Keskustelua raskaammasta musiikista ›

En kattonu joko joku on jo sanonu, mutta itte sanoivat Soundin haastattelussa, että "Miksi porukka kummastelee, tämähän on vain vaikealla tavalla sävellettyä Niskalaukausta."
 
:-)

Okei. Mä mietinkin ettei tossa ole mitään järkeä.......
 
....Typo se oli, masennus piti kirjoittaa, mutta tuli asennus.. Pointtina nyt oli kuitenkin että vanhoista lyriikoista pidin enemmän.. "etten kykene edes lyömään itseäni kasvoihin.."
 
Mistäs nuo vanhat lyriikat löytäisi? Tai siis vanha versio.
Mut pirun kova kyllä tää levy. Ei muutua sanottavaa.

Anttilasta kävin ostamassa kun Keltainen Päänsärkijä oli ehtinyt kiinniä itsensä. Aika suoraa tavaraa jos edelliseen verrataan. Tykkään isosti.

Mulle Raja alko avautumaan vasta kolmannella kuuntelulla. Ja koko ajan tykkään enemmän, mutta vieläkään ei oikein osaa hirveen syvällistä analyysia heittää. Enkä osaa vielä vertailla aikaisempiin levyihin, paitsi että ainakaan tällä hetkellä ei tuntuis olevan yhtään sellaista biisiä jota tekis mieli skipata levyä kuunnellessa (vrt. UKK:n Ovi, debyytin Kaikki kääntyy... jne.)
 
Muistipalapeleistä taitaa kyllä kehittyä varsinainen krapula-teemabiisi.

Kerran on nyt levy kuunneltu läpi, ja odotukset on kyllä korkealla. Hammasratas, Lääke, Vartijaton ja Luova Hulluus ovat ehkä parhaat biisit. Varsinkin Hammasrattaassa ja Luovassa Hulluudessa tulee paljon Devinmäisyyttä pintaan, mikä ei kyllä mielestäni ole huono asia. Lääkkeessä on hieno kertsi ja säkeistöjen taustalla menevä TUNK TUNK TUNK on todella hieno sovitus.
 
Huomasiko kukaan muu muuten, että Kädet Vasten Lasia-biisin sivulla kansilehdessä oleva Hyrden kuva katsoo silmiin tuollein väärinpäin, mutta jos käännät sen toisin päin, se ei enää katsokkaan silmiin. Huu!

Mistäs nuo vanhat lyriikat löytäisi? Tai siis vanha versio.
Mut pirun kova kyllä tää levy. Ei muutua sanottavaa.
 
MTV3 MAXilta tulleessa livevedossa nuo sanat ovat noin. Löytyy juutubesta melkeen ekana hakusanalla "Stam1na Sokea Hullu".

Mistäs nuo vanhat lyriikat löytäisi? Tai siis vanha versio.
Mut pirun kova kyllä tää levy. Ei muutua sanottavaa.
 
http://www.youtube.com/watch?v=cVbGA4xrkRY Todella tiukkaa!
Edit. Muutamat minuutit myöhässä..

Erittäin nautinnollinen levy. Kansikuva on pettymys, mutta sisäkannet ovat ehkä hienoimmat mitä olen nähnyt. Saundi maailma on myös loistava.

Erittäin nautinnollinen levy. Kansikuva on pettymys, mutta sisäkannet ovat ehkä hienoimmat mitä olen nähnyt. Saundi maailma on myös loistava.
 
Mun mielestä kansikuva on todella siisti, vähän niinkuin negatiivikuva ekasta levystä.

Mun mielestä tuo Lääke oli aika helppo biisi kun sen muutaman kerran tuosta youtubesta kuuntelin. Ihan siltä samalta hitti-Stam1nalta se kuulosti kuin joku Edessäni-kappalekin. Häiritsee kun Stam1nasta puhutaan jotenkin "vaikeana" musiikkina. Koukeroista joo tavallaan, mutta onhan tuo silti suhteellisen iskevää ja helppotajuista metallia, oli kyse sitten napakoista riffeistä tai tarttuvista kertseistä. UKK:n aikoihinkin sai täältä lukea kommentteja, kuinka se levy on muka vaikea ja haastava. Mulle se ei ainakaan ollut sitä, vaan helposti sain otteen jokaisesta kappaleesta, ei tarvinnut hampaat irvessä kuunnella. Kääntöpuolena oli se, että kyllästyin Stam1nan musiikkiin aika nopeasti.
 
Uskallan olla eri mieltä, vaikka liian usein kanssasi olenkin samaa mieltä, elokuvien tapauksessa.
 
Stam1nan musiikki on kaikkea muuta kuin tavaomaista metallia, vaikka Stam1naan itseensä perin nopeasti tottuisikin. Mielestäni se, että johonkin yhtyeeseen tottuu, ei tarkoita, että yhtyeen musiikki on pureksittu läpi, ja että se on sitä "samaa vanhaa". Stam1na on mielestäni ylittänyt metallin rajat jokaisella levyllään, ainakin jollain kohdalla. Onhan jokaisessa biisissä huomattavissa rajojen hakeminen, mutta en näkisi tätä mitenkään heikkoutena: musiikki on aidosti tuoretta, eikä todellakaan mitään radiomateriaalia. Näin kierot biisit vaativat useampia kuuntelukertoja ennenkuin mitään kaavoihin kangistumisesta kehtaa mennä sanomaan...
 
Kyllä mielestäni tälläkin levyllä Stam1na hakee Rajojaan. Muuta en bändiltä pyydäkään, ja olen erittäin tyytyväinen ostokseeni. Pää nyökkyy biisien tahdissa, metalli-elementtiä ei ole unohdettu, sanoituksissa on pureksittavaa: Stam1na pysyy edelleen Mokoman ohella lemppari-Suomibändinäni.

Kaksi kertaa oon nyt kuunnellu ja eipä paljon pysty vielä sanomaan. Oikeastaan yksikään biisi ei ole erityisemmin puskenut pintaan paitsi jo aiemmin kuultu Luova Hulluus. Mun mielestä tää on huomattavasti UKK:ta hankalampaa matskua, paahdetaan tiukasti eteenpäin eikä niin selkeitä killeririffejä ja hittikertsejä montaa löydy. Sanoituksissakin siirrytty hiotumpaan suuntaan eikä samastumiskohtia ainakaan toistaiseksi tunnu löytyvän. Murtumispisteessä on kyllä nätti teksti.

Yön yli nukuttuani ja tänään jo pari kertaa kuunneltuna mielipiteeni on paljon positiivisempi kuin eilen. Levyn loppupuoli on jo sisäistetty (lääke ja eteenpäin) Ekat biisit on vielä hieman hämärän peitossa, mutta kyllä se tästä. Vokaalit on kyllä todella kovia.

Mielenkiintoista uudessa levyssä on soundimaailma.
 
Levy kuullostaa monin paikoin hyvinkin paljon vanhalta Stonelta. Niin soundillisesti kuin sovituksellisestikin.

Pettymys.
 
Joka biisissä on jokin osio joka ärsyttää. Samat, jo parilta edelliseltä levyltä tutut "kikat" alkavat toistaa itseään: vähänväliä on tunne että tämä on kuultu jo jossain biisissä aiemminkin. Materiaali on loppuviimein aika yksioikoista ja suoraviivaista, en oikein ymmärrä miten tätä monet pitävät vaikeaselkoisena / hitaasti avautuvana.
 
Osasin kyllä jättää omaan arvoonsa bändin kommentit materiaalin suoraviivaistamisesta UKK:hon nähden. Silti sitä salaa toivoi samanlaista fiilistä jonka Ristiriita aikanaan herätti tärähtäessään soimaan..
 
Ei paska, mutta pettymys silti.

Aamulla korkkasin ja yhdellä kuuntelulla ylivoimaisesti huonoin Stam1nan kolmesta. Vartijaton, Voima vastaan viha ja Lääke menevät kategoriaan kura. Onneksi loppua kohti paranee taas. Ehkä tämä menee liian paahdoksi minun makuuni, UKK on yksi alltime-favoriteja ihan sen mutkaisuutensa takia. Nyt mennään vaan täysillä eteenpäin, laitoin tämän perään soimaan Strapping Young Ladin Cityn ja se sai tämän tuntumaan entistä huonommalta. Ikäänkuin SYLiin vaihtaessani oltaisiin vasta painettu se kaasu pohjaan asti.
 
Lääkkeen kehumista en ymmärrä, säkeistö on tylsä ja liian punkkia Stam1naksi, kertsi liian pop. Kädet vasten lasia löi ensimmäiselläkin kerralla kuin tuhat volttia, kuten myös Luova hulluus. No, seuraavat kuuntelut näyttävät suunnan.
 
Edit. ja alleviivaan täysin ylläolevan kommentin, että mitä ihmettä olette tottuneet kuuntelemaan, jos tämä on hankalaa? Tämä kun oikeasti tuntuu lähestulkoon 3 soinnun punkilta verrattuna viime viikot soittimessani asuneeseen Mars Voltan uutukaiseen.

Onko Stam1na vihdoin saamassa oman backlashinsa?

Edit. ja alleviivaan täysin ylläolevan kommentin, että mitä ihmettä olette tottuneet kuuntelemaan, jos tämä on hankalaa? Tämä kun oikeasti tuntuu lähestulkoon 3 soinnun punkilta verrattuna viime viikot soittimessani asuneeseen Mars Voltan uutukaiseen.
 
En minä ainakaan lähde määrittämään musiikin vaikeutta pelkästään biisien pituuden tai kikkailun perusteella. Vaikka levystä ei kokonaiskuvaa nopeasti muodostuisikaan, niin esimerkiksi tuossa TMV:n uusimmassa on niin paljon tarttuvia melodioita ja helposti kiinniotettavaakin tavaraa, että sitä on tavallaan kevyt kuunnella.

En minä ainakaan lähde määrittämään musiikin vaikeutta pelkästään biisien pituuden tai kikkailun perusteella. Vaikka levystä ei kokonaiskuvaa nopeasti muodostuisikaan, niin esimerkiksi tuossa TMV:n uusimmassa on niin paljon tarttuvia melodioita ja helposti kiinniotettavaakin tavaraa, että sitä on tavallaan kevyt kuunnella.
 
Näin on taas erilaisia mielipiteitä, koska TMV:n uusin on mulle ainakin ollut yksi raskaimmista levyistä tutustua. Tuntuu, että heittäisi niin paljon hukkaan jos tuota ei kuuntele täydellä keskittymisellä. Kolmas kierros Stam1naa menossa ja Lääkkeen soolo onnistui nousemaan äsken selkeästi esiin ko. biisin kohokohtana ja sikäli sen voi ottaa pois tuolta kuralistalta.

Ha, kuka tunnisti Kaarle Viikatteen tosta Lääke-videosta? Simeonikin siellä lopussa vilahteli.