Bassot ›

Noniin.
 
Ihmettelin vain että monissa bassokaapeissa (esim.4x10") on esim. näin "Frequency Response 70Hz - 20kHz" ja jos ala E bassossa on noin 41Hz (tietääkseni) niin miksi näin? Miksi siis Frequency Response ei ala esim. siitä 41Hz? Tarkoittaako että kaappi jonka Frequency Response alkaa 70Hz "ei ole kovin hyvä bassokaappi" näin kärjistettynä?
 
Ja toinen kysymys herkkyyksistä. Eli onko niin että mitä suurempi herkkyys sitä enemmän ääntä vai miten? Miksi sitten ei kaikista kaiuttimista vaan tehdä ihan prkleen herkkiä jos näin on? :)
 
Ja siis kyllä, en tajua näistä asioista yhtään mitään. :)

Noniin.
 
Ihmettelin vain että monissa bassokaapeissa (esim.4x10") on esim. näin "Frequency Response 70Hz - 20kHz" ja jos ala E bassossa on noin 41Hz (tietääkseni) niin miksi näin? Miksi siis Frequency Response ei ala esim. siitä 41Hz? Tarkoittaako että kaappi jonka Frequency Response alkaa 70Hz "ei ole kovin hyvä bassokaappi" näin kärjistettynä?
 
Ja toinen kysymys herkkyyksistä. Eli onko niin että mitä suurempi herkkyys sitä enemmän ääntä vai miten? Miksi sitten ei kaikista kaiuttimista vaan tehdä ihan prkleen herkkiä jos näin on? :)
 
Ja siis kyllä, en tajua näistä asioista yhtään mitään. :)
 
en muista mikä on e-kielen taajuus, mutta se ei välttämättä kerro koko totuutta. saundihan muodostuu kerrannaisista. eikä ihmiskorva edes kunnolla kuule sellaisia taajuuksia, ne lähinnä tuntee. ihmiskorva on myös siitä ihmeellinen laite, että se mitä se ei kuule , se kuvittelee.
 
kaappien herkkyys on yleisestiottaen aina kompromissi äänenpaineen ja laadun välillä.

Noniin.
"Frequency Response 70Hz - 20kHz". Miksi siis Frequency Response ei ala esim. siitä 41Hz? Tarkoittaako että kaappi jonka Frequency Response alkaa 70Hz "ei ole kovin hyvä bassokaappi?
 
Ala E on tosiaan 41 Hz. Se, että esim. 4 x 10 soundaa mukavan kireälle johtuu juuri tuosta alarajataajuuden virityksestä, joka voi olla esim. 70Hz. Kyllä sieltä E tulee, mutta on jo värittynyt napakammaksi (vaimennut). Jos kaappi viritetään 40Hz, se voi olla luonteeltaan hankala itsenään sovittaa joihinkin musatyyleihin mahdollisen löysän keskibasson ansiosta ja onkin omiaan juuri alakaappina. Väittäisin, että nuo kaiken maailman behringerit ja hartket ei oikeasti 2x10 elementeillä saa kummoistakaan painetta ja edes siedettävää bassoa tuolla 35 Hz seutuvilla, vaikka lupailevat vaikka mitä!

Eli onko niin että mitä suurempi herkkyys sitä enemmän ääntä vai miten? Miksi sitten ei kaikista kaiuttimista vaan tehdä ihan prkleen herkkiä jos näin on? :)
 
Kyllä se on niin. Noiden suunnittelussa tulee vaan melko nopsaan fysiikan lait vastaan. Se basson tuottaminen kun vaatii pinta- alaa ja voimaa, joka kysyy tehoa ja kestävyyttä. Eli pitäis saada mahdollisimman paljon ilmaa (isoja ääniaaltoja) liikkelle mahdollisimman pienellä voimalla ja mielellään vielä luotettavasti. Kyllä siellä on kaverit varmaan päätä raapineet piirustuspöydällä!

Ylipäänsä siis tuolla taajuusvasteella ei ole sellaista merkitystä, että hyvältä soundaava kaappi kandeisi vaihtaa vähän huonompisaundiseen sen muutaman hertsin taajuusvasteen eron takia. Kuitenkin saundiasiat ratkotaan pääasiassa korvilla.
 
Aivan, kyse on soundin tuottamisesta, jota ei pidä sekoittaa sen toistamiseen. Soittimen vahvistuskalustossa voi ja saa olla taajuusvaste vaikka mimmoista käppyrää, sillä se on osa soundia.
 
Mitä alarajataajuuteen tulee, niin ainut kaappi, jossa on hävinnyt jotain olennaista matalimmilta ääniltä, on Ashdownin 4x8. En tähän hätään löydä tietoa, että mihin valmistaja on ilmoittanut tuon ulottuvan, mutta kyseessä on siis todella pieni kaappi.

Heps
 
Noinhan se on, että herkkyydellä voi "korvata" vahvistintehon puutteita. 3dB:n nosto äänenpaineessa tarkoittaa tehon tuplaamista.
 
Yleensäkin kannattaa katsoa noita: herkkyyttä, taajuusvastetta ja tehoa. Teho tosin kertoo vain mitä ko. kaiutin kestää sähköistä tehoa, se taasen ei kerro mitään vielä saatavasta äänenpaineesta (dB).
 
Kaiutin kannattaa ajatella mäntä/sylinteri-yhdistelmäksi. Pelkkä halkaisija ei vielä kerro paljonko kaiutin liikuttaa ilmaa, tarvitaa iskunpituus, eli liikepoikkeama (xmax). Yleensä se on +/- muutama mm. Eli pienemmälläkin elementin halkaisijalla, mutta pitkällä iskulla voidaan saada sama "meteli" ja vaste aikaiseksi, kuin isommallakin.

Aivan, kyse on soundin tuottamisesta, jota ei pidä sekoittaa sen toistamiseen. Soittimen vahvistuskalustossa voi ja saa olla taajuusvaste vaikka mimmoista käppyrää, sillä se on osa soundia.
 
Mitä alarajataajuuteen tulee, niin ainut kaappi, jossa on hävinnyt jotain olennaista matalimmilta ääniltä, on Ashdownin 4x8. En tähän hätään löydä tietoa, että mihin valmistaja on ilmoittanut tuon ulottuvan, mutta kyseessä on siis todella pieni kaappi.
 
Frequency range: 41 Hz to 4Khz näyttäis olevan.
 
Joten se frequency range ei siis taida kertoa koko totuutta. ;)

Frequency range: 41 Hz to 4Khz näyttäis olevan.
 
Joten se frequency range ei siis taida kertoa koko totuutta. ;)
 
Vai noin alas, heh.

Frequency range: 41 Hz to 4Khz näyttäis olevan.
 
Joten se frequency range ei siis taida kertoa koko totuutta. ;)
 
Paremminkin niin, että se mitä valmistaja ilmoittaa olevan noiden taajuusalue ei välttämättä kerro koko totuutta.

Paremminkin niin, että se mitä valmistaja ilmoittaa olevan noiden taajuusalue ei välttämättä kerro koko totuutta.
 
Meinaatko, ettei ilmoitettu taajuusalue kerro koko totuutta?

Paremminkin niin, että se mitä valmistaja ilmoittaa olevan noiden taajuusalue ei välttämättä kerro koko totuutta.
 
Jeps.. Jotkut ilmottaa -3dB rajojen mukaan tuon taajuuskaistan, toiset -2db:n, kolmannet -5dB:n ja loput ties minkä mukaan. Pari deppaa voi vaikuttaa mitättömältä, mutta tuolla saa äkkiä isot erot aikaseksi noihin hertsilukemiin.

Jeps.. Jotkut ilmottaa -3dB rajojen mukaan tuon taajuuskaistan, toiset -2db:n, kolmannet -5dB:n ja loput ties minkä mukaan. Pari deppaa voi vaikuttaa mitättömältä, mutta tuolla saa äkkiä isot erot aikaseksi noihin hertsilukemiin.
 
Audiopuolella näkee semmoista, että herkkyys saatetaan ilmoittaa kahdella watilla metrin päästä sen normaalin 1 watti metrin päästä-lukeman sijaan. Menee helposti ohi tuo eri mittayksikkö ja kaappi näyttää herkemmältä kuin onkaan.

Järjestään suurin osa elementeistä toistaa erittäinkin alas oikein koteloituna. Ero kuitenkin on siinä, millaisella paineella se ääni enää tulee.
 
Suurin osa esim bassokäyttöön tarkoitetuista elementeistä antaisi optimaalisen vasteen about puolen kuution laatikossa. Kun niitä elementtejä sitten tungetaan "standardikokoiseen" lodjuun, vasteessa on hirvittävä piikki viritystaajuudella ja sen alle ei sitten enää mitään tulekaan.

Siinäkin on sitten eroja missä tilassa tuo esim. -3db ilmoitettu. Onko se puolikentässä, vapaakentässä vaiko huoneessa mitattu vaste. Huoneessa kaappi toistaa selkeästi matalammalle kuin vapaakentässä. Kaiuttimen herkkyys olisi hyvä ilmoittaa tietyllä jännitteellä jolloin olisi helpompaa vertailla eri kaappeja toisiinsa. Bändikäytössä 50-60hz alarajataajuus yleensä riittää, tuolloin kaapin sointi on yleensä kuivakan tarkka. Aika paljon voidaan sitä matalaakin saada, mutta yleensä ne alle 40-50hz:in taajuudet vaativat vahvistimelta paljon virtaa, eli ohjauskykyä ja vaimennuskerrointa. Monessa bassovahvistimessa eq:n alin säädettävä taajuus on n.60-70hz, joka on sitä matalaa keski- yläbassoa. Preesens aluehan taitaa bassolla olla kuitenkin siinä 250 hz:in molemmin puolin. Monasti halpa bassokaappi pörisee omiaan juuri tuolla preesens alueella, kaikkein matalimmilla taajuuksilla ei uusimpien mittaustulosten nojalla ole kotelon jäykkyydellä juurikaan merkitystä, mutta ala mid taajuuksilla kylläkin.