Lyriikka ›

Rikkoisin hiljaisuuden,
jos osaisin puhua,
antaisin tilaisuuden,
jos katsoisit minua,
tekisin huomisesta aivan toisenlaisen helvetin,
ja olisin onnellinen ennen kuin unohdan itsenikin..
 
tahtoisin kaiken,
mihin pystyn, en enempää,
liian usein liian paljon saa,
liian usein syyttää itseään..
kun ei tahto riitä, vaikka kynsin, hampain, taistelee
ei ole kyse siitä, ettei mitään tee ja vuodet vanhenee..( sun kanssa..)
 
olen tehnyt kaiken,
oikean väärin tehnyt oon,
ja jättänyt erehdykseni
nähtäväksi päivän valoon,
Olen tehnyt kaiken,
tehnyt, miksi hävetä itseään,
kun en ole vielä sanonut, sitä, mitä, ei päältä nää-
 
Korjaisin hiljaisuuden,
jota sielu kaipaa ajoittain,
rakentaisin tulevaisuuden, ( tekniikka-lego-sarjallain- :)
jos olisin paikalla vuorollain,
mutta paikkani ei ole olla, reiän päällä sydämessä,
josta kaikki tulvii yli, ei se hauras paikka kestä..
 
haluaisin vuoron,
puhetta, ei vain katseita, ("..arvostelevia katseita, realaty opettanut kaikki kriitikoiks..")
haluaisin tietää (".. se oli vaan..hmmm..retorinen vastaus..retoriseen kysymykseen.." :)
miltä tuntuu, ehtisit kuunnella,
tahtoisin olla, pois hetken ristitulesta,
olen ollut kauan, kuin halvaantunut haudan partaalla- ( ihan yksin)
 
olen tehnyt kaiken,
oikean väärin, tehnyt oon,
ja jättänyt erehdykseni
nähtäväksi päivän valoon,
Olen tehnyt kaiken,
tehnyt, miksi hävetä itseään,
kun en ole vielä sanonut, sitä, mitä, ei päältä nää-
 
Olen tehnyt kaiken,
oikean väärin tehnyt oon,
kaiken minkä saatoin
tähän asti päivän valoon-
 
olen tehnyt, maksanut kalliisti,
nöyrästi, verta käsissäni,
luopunut, tyytynyt odottamaan,
vielä tilaisuuden saan-
Sanoa-:
 
"..***tu, ku joku edes joskus vähän aikaa teenskentelis kuuntelevansa.."