mikkojii 05.01.2008 10:46:57 | |
---|
Se ompi Charveli 3A jostain 80-luvun loppupuolelta. Ostin käytettynä edesmenneestä Musikeri liikkeestä Tampereelta. Maksoin juuri sen verran ja vähän yli kun mihin oli silloin rahaa. Nauhat kuluneet, mutta pelaa edelleen hienosti ja floikka pelaa todella hyvin. Mikkien soundihan on rehellisesti sanottuna aika kehno. Tämän kitaran parissa istuin joskus 80-90-luvun taitteessa 2-4 h per päivä 7 päivää viikossa ja sen vähän mitä lahjaton voi väkisin oppia opin silloin. Meillä oli kivaa kahdestaan :) Elämä on sukupuoliteitse tarttuva tauti jonka kuolleisuusprosentti on 100. |
pöpö 05.01.2008 11:13:45 | |
---|
Kaikesta luovun, jos kunnon hinnan saan. xD MiKs Mä OoN TäÄlLä, VaI SiElLä.. Ai MiSsÄ? EnKö Mä SaIs OlLa JuSt TäSsÄ? |
Billsner 06.01.2008 01:01:03 | |
---|
Höhö! Luin koko ketjun läpi ja pakko sanoa, että suurimmalla osalla on ns. pitopeleinä sellaisia ritsoja, että jos ne on vielä, sanotaan nyt vaikkapa 5 vuoden päästä tallella, niin syön hattuni. Piähän hattus tallessa, joudut ehkä syömään sen viiden vuoden päästä. Kitaroita en aio myydä, basson ehkä. Kitarat on ja pysyy (bassossa pieniä EVO-ongelmia) Lisää kitaroita ehkä tulee, mutta entiset ei lähe. Sitäpaitti, kitaroitahan voi aina tuunata :) Wrapped in plastic |
Chieftain 06.01.2008 01:16:47 | |
---|
Kaikesta luovun, jos kunnon hinnan saan. xD Vähän sama fiilis. Tosin tuo ensimmäinen sähkis, Yamahan tele, on sen verran halpa kitara että en sitä paljoa alle uuden hinnalla möisi jolloin sitä tuskin kukaan ostaakaan. Kyllä nytkin sillä broidi soittelee, mutta se on aina mun eka oma kitara eikä helpolla kiertoon lähde. Iba lähtisi saman tien hyvän tarjouksen/vaihtoehdotuksen tullessa. "Jääkööt Kirsti. Kyllä sen sudet sieltä syö." |
Point 10.02.2008 16:33:07 | |
---|
kyllähän se on tuo ibanez sa-160qm on. ei se mun unelmakitarani todellakaan ole, mutta ihan hyvän tuntunen kuitenkin. harmi kun sillon joskus vuosia takaperin menin myymään tuon squierin. se olis ollu kiva säästää kun ensimmäiseni oli.. mutta ibanezia en päästä karkuun. se on sentään mun toiseksi vankin kepakko. ja ltd:stä sen verran että se on kyllä kaunein kitara mitä oon nähny. aattelin että vaihdan siihen joskus orkkisfloikan ja mikit(emg 81). sitäkään ei olis tarkotus vaihtaa lainaan itteäni(röyhkeätä). hmm=) ei oo enää ibaa, eikä ltd m-200fm:mää(en muka luovu), vaan nyt on LTD MH-400 FR |
jakle- 11.02.2008 16:47:00 | |
---|
varmasti seon ensimmäinen kitarani ja isäni ensimmäinen kitara noin 30v vanha teräskielinen cimar tonne http://www.youtube.com/watch?v=cjzlTl2PAJ4&feature=related |
Hepetintti 11.02.2008 17:21:58 | |
---|
Ensinmäinen "oikea" kitarani, yamahan pacifica. To be seen. To be feared. Yet not to be reached. |
s8na 11.02.2008 18:28:05 | |
---|
Eka kitarani. Ibanezin RG140 ilmeisesti, kun ei ollut sarjanumeroita enää lavassa. Edellinen omistaja oli rumpannut täysin, maalattu uudestaan, nauhat loppu, eikä edes kuulosta hyvälle, aika ruoska toisin sanoen. Aikojen saatossa siihen on vaihtunut mikkejä ja elektroniikkaa. Ajattelin vintata sen jo jonnekkin kunnes tuli ostettua torilta uusi käytetty kaula siihen. Nyt rokkaa taas! |
Varjo1 11.02.2008 18:46:10 | |
---|
Fender 50's Classic, johon Teemu Järvinen Finlandia Instruments-firmasta teki juuri uuden kaulan rikkoontuneen tilalle. Soi kun unelma!! En ole hullu, mutta pidän lentävistä eläimistä. |
hjukke 11.02.2008 19:14:49 | |
---|
Perhana nyt pitää raatocasteriin teettää nauharemppaa (toista kertaa), sen verran soiteltu että ovat kulahtaneet. Mutta edelleenkään ei luovuta. Kaikki rannekellotornin mukana |
Jubei 11.02.2008 21:51:45 | |
---|
Jacksonin ite modaama rr! :P ei itse "rakentelemasta" kitarasta keppi enää parane. There's nothing like a trail of blood to find your way back to home. |
opaa 11.02.2008 21:52:12 | |
---|
Gibson Les Paul Classic. Sitä oon vaan customoinu nii perkuleesti, että se on nii mun kuuloinen ja näköinen. Eihän semmoisesta voi luopua. Muutenki mainio kitara. |
rosberg 11.02.2008 22:06:37 | |
---|
#72 stratocaster. Hellyeah! |
En tule luopumaan ensimmäisestä akustisestani koskaan. Aion ostaa sille lasivitriinin jonka pohjassa on punainen samettimatto jonne sitten pistän sen viettämään kissanpäiviä ;) Tunne arvoa tuolle kitaralle on kertynyt aivan liikaa. Vaikka onkin vain 80€ maksava.. |
Carvel 12.02.2008 09:33:44 | |
---|
En tule luopumaan ensimmäisestä akustisestani koskaan. Aion ostaa sille lasivitriinin jonka pohjassa on punainen samettimatto jonne sitten pistän sen viettämään kissanpäiviä ;) Tunne arvoa tuolle kitaralle on kertynyt aivan liikaa. Vaikka onkin vain 80€ maksava.. Voisi tehdä aivan samat omalle ekalle kitaralle, eli omassa kuvassa näkyvä sg :) "You Think I Ain't Worth a
Dollar, But I Feel Like a
Millionaire" |
Iron Slayer 12.02.2008 21:52:34 | |
---|
Vielä on sellainen kaunis ajatus mielessä, että mistään kitarastani en tule luopumaan, vaikkei mitään ihmetikkuja vielä löydykään. Ellei opiskellessa rahapula iske, niin voi toteutuakin. "Joo siis meidän bändi kaipaa solo kitaristii joka olis siis iha kunnon rokkari." - dela vil |
Wash Burn 12.02.2008 22:34:49 | |
---|
Höhö! Luin koko ketjun läpi ja pakko sanoa, että suurimmalla osalla on ns. pitopeleinä sellaisia ritsoja, että jos ne on vielä, sanotaan nyt vaikkapa 5 vuoden päästä tallella, niin syön hattuni. On ollut tallessa kohta 20 vuotta, eikä ole ollut kanissakaan kuin yhden ainoan kerran :D Eiköhän se vielä 5 vuotta pysy, ei se kuitenkaan ole rahallisesti niin arvokas että suostuisin myymään sillä hinnalla kuin siitä maksettaisi. Ja toisaalta moni on varmaan valmis pitämään vaikka Harley Bentonia 5 vuotta siitä hyvästä että saisi nähdä jonkun syövän hattunsa :P |
Volle 12.02.2008 22:42:22 (muokattu 12.02.2008 22:52:20) | |
---|
Aina kitaroissa on jotain pielessä tai vähintäänkin aina on olemassa parempia kitaroita kuin se oma rakas pitsalapio. Jos ei sitä muuten huomaa, tätä palstaa tai kitaralehtiä selaillessa viimeistään tajuaa, ettei vanhalla kerrassaan pärjää, vaan uusi on saatava. Usein sitten uuden tullessa taloon jostakin vanhasta "pitopelistä" on luovuttava tilanpuutteen tai rahavarojen riittämättömyyden takia. Vaikka omalla kohdallanikin kitaroita tuntuu tulevan ja menevän (viime aikoina tosin enempi tulevan, heh), pitopelejä taitaa silti olla pari kappaletta: vuosikaudet palvellut kolhuinen, mutta silti toimiva Yamaha C-40 ja kummisedältä saatu teräskielinen akkari. Kummastakaan ei kovin kummallisia rahoja saisi eikä niitä voi roskiinkaan heittää, kun ensin mainittu on vähän niinkuin eka oikea oma kitara ja toisen perään setä kuitenkin kyselis heti, kun roska-auton perävalot häipyis näkyvistä. Piis |
Snapo 12.02.2008 22:51:26 (muokattu 12.02.2008 22:53:09) | |
---|
Ensimmäinen kitarani, tuo yamaha c-40. Sähkökitaroita voi myydä ja ostaa, mutta tähän taloon ei ole tulossa yhtään akustista kun sitä ei niin tule harrastettua, mutta ei se mihinkään ole jatkamassa matkaa. Joskus sitä on ihan mukava soitella, vaihtelu virkistää. Ja pitäähän nyt joku olla millä soitella tytöille sulosävelmiä kauniina kesäiltana nuotion ääressä. |
Cadaver 12.02.2008 22:57:47 | |
---|
Yllättävän harvan omistamani kitaran kohdalla on toteutunut seuraava testi: Maidenin The Evil That Men Do:n soolo pitää pystyä soittamaan siten, että nuotit soivat pitkään ja puhtaasti ilman, että äänenväri muuttuu kesken nuottien radikaalisti tai yläsävelet rupeavat tappelemaan / moduloitumaan. Pari vuotta sitten käytettynä hommattu Charvel CXM-DLX, vaikka omaakin mm. kuluneet nauhat ja jo hieman epämääräisesti toimivan floikan, selviää tuosta puhtain paperein, sitä on muutenkin tullut remontoitua (maalausta ja mikkien vaihtoa), ja stratosta luovuttuani sillä on virallisen Riivaajakitaran kyseenalainen leima, joten se tuskin lähtee, vaikka jaskat vaihtuisivatkin... |