Studiotyöskentely ›

Kotimasteroinnissakin parempiin tuloksiin pääsee käyttämällä useita prosessointilaitteita tai -plugareita miedoilla asetuksilla.
 
Tuossa on kyllä suuri vaara summata eri plugarien huonot ominaisuudet samaan pakettiin. Mitä vähemmän kamaa signaaliketjussa, sitä parempi.

Eikä kannata yrittää saada masteria yhtä kovalle ku Foo Fighters.
 
Ite oon käyttäny just FF:ää verrokkina monesti. Mutta sen tasolle/tasoille pyrkiminen ja pääseminen (miksi helvetissä) onkin jo muiden kuin mun amatöörihommien haaste.

Nono, nyt puhuu sedät asiaa. Eli, mitä tolla limitoinnilla voittaa ja häviää. Sitä oon itsekin miettinyt joka kerta, kun biisiä viimeistelen. Onko lopputulos kulmatonta mössöä vai tärykalvoja lepatuttavaa dynamiikkaa, jota ei jaksa taas kuunnella. Ammattitaitoa on yhdistää ne parhaat puolet.

Tuossa on kyllä suuri vaara summata eri plugarien huonot ominaisuudet samaan pakettiin. Mitä vähemmän kamaa signaaliketjussa, sitä parempi.
 
Kannattaa laittaa esim. se ainoo hyvä kompura useaan kertaan eri asetuksilla, joista jokainen tekee eri asiaa. Kun käyttää korviaan osaavasti, voi summata keskinkertaisistakin plugareista hyvät puolet, jolloin tulos on parempi kuin yhden plugarin paras presetti.
 
Jos yhdellä plugarilla tai laitteella lyttää esim. 4db kovemmalle koko biisin, plugarin soundi kuuluu varmasti. Tämä on harvoin tavoitteena. Esim. Svantella limitteri ja kompura vaikuttavat tasoon kuulemma maksimissaan 0.5-1db / laite. Sitten kun näitä on tarpeeksi monta putkeen, voi joka laitteesta poimia just sen jutun, joka auttaa mahdollisimman paljon.

Ite oon käyttäny just FF:ää verrokkina monesti. Mutta sen tasolle/tasoille pyrkiminen ja pääseminen (miksi helvetissä) onkin jo muiden kuin mun amatöörihommien haaste.
 
FF:llä on muuten monesti soundin ja iskevyyden salaisuutena se, että botne tulee basarista basson sijaan. Tällöin botne voi olla törkeän iso ilman että se syö selkeyden koko miksauksesta. Ja voi että kun kuulostavatkin hyvältä.

Ei se tarkoita sitä että jos masterointipajalla rutataan kahdella kompuralla että samaa kannattais tehdä plugareilla, kyllä se masteroinnin yksi peruskikka on se että yliohjataan hieman niitä vempeleitä, sillä saadaan aikaseksi se taso.

Ei se tarkoita sitä että jos masterointipajalla rutataan kahdella kompuralla että samaa kannattais tehdä plugareilla, kyllä se masteroinnin yksi peruskikka on se että yliohjataan hieman niitä vempeleitä, sillä saadaan aikaseksi se taso.
 
Näin mäkin olen ymmärtänyt. Sitäpaitsi jos miksaus on balanssissa koko kompuran voi unohtaa masteroinnissa. Se kun syö voiman jos pitää saada soimaan lujaa. Esimerkiksi tässä meidän vikassa en ole masteroinnissa käyttänyt kompuraa ollenkaan:
 
http://www.mikseri.net/music/play.php?id=312640&type=hi
 
(Olis tietysti kiva kuulla mitä vaikkapa just Svante sais tosta aikaiseksi.)

Nono, nyt puhuu sedät asiaa. Eli, mitä tolla limitoinnilla voittaa ja häviää. Sitä oon itsekin miettinyt joka kerta, kun biisiä viimeistelen. Onko lopputulos kulmatonta mössöä vai tärykalvoja lepatuttavaa dynamiikkaa, jota ei jaksa taas kuunnella. Ammattitaitoa on yhdistää ne parhaat puolet.
 
Mä en ymmärrä mitä tässä viestiketjussa haetaan oikeastaan. Onko se apua masterointiin vai miksaukseen? Itse en ihan hiffaa että mihin sitä limitteriä tarvitaan. Ja mitä täysille limitoidulla audiolla ja dynamiikalla on tekemistä keskenään?
 
Eiks miksaukseen oo tarkotus jättää kaikki dynamiikka paikoilleen, niin että piikit on tallella ja eroa jatkuvaan tuuttaukseen tosiaan löytyy.

Eiks miksaukseen oo tarkotus jättää kaikki dynamiikka paikoilleen, niin että piikit on tallella ja eroa jatkuvaan tuuttaukseen tosiaan löytyy.
 
Joskus oli, nykyään aika usein ikävä kyllä ei.

Eiks miksaukseen oo tarkotus jättää kaikki dynamiikka paikoilleen, niin että piikit on tallella ja eroa jatkuvaan tuuttaukseen tosiaan löytyy.
 
Jotenki mullakin alkas soimaan päässä "oi niitä aikoja, oi niitä aikoja.."
 
Tänään tein taas yhden masterin (oikeilla vehkeillä), protestiksi ei lytätty aivan paskaksi vaan pikkasen jopa dynamiikkaa jäljellä, signaaliketjussa pelkästään (ja tässä järjestyksessä)
 
lynx (modified by martin kantola) ad/da
Neve portico tape simulator
Massenburg GML 8200 Eq
Chrystal Illusion (made by martin kantola) putkikompura
Universal Audio 2192 ad/da
 
limitointi tapahtui elephantilla, siis plugarilla.
 
Hyvä tuli, en moiti, ainakaan vielä...

Tää menee nyt ihan offtopic linjalle mutta dynamiikasta puhuttaessa pitäis muistaa, että kyllä sitä lyttäystä on harrastettu ennenkin. Nauhakompression lisäksi kompuroita on käytetty vuosikymmenet niin äänityksessä, miksauksessa kuin varsinkin vinyylimasteroinnissa. Alkuaikojen CD-levyissä oli paljon enemmän dynamiikkaa kuin vinyyleissä. Myöhemmin oltiin jossain vaiheessa aika samoissa. Nyt homma on tietysti mennyt överiksi.
 
Se miltä musa kuulosti entisajan vehkeillä tehtynä ja silloisissa formaateissa on tietysti makuasia. Pelkkä suuri dynamiikka sinänsä ei ole pop-rock musassa välttämättä ollenkaan hyvänkuuloinen juttu.
 
Mutta joo, kyllä mäkin haluaisin, että otettais muutama askel taakse päin.

Ei se tarkoita sitä että jos masterointipajalla rutataan kahdella kompuralla että samaa kannattais tehdä plugareilla, kyllä se masteroinnin yksi peruskikka on se että yliohjataan hieman niitä vempeleitä, sillä saadaan aikaseksi se taso.
 
Joo ei tietenkään. Suuri osa tasostahan tulee masteroinnissa ihan muualta kuin kompuroista.
 
Silti on mun mielestä huono idea tehdä yksittäisellä plugarilla isoja muutoksia kerralla. Ennemmin vähän kerrallaan, ja aina oikea väline siihen mitä haetaan. Oli se sitten plugari tai laite. Limitterin ylikäyttö on varmaan helpoin tapa pilata kotimasterin soundi.

Mun villi veikkaus on että ammattilainen ei laittaisi ton hintaluokan vermeitä signaaliketjuun kohisemaan, ihan kivan masterointiräkin saa ostettua about 30000 euroo, sit tarttis vielä kuuntelun ja neutraalin tilan, rahaa saattaa mennä HIEMAN myös akustointiin, ja nyt siis oli puhe vaan ihan ok pajasta... :o)
 
Nyt liioittelet niin että pääkin tärisee, tai siis veikkaat villisti pieleen. Ammattilaistudio ja huippustudio ovat kaksi eri asiaa. Ja tottakai..akustoinnit ja muut ovat asia erikseen. Tsiljoona loistavaa ammattilaistason levyä on tosin tehty kokonaan studioiden ulkopuolella, olohuoneissa, jopa ihan ulkona (tuskin tosin miksattu).
 
Taivas on rajana hinnoissa, kun haetaan sitä viimeistä sanaa, mutta 1000 euron hintaluokan efektit ovat täysin ammattistudiotavaraa, kuten myös 2000 euron monitorit. Ovathan 400-700 euron sekvensserisoftatkin täysin ammattikamaa. Listat
ovat väärällään esim. dance-kamaa, joka on tehty alusta loppuun läppäreillä em. hintaluokan välineillä. Eri tahojen julkaisemat producer-videot kertovat tästä "karua kieltään".

Nyt liioittelet niin että pääkin tärisee, tai siis veikkaat villisti pieleen. Ammattilaistudio ja huippustudio ovat kaksi eri asiaa. Ja tottakai..akustoinnit ja muut ovat asia erikseen. Tsiljoona loistavaa ammattilaistason levyä on tosin tehty kokonaan studioiden ulkopuolella, olohuoneissa, jopa ihan ulkona (tuskin tosin miksattu).
 
Taivas on rajana hinnoissa, kun haetaan sitä viimeistä sanaa, mutta 1000 euron hintaluokan efektit ovat täysin ammattistudiotavaraa, kuten myös 2000 euron monitorit. Ovathan 400-700 euron sekvensserisoftatkin täysin ammattikamaa. Listat
ovat väärällään esim. dance-kamaa, joka on tehty alusta loppuun läppäreillä em. hintaluokan välineillä. Eri tahojen julkaisemat producer-videot kertovat tästä "karua kieltään".
 
Äläpäs höpise, mä veikkaan villisti myös että tiedän mistä puhun. Sulla on erikoisen paskaa kamaa ammattistudiossa sanon mä. hyvän levyn voi tehdä joo vaikka c-kassulle, siinä on kato osana se musiikki kans jota voi kuunnella vaikka saundi ei olisikkaan hyvä.

Pahoittelen heti kärkeen amatööriyttäni ;-), mutta kysyisin käytäntöjä siihen kun biisiä masterointivaiheessa kompressoi/limitoi, niin laulu tahtoo pudota kompin alle, vaikka sitä nostelisi jo miksauksessa ylös. Näin tapahtuu varsinkin, jos levittää stereokuvaa ja sivulle siirtyvät soittimet alkavat dominoida. Aika usein joutuu palaamaan miksaukseen muuttamaan laulun volasäätöjä, mutta helposti biisistä samalla tuntuu katoavan jotain oleellista.
 
No tietysti - älä sitten limitoi, mutta onko tähän käytännön kikkoja?
 
Pitäisikö esim. laulun taajuuksilta kaivaa muuta kamaa alta pois ja tehdä jonkinlainen taajuusmonttu sitä varten ? (Silloinhan laulun ei pitäisi näkyä piikkinä toistokäyrällä, joka sitten limitoituisi masterointivaiheessa).
 
Niin.. Se laulun kuuluminen. Olen itse käyttänyt sellaista taktiikkaa että jos vaikka rokkiskepat käy samalle tontille laulun kanssa, laitan skebat ihan täysille ja lähden parametrisella korjaimella liikutella eestaas ja etsin sen kohdan josta laulu pääsee läpi. Sitten Qta säätämällä etsin kompromissin. Totta kai se laulun rinnakkaiskompurointi tehoaa monesti.
 
Mun mielestä on jopa luonnolisen kuuloista että kun esim jossain kertsissä pamahtaa ne 58 kitaratuplausta+synat mukaan, laulu automaattisesti uppoaa sinne bändin sekaan. Tai sitten mä en vaan osaa.. :D

Esimerkiksi tässä meidän vikassa en ole masteroinnissa käyttänyt kompuraa ollenkaan:
 
http://www.mikseri.net/music/play.php?id=312640&type=hi
 
http://img210.imageshack.us/img210/8485/raahsn3.jpg
no just.... voidaanhan tietysti ajatella limitterinkin olevan kompura, *ääretön*:1 ratiolla. vai särönkö läpi ajoit?

http://img210.imageshack.us/img210/8485/raahsn3.jpg
no just.... voidaanhan tietysti ajatella limitterinkin olevan kompura, *ääretön*:1 ratiolla. vai särönkö läpi ajoit?
 
Luitko kirjoitustani?
 
"...jos miksaus on balanssissa koko kompuran voi unohtaa masteroinnissa. Se kun syö voiman jos pitää saada soimaan lujaa."
 
Ei tarvinne lisäselvityksiä?

Ei tarvinne lisäselvityksiä?
 
lisäselvitystä tarvinnee, millä ihmeellä sait outputista markan makkaraa, ellet limitterillä.

lisäselvitystä tarvinnee, millä ihmeellä sait outputista markan makkaraa, ellet limitterillä.
 
Kompressori ja limitteri on kaksi eri asiaa, aivan kuten reverb ja delay. Eli kompressori ei ole limitteri vaan kompressori ja limitteri ei ole kompressori vaan limitteri.
 
Oliko riittävän hyvin väännetty rautalangasta? ;-)