Yleistä keskustelua musiikista ›

Eli n. 100 000 000 euroa vuodessa / 1 500 000 laajakaistaliittymää = n. 67 euroa vuodessa / liittymä = 5,50 euroa kuussa per liittymä.
 
Näytät laskeneen karkeasti ottaen koko potin per kaikki liittymät? Se on varmasti jonkinlainen lähtökohta, mutta en ihan vannoisi sen nimeen.
 
Voisiko ajatella, että tässä tilanteessa voisi edes yrittää varmistaa sitä, että tekijöiden tulotaso ei vain säily vaan ehkä myös kasvaisi? Toisaalta, on aika vaikea nähdä että liittymäveron suuruus voisi olla edes keskimäärin 5.5 per kuukausi (ellei se ole vapaaehtoinen) ja näin ollen bruttokertymä ei voi olla koko viihdebisneksen tulokertymää vastaava summa - eikä ole tarpeenkaan. Miksi pitäisi olla?
 
Oma ongelmansa syntyisi myös siitä, miten tekijöille tulevat roposet jaettaisiin. Minkä mukaan? Radiosoiton ym. "virallisen" ja mitattavissa olevan kulutuksen mukaan?
 
Äkkiseltään voisi arvailla, että tuon ruotsalais-idean taustalla saattaisi olla yksinkertaisesti pelkkä laskelmointi. On ymmärretty että laajakaistavero on ainoa vaihtoehto ja että nyt ehkä etsitään euromääräistä kipupistettä kuinka korkeaksi se tulisi pyrkiä asettamaan.
 
Oletetaan, että tuo idea lähtisi vetämään. Palvelun vapaaehtoiset tilaajat olisivat todennäköisesti niitä jotka siitä eniten hyötyisivät ja olisivat näin ollen myös valmiit maksamaan siitä korkeimman hinnan. Kun aikanaan veroa oltaisiin laajentamassa kaikkiin liittymiin, niin tämä vapaehtoismalli voisi toimia hinnallisena referenssinä jonka turvin pyrittäisiin varmistamaan omalle teollisuuden alalle mahdollisimman korkea tuotto.
 
On mielenkiintoista nähdä että edes tällaisella saitilla ei tällaisesta asiasta olla valmiita maksamaan yhtään mitään. Pitäisi varmasti tuntea oikeassa olemisen riemua, olenhan väittänyt että tiedostopohjaisen musiikin käypä hinta on nolla euroa, mutta valehtelisin jos väittäisi etteikö havainto vedä myös hiukan mietteliääksi.

On mielenkiintoista nähdä että edes tällaisella saitilla ei tällaisesta asiasta olla valmiita maksamaan yhtään mitään.
 
Mä ostan musani levyinä, en lataile netistä, voisitko ystävällisesti selittää miksi mun pitäisi maksaa jostain sellaisesta mitä mä en käytä? Ja toinen minkä voisit selittää on se, että miksi juuri musasta mitä mä en lataa? Miksi sä et halua että mä joutuisin maksamaan myös leffoista, tietokoneohjelmista ja vaikka erilaisista tietokannoista mitä mä en käytä? Kun toi sun juttus nyt tuntuu olevan se että mun pitäis alkaa maksamaan tyhjästä.

Noissa veroluontoisissa maksuissa on ongelmana rahojen jakaminen artistien kesken. Milläs mittaat, kuka saa kuinkakin paljon rahaa? Ei yleistä tilastointia latauksista voi tehdä mitenkään, se on mahdotonta. Tasajakokaan ei liene kovin reilua.

Minusta on ensinnäkin ihan hyvä, että tästä asiasta on heräämässä keskustelua, koska isoja muutoksia musiikin jakelussa on varmaan väistämättä edessä, ja olisi varmaan kaikille osapuolille parempi, että niihin mentäisiin tietoisesti ja mielellään jonkinlaisen yhteiskuntasovun vallitessa asian suhteen.
 
Tuo Ruotsin Teoston esitys ei kuulosta vielä kovinkaan valmiilta yksityiskohtiensa suhteen, mutta ehkä sen ei ole ollut tarkoituskaan olla muuta kuin keskustelun avaaja. Itselläni se herätti ainakin seuraavia kysymyksiä:
 
1. Kaikkien eri sisältöryhmien huomioiminen.
 
Tuskin on realistista ajatella, että tällaisen muutoksen voisi tehdä vain musiikin osalta. Ihmiset warettavat musiikkia sekaisin tv-ohjelmien, elokuvien, softan ja muun sälän kanssa, joten varmaankin kerättävät hyvitysmaksut olisi jaettava monen eri toimialan kesken ja siitä edelleen kunkin alueen tekijöiden kesken.
 
2. Oikeudenmukainen jakaminen
 
En oikein keksi muuta oikeudenmukaista jakoperustetta kuin jonkinlainen aitoon henkilökohtaisen kuuntelemiseen perustuva mittaus vaikka jollain last.fm-tyyppisellä mittaussysteemillä. Jos maksut määrätään esimerkiksi latausmäärien perusteella, systeemi suorastaan kutsuu väärinkäytöksiin. Radiosoitot ovat taas mielestäni kelvottomia mittareita, koska ne mittaavat vain toimittajien ja soittolistojen laatijoiden mieltymyksiä eivätkä todellista musiikin kulutusta.
 
Suuri oikeudenmukaisuuteen liittyvä kysymys on se, hyvitettäisiinkö kerätyistä rahoista käyttöä myös ulkomaisille artisteille. Itse olen tässä vähän kahden vaiheilla: jos joku lataa ja kuuntelee vain ulkomaista musiikkia, eivät hänen korvauksensa kyllä kuuluisi kotimaahan; toisaalta, jos muissa maissa ei ole vastaavaa systeemiä, tuntuisi väärältä lähettää rahaa ulkomaille, kun sieltä ei kuitenkaan tulisi mitään takaisin.
 
Toinen jakoon liittyvä suuri (ja varmasti vaikea) kysymys on se, mikä osuus kaupallisilla musiikin tekijöillä annettaisiin levy-yhtiöille ja mikä itse artisteille. Levy-yhtiöistä riippumattomat ja ei-kaupalliset tekijät ovat tässä suhteessa helpompi tapaus, koska he saisivat tietenkin oman pottinsa kokonaisuudessaan.
 
Samaan oikeudenmukaisuuspakettiin kuuluu myös kysymys käytännön tilityksistä. Teosto ei varmaankaan olisi oikea taho hoitamaan hommaa nykymuodossaan, koska niin monet kotimaiset äänitteitä tekevät artistit ovat sen ulkopuolella (esim. koko mikseri.netin artistijoukko, ymmärtäisin?) Ehkä tässä tarvittaisiin joku kevyt valtion konttori hoitamaan asia mahdollisimman pienillä kuluilla ja minimaalisella byrokratialla.
 
3. Hyvityssysteemien päällekkäisyys
 
Tällainen nettiliittymään lisättävä hyvitysmaksu olisi mielestäni aika päällekkäinen tallennusmedioista kerättävien hyvitysmaksujen kanssa. Jos nettilataaminen laillistettaisiin, se olisi varmaan joka tapauksessa täysin hallitseva yksityisen kopioinnin muoto, joten ehkä olisi selkeämpää ja byrokraattisestikin kevyempää lakkauttaa kaikki muut hyvitysmaksut ja säädellä kerättävä hyvitysrahan määrä tuolla 'laajakaistaverolla'.
 
4. Vapaaehtoisuus
 
Tämä on vähän vaikea kysymys, koska tavallaan olisi paljon helpompaa, että maksu kattaisi kaikki laajakaistaliittymät, jolloin kenenkään ei enää tarvitsisisi kytätä sitä, lataako joku laillisesti vai laittomasti. Toisaalta on tietenkin väärin laskuttaa ihmisiä sellaisesta, mitä he eivät mahdollisesti tee ollenkaan.
 
5. Oikea korvaustaso
 
Tämä on myös hankala ja varmasti paljon kiistoja aiheuttava kysymys. Itsestäni tuntuisi kohtuulliselta vero, joka olisi ainakin selvästi ALV:ia alempi. Ehkä joku maksimi 5-10% liittymän hinnasta. Toisin sanoen 50e/kk maksavasta laajakaistasta jotain 2-5 euron väliltä kuukaudessa. Siitäkin kertyisi jo vuodessa liittymää kohden 24-60 euroa, mikä on aika paljon hyvitystä. Eihän tällä ole ajatuksena (eikä mahdollistakaan) mitään toimialoja rahoittaa vaan ennemminkin hiukan tukea niitä muuttuvassa maailmassa.

1. Kaikkien eri sisältöryhmien huomioiminen.
 
Tuskin on realistista ajatella, että tällaisen muutoksen voisi tehdä vain musiikin osalta. Ihmiset warettavat musiikkia sekaisin tv-ohjelmien, elokuvien, softan ja muun sälän kanssa, joten varmaankin kerättävät hyvitysmaksut olisi jaettava monen eri toimialan kesken ja siitä edelleen kunkin alueen tekijöiden kesken.
 
Tämäpä juuri. Ja kun täällä on laskeskeltu pelkän musan osuutta tuosta ja tultu ihan eurosummiin, niin miten korkeiksi ne nousee kun kaikki sisältö otetaan mukaan? Miten paljon osan porukan viihdehankinnoista voidaan siirtää koko jengin maksettavaksi? Nyt puhutaan nimenomaan viihteestä ei mistään terveydenhuollosta.
 
Samaan oikeudenmukaisuuspakettiin kuuluu myös kysymys käytännön tilityksistä. Teosto ei varmaankaan olisi oikea taho hoitamaan hommaa nykymuodossaan, koska niin monet kotimaiset äänitteitä tekevät artistit ovat sen ulkopuolella (esim. koko mikseri.netin artistijoukko, ymmärtäisin?) Ehkä tässä tarvittaisiin joku kevyt valtion konttori hoitamaan asia mahdollisimman pienillä kuluilla ja minimaalisella byrokratialla.
 
Valtion konttori, minimaalinen byrokratia ja mahdollisimman pienet kulut kuulostaa vähän, hmmm, toiveajattelulta.
 
5. Oikea korvaustaso
 
Tämä on myös hankala ja varmasti paljon kiistoja aiheuttava kysymys. Itsestäni tuntuisi kohtuulliselta vero, joka olisi ainakin selvästi ALV:ia alempi. Ehkä joku maksimi 5-10% liittymän hinnasta. Toisin sanoen 50e/kk maksavasta laajakaistasta jotain 2-5 euron väliltä kuukaudessa. Siitäkin kertyisi jo vuodessa liittymää kohden 24-60 euroa, mikä on aika paljon hyvitystä. Eihän tällä ole ajatuksena (eikä mahdollistakaan) mitään toimialoja rahoittaa vaan ennemminkin hiukan tukea niitä muuttuvassa maailmassa.
 
Ja täytyy taas muistaa, että jos osan porukan viihdehankinnat siirretään verotukseen niin sen pitäisi olla todella pieni sen summan. Niin pieni että ei siitä sitten paljoa jaettavaa jää. Mitä sanoisi se kuuluisa pihtiputaan mummo mitä nyt on näissä asioissa konsultoitu viime aikoina? Infraa, terveyttä ja sivistystyötä on hiukkasen helpompi perustella kuin tätä.

niin monet kotimaiset äänitteitä tekevät artistit ovat sen (teosto) ulkopuolella (esim. koko mikseri.netin artistijoukko, ymmärtäisin?) .
 
Anteeksi kuinka ulkopuolella. Ymmärtääkseni asiakkaaksi pääsee ihan liittymällä. Mitään korvauksiahan sieltä ei tietty heru, ellei musalla ole menekkiä.
Jos joku tuuppaa tavaraa netissä ilmaisjakeluun, niin ei semmoisesta mitään korvauksia kuulu maksaakaan.

1. Kaikkien eri sisältöryhmien huomioiminen.
 
Minun mielestä tämän mallin pitäisi kattaa kaikki se yksityiskäyttö jonka nykyinen hyvitysmaksukin kattaa. Tulevaisuudessa erilaiset multimediahärpäkkeet tulisivat tietenkin kuulua samaan joukkoon.
 
3. Hyvityssysteemien päällekkäisyys
 
Jos asia tehdään kunnolla, niin kaikki nykyiset perintämallit tulee purkaa. Niitä on kaikki erilaiset alusta-verot, aihiot, nauhat, muistit jne. Kaikki vanhan hyvitysmaksun tuottama tuotto täytetään laajakaista-hyvitysmaksulla.
 
Perustelu: Silloin meillä on vain yksi "laskutuspiste" jonka tuottoa jne. voidaan valvoa ja säädellä, kontra se, että me jatkuvasti kiistellään siitä kuuluuko nyt tämä tai tuo uusi hilavitkutin hyvitysmaskun piiriin vai ei. Jatkuvasta kiistelystä ajankohtainen esimerkki on musakännykkä.
 
4. Vapaaehtoisuus
 
Mm. tämä ketju on jo osoittanut että maksu ei voi perustua vapaaehtoisuuteen vaan sen on oltava pakollinen. Pakollinen sen on oltava siksi, että siitä ei saa voida luistaa ja toisaalta se tekee valvonnan tarpeettomaksi.
 
5. Oikea korvaustaso
 
Oikea korvaustaso määräytyy sitä kautta, että maksu on pakollinen. Jo nyt, mutta varsinkin tulevaisuudessa nettiliittymä on kotien perus-hyödyke ja periaatteessa sitä ei voida rasitaa ylimääräisillä maksuilla yhtään sen enempää kuin on pakko. Tämä on sellainen pakko.
 
2. Oikeudenmukainen jakaminen
 
Näet ongelmana sen, että jaetaanko hyvää myös ulkomaille. Onhan se tietenkin probleemi sekin, mutta vielä suurempi tämän otsikon alle menevä ongelma on jakoavaimen löytyminen ylipäätäänkään. Jakoavainta ja tekijänoikeuden perusteita on puitu jonkin verran aivan äskettäin.
 
Todettiin, että itse asiassa ollaan tulemassa tilanteeseen jossa meidän on otettava kantaa hyvin perustavaalaatua oleviin kysymyksiin. Jos asia tehdään kunnolla, niin meidän on vähintään muutettava omaa tekijänoikeuslakia ja on myös vaarana, että Bernin sopimuskin on avattava...
 
Kierrätettään tekstejä.
 
Ensimmäisessä viittauksessa kerrataan lyhyesti tekijänoikeuden perusteet ja jälkimmäisessä viitataan puheena olleeseen Bernin sopimukseen.
 
Tässä:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=1&t=155860&o=72
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=1&t=155860&o=212

Jokainen artisti jakaa musansa ilmaiseksi omilta sivuiltaan jossa sitten on laskuri ip-osoitteiden tms perusteella ja se on 1 lataus per osoite mitä hyväksytään palkanmaksuun. Erittäin simppeliä eikö?

Jokainen artisti jakaa musansa ilmaiseksi omilta sivuiltaan jossa sitten on laskuri ip-osoitteiden tms perusteella ja se on 1 lataus per osoite mitä hyväksytään palkanmaksuun. Erittäin simppeliä eikö?
 
Neil Young poisti omilta kotisivuiltaan levynsä kun se ilmestyi p2p-verkkoon. Siis vaikka se oli ilmaiseksi artistin kotisivuilla niin silti se ilmestyi p2p:hen.

Mm. tämä ketju on jo osoittanut että maksu ei voi perustua vapaaehtoisuuteen vaan sen on oltava pakollinen. Pakollinen sen on oltava siksi, että siitä ei saa voida luistaa ja toisaalta se tekee valvonnan tarpeettomaksi.
 
Voisitko ystävällisesti vastata edellisellä sivulla esittämiini kysymyksiin? Mun pitäis maksaa sun viihtymisestä ilmeisesti.
 
Vai tekeekö Jäykkis taas jäykkikset ja höpöttää omia haavemaailmoitaan ohittaen kaikki kiusalliset vaikeat kysymykset?

Voisitko ystävällisesti vastata edellisellä sivulla esittämiini kysymyksiin? Mun pitäis maksaa sun viihtymisestä ilmeisesti.
 
Vai tekeekö Jäykkis taas jäykkikset ja höpöttää omia haavemaailmoitaan ohittaen kaikki kiusalliset vaikeat kysymykset?
 
Näin ensin ajattelin tehdä, mutta nyt kun varsin kysyit, niin aijoin vastata. Ikävä kyllä en kuitenkaan löydä edelliseltä sivulta yhtään sinun minulle osoittamaa kysymystä. Olet näköjään vastannut kysymyksen sisältävällä viestillä Johann Onnille ja Chemoille, mutta minulle osoittamasi viesti ei sisällä kysymystä:
 
No kun mie en lataa niin mun summa olis 0 senttiä....
 
Sori.

Näin ensin ajattelin tehdä, mutta nyt kun varsin kysyit, niin aijoin vastata. Ikävä kyllä en kuitenkaan löydä edelliseltä sivulta yhtään sinun minulle osoittamaa kysymystä. Olet näköjään vastannut kysymyksen sisältävällä viestillä Johann Onnille ja Chemoille, mutta minulle osoittamasi viesti ei sisällä kysymystä:
 
...
 
Sori.
 
Taidat olla poliitikko. Laitetaan ne samat nyt sitten sulle suoraan. Sulle ne oli tarkoitettu joka tapauksessa ja tasan tarkkaan tajuat sen itsekin.
 
Mites muut kuin musa? Pelit? Tietokoneohjelmat? Elokuvat?
 
Kuinka suureksi se kaikkien maksama summa sitten nousee näistä muutaman viihteen saamiseksi tehdyistä helpotuksista? Turha laskea pelkkää musaa tähän, ei se siihen jää kuitenkaan.
 
Millä perusteilla koko jengi yleensä voidaan pistää maksamaan muutamien viihdehankinnat? Tätä ei todellakaan voi verrata veroilla maksettaviin terveydenhuoltoon jne. eli älä edes yritä sinnepäin lähteä. Millä sä perustelet tän, vai onko toi "Sori" sun ainoa perustelu? Jotenkin se nyt ei vaan vakuuta.
 
Mutta jos toi "sori" tosiaan jää sun fiksuimmaksi perusteluksi tällekin haihattelulle, niin voi vaan taas todeta että ei mitään uutta m.netissä.
 
Ja tässä vielä sulle suoraan osoitettu viesti: "Mä ostan musani levyinä, en lataile netistä, voisitko ystävällisesti selittää miksi mun pitäisi maksaa jostain sellaisesta mitä mä en käytä? Ja toinen minkä voisit selittää on se, että miksi juuri musasta mitä mä en lataa? Miksi sä et halua että mä joutuisin maksamaan myös leffoista, tietokoneohjelmista ja vaikka erilaisista tietokannoista mitä mä en käytä? Kun toi sun juttus nyt tuntuu olevan se että mun pitäis alkaa maksamaan tyhjästä.
 
Sun mielestä tossa ei siis ole kysymyksiä. Jeejee.

0 senttiä. Sen sijaan olen valmis maksamaan 10-20 euroa CD-levystä.
 
Samaa mieltä. Suurin osa tämänpäivän "musiikista" on sitä ulkomusiikillisin keinoin toteutettua (seksipitoiset videot myyntivalttina) paskaa jonka lataamista en edes harkitsisi.

Rintapek:
 
Anteeksi kuinka ulkopuolella. Ymmärtääkseni asiakkaaksi pääsee ihan liittymällä. Mitään korvauksiahan sieltä ei tietty heru, ellei musalla ole menekkiä.
Jos joku tuuppaa tavaraa netissä ilmaisjakeluun, niin ei semmoisesta mitään korvauksia kuulu maksaakaan.
 
No ei kai esimerkiksi Yleisradion soittokorvauksia rajoiteta vain kaupallisesti saatavilla olevien äänitteiden tekijöille? Samalla tavallahan ne tekijänoikeudet ovat tekijällä sävellykseensä ja sanoitukseensa, olipa se sitten kaupallisessa tai ei-kaupallisessa jakelussa tai pelkästään Yleisradion kantanauhalla.
 
Jos nettikopiointia korvataan, ainakin minun mielestäni oikeudenmukaisuus toteutuu parhaiten silloin, kun katsotaan vain sitä käytön (=kuuntelun) todellista määrää ja korvataan sen perusteella, olipa sen tuotteen hinta jakelussa sitten nolla, yksi tai 20 euroa. Voihan sitä kuka tahansa tyrkyttää albumiaan myymälöissä vaikka 100 euron hintaan, eri asia meneekö se kaupaksi sillä. Ei se hyvityksen suuruus yksityisestä nettikopioinnista saa määräytyä minkään pyydetyn hinnan mukaan, muutenhan sitä saisi ovela kaveri laskennallisesti kohtuuttomia korvauksia vain hinnoittelemalla äänitteensä tähtitieteellisen kalliiksi, vaikkei kaupaksi menisi yhtään kappaletta mutta netissä kopioitaisiin kovasti. Muutenkin näyttää siltä, että noita ilmaiseksi äänitteitään jakavia artisteja ilmaantuu markkinoille yhä enemmän, joten eipä syrjitä heitä taiteilijaryhmänä - he ovat ihan yhtä arvokkaita ihmisiä ja taiteilijoita kuin levy-yhtiöidenkin leivissä olevat muusikot.
 
Mitä Teostoon tulee, heillä ei ole kai tarjolla mitään sopimusformaattia, jossa Teostolle ei annettaisi jonkinlaisia hallinta/edustusoikeuksia teoksiin. Mikseri.netin muusikot ja erilaiset Creative Commons -lisensseillä musiikkiaan julkaisevat muusikot varmaan haluaisivat vain yksinkertaisen tilityssopimuksen, jossa Teosto ei saa mitään sen kummempia oikeuksia teoksiin vaan pelkästään vastuun tilittää pienillä kustannuksilla kaikki muusikolle kuuluvat tulot tunnollisesti. Voi olla että olen ymmärtänyt tämän asian väärin, mutta muistan nähneeni Mikserin sivuilla useampia tapauksia, jossa artisti on vetänyt musiikkinsa sieltä pois liittyessään Teostoon. Ehkä tähän ei olisi ollut tarvetta? Kertokaa te, jotka tunnette asian tarkemmin.

...mutta muistan nähneeni Mikserin sivuilla useampia tapauksia, jossa artisti on vetänyt musiikkinsa sieltä pois liittyessään Teostoon. Ehkä tähän ei olisi ollut tarvetta? Kertokaa te, jotka tunnette asian tarkemmin.
 
Se on kappalekohtaista, sä voit ilmoittaa jonkun biisin teostoon, tai olla ilmoittamatta.

No ei kai esimerkiksi Yleisradion soittokorvauksia rajoiteta vain kaupallisesti saatavilla olevien äänitteiden tekijöille?
 
Jos musa soi radiokanavalla, niin radiokanava maksaa musan käytöstä. Se ei ole ilmaisjakelua.
 
Samalla tavallahan ne tekijänoikeudet ovat tekijällä sävellykseensä ja sanoitukseensa, olipa se sitten kaupallisessa tai ei-kaupallisessa jakelussa tai pelkästään Yleisradion kantanauhalla.
Tekijänoikeus on olemassa aina. Meikäläiselläkin löytyy kaikenlaisia teoksia niin pihalta kuin pöytälaatikosta, mutta en katso, että mikään taho olisi velvollinen niistä korvauksia maksamaan ihan vain siksi, että minulla on teoksia ja tekijänoikeus niihin.
 
Jos nettikopiointia korvataan, ainakin minun mielestäni oikeudenmukaisuus toteutuu parhaiten silloin, kun katsotaan vain sitä käytön (=kuuntelun) todellista määrää ja korvataan sen perusteella, olipa sen tuotteen hinta jakelussa sitten nolla, yksi tai 20 euroa.
Muutenkin näyttää siltä, että noita ilmaiseksi äänitteitään jakavia artisteja ilmaantuu markkinoille yhä enemmän, joten eipä syrjitä heitä taiteilijaryhmänä - he ovat ihan yhtä arvokkaita ihmisiä ja taiteilijoita kuin levy-yhtiöidenkin leivissä olevat muusikot.
 
Jos tekijä itse laittaa musaa ilmaisjakeluun tai vaikka kotivideota juutuubiin, niin kukaan ei maksa käytöstä mitään. Liikevaihto on nolla. Mistä rahoista ne tekijälle kuuluvat korvaukset muka revitään? Ei siinä ole kyse mistään syrjinnästä.
 
Asiassa ei minust ole mitään muuta ongelmaa kuin se, että jotkut katsovat oikeudekseen jaella toisten teoksia omin luvin tekijöiden oikeuksista piittaamatta.
Vain koska se on teknisesti mahdollista ja valvonta on vaikeaa.

Mites muut kuin musa? Pelit? Tietokoneohjelmat? Elokuvat?
 
Kuten sanoin, niin se kattaisi kaikki sen yksityisen käytön jonka nykyinenkin hyvitysmaksu kattaa, kts. vastaus Reijolle.
 
Kuinka suureksi se kaikkien maksama summa sitten nousee näistä muutaman viihteen saamiseksi tehdyistä helpotuksista? Turha laskea pelkkää musaa tähän, ei se siihen jää kuitenkaan.
 
Taas toistoa, vrt. sama viesti Reijolle.
 
Suomennettuna: summa voisi olla esimerkiksi 11 617 000 euroa per vuosi.
 
Millä perusteilla koko jengi yleensä voidaan pistää maksamaan muutamien viihdehankinnat?
 
Epäsuoraa toistoa: Aivan sillä samalla perustella kun joudun nyt maksamaan hyvitysmaksua vaikka käytän aihioita vain omiin tuotoksiin.
 
Ja tässä vielä sulle suoraan osoitettu viesti: "Mä ostan musani levyinä, en lataile netistä, voisitko ystävällisesti selittää miksi mun pitäisi maksaa jostain sellaisesta mitä mä en käytä?
 
Epäsuoraa toistoa: Aivan sillä samalla perustella kun joudun nyt maksamaan hyvitysmaksua vaikka käytän aihioita vain omiin tuotoksiin.
 
Näin.
 
Sitten Reijolle yleistä informaatiota:
 
Voi olla että olen ymmärtänyt tämän asian väärin, mutta muistan nähneeni Mikserin sivuilla useampia tapauksia, jossa artisti on vetänyt musiikkinsa sieltä pois liittyessään Teostoon. Ehkä tähän ei olisi ollut tarvetta? Kertokaa te, jotka tunnette asian tarkemmin.
 
Täysin tarpeetonta kappaleiden takaisinvetoa. Jos teos on julkaistu esimerkiksi CC lisenssillä, niin sen lisenssiä ei voida myöhemmin millään hokkuspokkustempulla kiristää tiukemmaksi kuin se CC lisenssi jolla se on alunperin julkaistu.
 
Tietääkseni tästä asiasta ei (vielä?) ole suomessa oikeustapausta, euroopasta kylläkin, muistaakseni Espanjasta.
 
Sikäläinen elinkeinonharjoittaja soitti CC lisenssin alaista musiikkia taiteilijoilta, jotka eivät teoksen julkaisuhetkellä olleet sikäläisen teoston alaisia, myöhemmin kylläkin. Teokset oli julkaistu CC lisenssillä.
 
Myöhemmin, kun po. artistit liittyivät sikäläiseen teostoon, niin se haastoi yrittäjän raastupaan syyttäen sitä suojatun materiaalin luvattomasta käytöstä. Tässä casessa oikeus kuitenkin katsoi, että teosten alkuperäinen lisenssi on voimassaoleva lisenssi ja että artistien ja teoston välinen, myöhemmin tiukempaan lisenssointiin velvoittava sopimus, oli pätemätön näihin CC kappaleisiin.
 
Tavallisen mikserinet-tasoisen bändin kannattaa muutenkin harkita hyvin tarkkaan missä vaiheessa mahdollisesti liittyisi Teostoon.
 
Asiakkuussopimuksen allekirjoittamisella asiakas sitoutuu luovuttamaan kaikki oikeutensa hallinnoinnin Teostolle, ts. tekijä ei voi käyttää omia kappaleitaan miten haluaa, vaan siten kuin Teosto viisaudessaan määrää.
 
Yksi kuriositeetti on tietenkin myös että Teosto sulkee hyvin tehokkaasti asiakkaidensa suut. Asiakkuussopimuksessa asiaks sitoutuu olemaan vahingoittamatta Teoston tarkoitusta, ts. jos asiakas esimerkiksi kritisoi julkisesti Teostoa ja sen toimintaa, niin asiakassopimuksen mukaan se voidaan katsoa teoksi josta voi joutua edesvastuuseen. Riitatapaukset ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa.
 
Muun muassa tämä kannattaa muistaa kun ihmettelee minkä tähden Teoston asiakkaat aika nihkeästi lähtevät kertomaan omista kokemuksistaan.

Kuten sanoin, niin se kattaisi kaikki sen yksityisen käytön jonka nykyinenkin hyvitysmaksu kattaa, kts. vastaus Reijolle.
 

 
Taas toistoa, vrt. sama viesti Reijolle.
 
Suomennettuna: summa voisi olla esimerkiksi 11 617 000 euroa per vuosi.
 

 
Epäsuoraa toistoa: Aivan sillä samalla perustella kun joudun nyt maksamaan hyvitysmaksua vaikka käytän aihioita vain omiin tuotoksiin.
 
Jos hyvitysmaksu on pelkkä musapuolen juttu, niin kun se laajennetaan koskemaan kaikkea viihdettä alkaa noi maksut hipomaan ns. taivaita. Musa kun kaikkineenkin on loppujenlopuksi aika pieni osa tota viihdemaailmaa kokonaisuudessaan. Nää sun haihattelut vaikuttaa aika pahuksen kalliilta. Niin kalliilta että voi sanoa että onneksi ne ei hyvin suurella todennäköisyydellä tule koskaan toteutumaan.
 
Tosta 11 ja puolesta miljoonasta ei kyllä paljoa jaettavaa sit jää, kun kaikki viihteentekijät pistetään jonoon, ja sun mallissa muita tuloja ei ole sitten kauheasti odotettavissa kun leffan, musa, pelit jne. ladataan koteihin ilmaiseksi netistä. Eli lopputulos on että kaikki viihteen ammattimainen tekeminen loppuu ja jäljelle jää harrastelijat, mutta se sun tavoite tuossa varmaan onkin.

Miks tääl aina tapellaan tekijänoikeuksista. Tekijät tekee, niiden pitää saada tekemisestään korvaus. Piste. Moro.