:02:35 | |
|---|
Ymmärsin kyllä jo aikaisemmin mitä ajoit takaa, mutta käytännössä toonikaksi luonnehdittava nuotti yleensä kuitenkin löytyy aika helposti kuulemalla niistä "suuremman painoarvon nuoteista". vrt. engl postini ja Mr. Dominant.
En minäkään epäile etteikö se toonika yleensä löydy, ja toisinaan sen kuulee jo ensimmäisistä nuoteista, mistä laitoin itsekin esimerkkejä. Yritinpähän vain pysytellä alkuperäisen kysymyksen pohteessa siitä, miten kiinnekohdattomasta säveljonojatkumosta löytyy se skaala. Ja se löytyy niin että ensin hahmottuu toonika, ja se sitten naulaa jo skaalan paikalleen kuten esitit.
Vaikka toonikan löytyminen voi olla meille monelle itsestään selvää, alkuperäisen kysymyksen perusteella se ei kaikille ole. Ja itsekin koin toonikan määräytymisen sen verran mielenkiintoiseksi, että piti istua pianon ääreen kokeilemaan. lumbaj lumbaj lumbalaj, ajde ajde ajde! |
Moi!
Nostetaampa hieman vanhaa ketjua, ja samalla menetän myös teoripalstapostaus neitsyyteni. Eli nyt kun olen muutamia real book stankkuja ruvennut analysoimaan/tekemään itselle jonkunlaisia sointuastekarttoja, jotta biisien opettelu ja muistaminen kävisi nopeammaksi, niin askarruttamaan on ruvennut tämä aeolinen-moodi.
Eli jos biisin sävellajina on luonnollinen molli niin ajatteleeko porukka sen silti "duuri" biisinä. Tosin kun vähän itse tätä asiaa niin tottahan siellä analyysissä sen jälkeen esim. juuri 2-5-1 kadenssit menettävät merkityksensä (lue. muuttuvat joksikin muuksi ilmiöksi), jos sitä yrittää huijata ajattelemalla koko biisiä joonisesta moodista.
Itse bändin kanssa treenatessahan tuolla ei niin väliä ole, kun kotona kuitenkin voi kaikessa rauhassa biisin treenata. Ei kai ne muut tiä ajattelenko mä sitä Abmaj7:aa 3. vai 1. asteena. Lisäsävelet kai kerta muodostuvat samalla lailla kun samassa sävellajissa ollaan? vai muodustuvatko?
Vasta tähän "monensoinnun jazzinsoittoon" olen tutustumassa, ja asiaa vielä mutkistaa noiden dimien, väli/sijaisdominanttien ym. lisäsävelten tutkiminen.
Eli asiaa mutkistaa paljo ku ei voi enää vaan bändin kanssa jamittaa tuntia doorista/yhtä sävellajia, jollaista on tähän asti tullut pomputeltua.
Siinä jotain murheitani kuonnollisesta mollista. Tarkennan mieluusti jos ette saaneet selvää |
 blackorwhite
11.03.2008 19:48:39 | |
|---|
Onko piisin vika sointu duuri vai molli?
99%:sti osuu nappiin.
Eikö se oo ensimmäinen sointu joka määrää sen missä asteikossa mennään? Parempi koffi käessä ku kaks olvia toisessa käessä. |
 baron
11.03.2008 22:28:56 | |
|---|
Eikö se oo ensimmäinen sointu joka määrää sen missä asteikossa mennään?
Ei todella! Ei, en ole tanssimuusikko! |
 komppaaja
11.03.2008 23:27:11 | |
|---|
Eikö se oo ensimmäinen sointu joka määrää sen missä asteikossa mennään?
Missä asteikossa? Tarkoitit varmaan missä sävellajissa? |
baron
12.03.2008 00:04:53 | |
|---|
Jos meillä on yksinkertaisia simppeleitä piisejä, niin etumerkinnöistä tietää periaatteessa sävellajin kun katsoo vielä viimeisen soinnun, onko se duuri vai molli.
Jos mennään vähän monimutkaisempaan, jotkut klasaripiisit ja niitä jäljittelevät käyttävät loppusoinnussa "Picardin terssiä" eli vika sointu onkin duuri, vaikka piisi on mollipiisi (Monkin 'Round Midnight")
Jos mennään vielä vähän monimutkaisempiin niin esin Miles Davisin "Tune-Up" piisin nuoteissa ei oo mitään etumerkintöjä ja siinä on peräkkäin II-V-I sointukierto D-, C- ja Bb-duureissa. Kai sen kappaleen sävellaji on D-duuri kun vika sointu on Dmaj9 Ei, en ole tanssimuusikko! |
